Lomat ja määräaikaiset työsuhteet palkanlaskennassa

Sesonkien aikaan monet yritykset palkkaavat avukseen määräaikaisia kesätyöntekijöitä. Mitä tämä tarkoittaa palkkahallinnon näkökulmasta? Millä perusteella määräaikainen työntekijä ansaitsee lomaa? Voiko kesätyöntekijä pitää halutessaan lomaa kesken määräaikaisuuden? Miten lomakorvaus tai lomaraha maksetaan?

Tämä artikkeli vastaa näihin ja muihin määräaikaisiin työsuhteisiin ja lomiin liittyviin kysymyksiin.

Lomapalkka, vuosiloma ja määräaikainen työsuhde

Määräaikaisessa työsuhteessa vuosiloma pidetään samankaltaisesti vuosilomalain säännösten perusteella kuin vakituisessa työsuhteessakin. Vuosiloma kertyy lomanmääräytymisvuosittain (1.4.-31.3.) ja pidetään lomakaudella (1.5.-30.9.). Määräaikainen työsuhde tuo kuitenkin lyhyemmän kestonsa vuoksi muutamia poikkeuksia vuosiloman pitämiseen.

Vuosilomalain mukaan lomaa ansaitaan työnteon perusteella. Lomaa ansaitaan kaksi päivää kuussa, tai jos työsuhde tai työsuhteiden ketju on jatkunut vähintään vuoden, kaksi ja puoli päivää. Oikeus koskee siis myös määräaikaisia työntekijöitä, jotka ansaitsevat vuosilomaa joko työpäivien tai työtuntien perusteella.

Työntekijällä, joka tekee työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia kalenterivuodessa, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. 14 päivän säännössä tarkastellaan työpäivien määrää kuukaudessa. Ellei päivävaatimus täyty, sovelletaan 35 tunnin sääntöä, jossa tarkastelussa ovat kuukauden aikana kertyneet työtunnit. Määräaikaisissa työsuhteissa työntekijällä ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää palkallista vapaata, jolloin hänelle maksetaan lomakorvausta työsuhteen päätyttyä.

Jos työsopimusta jatketaan määräaikaisuuden päätyttyä keskeytyksettä tai lyhyen keskeytyksen jälkeen, kysymyksessä on yksi ja sama työsuhde, joka vain koostuu useasta peräkkäisestä työsopimuksesta. Tällöin lomaa kertyy kuten toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa.

Pitämättömät vuosilomat erääntyvät maksettavaksi määräaikaisen sopimuksen päättyessä. Tämä voi kuitenkin johtaa siihen, että työntekijä, joka työskentelee samalle työnantajalle useissa peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa, ei saa käytännössä pidettyä lomaa. Tämän vuoksi vuosilomalaissa on säädetty, että työntekijä ja työnantaja voivat halutessaan sopia uutta määräaikaista työsopimusta solmiessaan, että kertyneet vuosilomaetuudet siirtyvät käytettäväksi seuraavan työsuhteen (määräaikainen tai vakituinen) aikana.

Vapaan pitäminen

Vapaa määräytyy työsuhteen keston perusteella samalla tavalla kuin vuosiloma, jos työsuhde olisi toistaiseksi voimassa oleva. Myös vuosilomalain 7 § tarkoittama työssäolon veroinen aika, kuten vanhenpainvapaa tai opintovapaa, otetaan huomioon

Työntekijä sopii työnantajan kanssa vapaan pitämisestä. Työnantaja ei voi pakottaa vapaan pitämiseen. Työntekijä voi myös pitää vain osan vapaasta.

Työntekijän on ilmoitettava halustaan pitää vapaata ennen lomakauden alkua eli ennen 2.5.

Työntekijälle, joka ei käytä oikeuttaan vapaaseen, maksetaan lomakorvaus viimeistään lomakauden päättyessä eli 30.9.

Lomakorvaus ja määräaikainen työsuhde

Määräaikaisen työntekijän pitämä vapaa on palkatonta, mutta sen ajalta maksetaan Vuosilomalain 16 §:n mukainen lomakorvaus.  Lain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomakorvauksena 9 prosenttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.

Määräaikaisen työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada lomakorvaus niiltä lomapäiviltä, jotka häneltä on jäänyt pitämättä. Korvaus lasketaan työehtosopimuksen lomapalkanlaskennan sääntöjä noudattaen, pääosin kuten lomapalkka olisi maksettu työsuhteen aikana.

Lomaraha ja määräaikainen työsuhde

Vuosilomalaissa ei ole säädöksiä lomarahasta, vaan siitä säädellään työehtosopimuksissa ja työsopimuksissa. Lomarahan suuruus on yleensä 50 prosenttia lomapalkasta, ja se maksetaan yleensä kesäloman palkan maksamisen yhteydessä.

Ne lomapäivät, joita ei pidetä työsuhteen kestäessä lomana, on korvattava lomakorvauksella, jonka suuruus on sama kuin lomapalkka. Työehtosopimusmääräykset velvoittavat yleensä maksamaan lomarahan lomakorvauksen yhteydessä vain poikkeustapauksissa.

Ellei lomarahasta ole siis sovittu toisin työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa, ei sitä makseta määräaikaisessa työsuhteessa olevalle, mikäli työntekijä ei pidä vuosilomaa. Jos työntekijä pitää vuosilomaa, tällöin lomaraha voi TES:tä riippuen tulla maksettavaksi.

Lue lisää aiheesta: Lomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen laskeminen eri tilanteissa

• Lainsäädäntö ja verotus

Viimeisimmät:

• Vahva kassa on avain yrityksen menestykselle taantuman aikana
• Työtodistus – mikä on työtodistus työnantajan näkökulmasta ja mitä tietoja siinä tulisi olla?
• Lomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen laskeminen eri tilanteissa
• Rahanpesulaki selkokielellä – mitä kirjanpitäjien tulisi tietää rahanpesulain velvoitteista?
• Vastuullisuus ja ESG-raportointi murroksessa – mihin yritysten on varauduttava?
• Työhyvinvointi – mitä yrityspäättäjän tulisi tietää siitä?
• Palkkalaskelma – mistä se koostuu ja mitä sen termit tarkoittavat?

Aiheittain:

• Johtaminen ja raportointi ( 19 )
• Lainsäädäntö ja verotus ( 28 )
• Procountor ( 15 )
• Rahoitus ( 5 )
• Sähköinen taloushallinto ( 20 )
• Tilitoimisto ( 28 )
• Yhdistyksille ( 7 )
• Yleinen ( 1 )
• Yrityksille ( 50 )