Merja Luntta / 27.09.2021

Kansainvälisen kuluttajakaupan arvonlisäverotuksen muutokset

Heinäkuun 2021 alussa astui voimaan joukko EU:n arvonlisäverotuksen muutoksia, jotka koskevat tavaroiden ja palveluiden myyntejä EU-maiden kuluttajille ja muille heihin rinnastettaville ei-verovelvollisille. Muutokset koskevat sekä myyntien ja maahantuontien arvonlisäverokäsittelyä että arvonlisäverojen ilmoittamista ja maksamista. 

Hallituksen esityksessä (HE 18/2021) muutosten tavoitteiksi on kirjattu muun muassa nämä: 

  • Sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen. 
  • EU:n alueelle sijoittautuneiden yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Heinäkuun alussa poistui vähäarvoisten tavaroiden maahantuonnin verovapaus, mikä on aiemmin:
    • antanut kilpailuetua EU:n ulkopuolelta tapahtuvalle etämyynnille.
    • aiheuttanut jäsenvaltioille verotulojen menetyksiä. 
  • Arvonlisäveron kannon tehokkuuden varmistaminen ja väärinkäytösten estäminen. 
  • Jäsenvaltioiden verotulojen suojaaminen. 
  • Yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen.  

Muutosten vaikutus kansalliseen lainsäädäntöömme 

Heinäkuun alussa 2021 Suomessa astuivat voimaan nämä lait: 

Muutokset pähkinänkuoressa 

Enintään 22 euron tavaralähetysten maahantuontien verovapaus poistui. Tämä tarkoittaa, että kaikki EU:n ulkopuolelta toimitetut tavaralähetykset on tullattava ja niistä on maksettava arvonlisävero.  

EU:n jäsenvaltiokohtaiset vuotuiset etämyynnin raja-arvot poistuivat ja tilalle tuli yksi yhteinen, kaikkia EU:n jäsenvaltioita koskeva verovelvollis- ja kalenterivuosikohtainen raja-arvo, joka on 10 000 euroa. Jos verovelvolliskohtainen etämyyntien yhteismäärä kalenterivuonna ylittää asetetun raja-arvon, raja-arvon ylittymishetkestä alkaen myynnit verotetaan kulutusjäsenvaltioissa. Jos etämyynnit yhteensä jää alle raja-arvon, myynti verotetaan myyjän sijoittautumisvaltiossa, joka tavaramyyntien osalta on sama kuin kuljetuksen alkamisvaltio. 

Nykyisin merkittävä osa tavaroiden etämyynneistä tapahtuu jonkin sähköisen rajapinnan avulla, kuten sähköisen markkinapaikan, alustan tai portaalin kautta. Jos sähköisen rajapinnan ylläpitäjän katsotaan ostaneen tavarat myyjältä ja myyneen ne omissa nimissään, ylläpitäjä on myyntien osalta verovelvollinen ja vastaa myyntien alv-ilmoittamisesta ja tilityksistä. 

Aiemmin voimassa ollut arvonlisäveron erityisjärjestelmä (Mini One Stop Shop, MOSS) laajeni. Nyt uuden nimen saanut järjestelmä (One Stop Shop, OSS) kattaa aiempaa laajemmat unionin järjestelmän ja muun kuin unionin järjestelmän sekä kokonaan uutena järjestelmänä tuontijärjestelmän (Import One Stop Shop, IOSS). Aiemmin erityisjärjestelmä (MOSS) koski vain tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen myyntejä kuluttajille EU:ssa. Nyt erityisjärjestelmä (OSS) kattaa: 

  • EU:n alueelle sijoittautuneen verovelvollisen kuluttajille EU:ssa myymät palvelut. 
  • EU:n sisäiset tavaroiden etämyynnit. 
  • Markkinapaikan mahdollistamat EU-maan sisäiset tavaran myynnit (tietyin edellytyksin). 
  • EU:n ulkopuolelle sijoittautuneen verovelvollisen EU:ssa kuluttajille myymät palvelut. 
  • Kolmansista maista ja kolmansilta alueilta tuotujen tavaroiden etämyynnit (myös sähköisen markkinapaikan kautta), kun tavaralähetyksen arvo on enintään 150 euroa. 

Heinäkuun alussa otettiin käyttöön myös maahantuonnin arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista koskeva vaihtoehtoinen erityisjärjestely, jota ylläpitää Tulli. Tätä tuonnin erityisjärjestelyä voi käyttää sellainen järjestelmään rekisteröitynyt taho (esim. Posti tai kuljetusliike), joka tekee tulli-ilmoituksen ostajan puolesta, kerää maahantuonnin arvonlisäveron ostajalta ja ilmoittaa sekä maksaa arvonlisäveron Tullille. Järjestelmää voi käyttää, kun maahantuotava lähetys ei ylitä 150 euroa ja Tuontijärjestelmää (IOSS) ei käytetä. 

Arvonlisäveron erityisjärjestelmä (One Stop Shop, OSS) 

Arvonlisäveron erityisjärjestelmä yksinkertaistaa arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista koskevia menettelyjä edellä kerrotuissa kansainvälistä kuluttajakauppaa koskevissa tilanteissa. Järjestelmän käyttö on kuitenkin vapaaehtoista. Toinen vaihtoehto on, että myyjä tai myyjää EU-maissa edustava välittäjä rekisteröityy arvonlisäverovelvolliseksi kaikkiin niihin EU-maihin, joihin verovelvollisella on tavaroiden ja/tai palveluiden kuluttajamyyntiä. 

Jos haluaa käyttää arvonlisäveron erityisjärjestelmää, verovelvollisen on rekisteröidyttävä järjestelmään tunnistamisjäsenvaltiossa. Jos tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, rekisteröinti-ilmoitus tehdään OmaVerossa, jonka kautta rekisteröintitiedot välittyvät muihin EU-maihin. Jos on jo aiemmin rekisteröitynyt unionin järjestelmään ja/tai muuhun kuin unionin järjestelmään tele-, lähetys- tai sähköisten palvelujen myynnin osalta, uutta rekisteröitymistä ei tarvitse tehdä. Jos haluaa ottaa käyttöön tuontijärjestelmän, ao. järjestelmään on rekisteröidyttävä.  

Unionin järjestelmää ja muuta kuin unionin järjestelmää voi käyttää rekisteröitymistä seuraavan neljännesvuoden alusta. Tuontijärjestelmää voi käyttää siitä päivästä lähtien, kun on saanut tarvittavan tunnisteen. 

Kun arvonlisäveron erityisjärjestelmä on otettu käyttöön, kaikki kansainvälistä kuluttajakauppaa koskeva arvonlisäveroilmoittaminen ja -maksaminen tapahtuu erityisjärjestelmän kautta. Jos tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, ilmoittaminen ja alv-tilitykset tapahtuvat OmaVeron kautta. Jos on rekisteröitynyt useampaan erityisjärjestelmään, jokaisen järjestelmän osalta on annettava myyntimaakohtaiset veroilmoitukset, järjestelmän verokausien mukaisesti (joko kuukausittain tai neljännesvuosittain). Ilmoitukset (myös nollailmoitukset) on annettava jokaiselta verokaudelta ja ne voi antaa aikaisintaan verokauden päättymisen jälkeen. Ilmoituksen tiedot voi joko täyttää käsin tai ladata csv-tiedostolta.  

Arvonlisäverot on maksettava viimeistään verokautta seuraavan kuukauden viimeinen päivä. Jos ilmoitettua arvonlisäveroa ei makseta, kuluttajajäsenvaltio vastaa perinnästä ja myöhästymiseuraamusten määräämisestä. 

Kirjanpidossa huomioitavaa 

Sekä EU:n arvonlisäverodirektiivissä että Suomen kansallisessa lainsäädännössä on omat kirjanpitovelvollista koskevat säännökset. 

Arvonlisäverodirektiivin: 

  • 242 artiklan yleissäännön mukaan: ”verovelvollisen on pidettävä riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa arvonlisäveron soveltamisen ja veroviranomaisen suorittaman tarkastuksen mahdollistamiseksi” 
  • 369 ja 369 k artiklaan sisältyy yhden yhteyspisteen erityisjärjestelmien kirjanpitoa koskevat erityissäännökset, joiden mukaan:  
    • ”erityisjärjestelmiä käyttävien verovelvollisten on pidettävä riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa, jotta kulutusjäsenvaltion veroviranomaiset voivat todentaa, että arvonlisäveroilmoitus on oikea”  ja 
    • ”tiedot on pyydettäessä saatettava tunnistamisjäsenvaltion ja kulutusjäsenvaltion käytettäviksi sähköisesti ja ne on säilytettävä kymmenen vuotta” .

Vastaavasti Suomen kansallisessa lainsäädännössä (Valtioneuvoston asetus oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä 1 § kohdat 2 ja 5) säädetään muun muassa, että: 

  • ”Eri verokantojen alaisten myyntien ja ostojen on oltava vaikeuksitta erotettavissa toisistaan asiajärjestyksessä pidettävässä kirjanpidossa.” 
  • ”Kirjaukset voidaan tehdä ostoista tai myynneistä aikajärjestyksessä pidettävään osakirjanpitoon tai muuhun kirjanpitokirjaan siten, että niiden yhteys kirjanpitolain (1336/1997) 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettuun asiajärjestyksessä pidettävään pääkirjanpitoon on vaikeuksitta todettavissa.” 

Käytännössä tämä tarkoittaa, että myynnin erittelyt on saatava: 

  • Joko kirjanpidon kautta EU-maittain, myyntityypeittäin (tavara, palvelu) ja alv-kannoittain. 
  • Tai esimerkiksi verkkokaupan kautta, jota muutokset käytännössä pääosin koskevat. Tällöin pääkirjanpidossa myynnit voidaan kirjata yhtenä summana yhdelle tai useammalle 0-verokannan tilille. 

Myyntierittelyt on säilytettävä 10 vuotta, mikä poikkeaa Suomen kirjanpidon tositteiden yleisestä säilytysajasta, joka on 6 vuotta. Ne on myös pystyttävä esittämään sähköisessä muodossa, jos tunnistamisjäsenvaltio tai yksittäinen kulutusjäsenvaltio erittelyä verovelvolliselta pyytää. 

Maakohtaisten alv-ilmoitusten lisäksi myynnit ilmoitetaan myös oma-aloitteisten verojen ilmoituksella (alv-ilmoituksella) 0-verokannan myynneissä, kuten aiemmin on jo ilmoitettu tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen myynnit kuluttajille EU:ssa. 

Lähdelinkkejä 

Merja Luntta

Merja työskentelee Accountor Finagolla tuotepäällikkönä.

Viimeisimmät:

Aiheittain:

Tilaa blogi sähköpostiisi

Saat ajankohtaisia vinkkejä muun muassa talouden ennustamiseen, raportointiin sekä digitalisoimiseen.