Taloushallinnon tulevaisuuden trendit

Tulevaisuuden työelämä

Tulevaisuuden taloushallinnon ja siihen linkittyvän työelämän lähtökohta on sama kuin muillakin aloilla – toimintaympäristön muutos. Ennusteita ja erilaisia skenaarioita on monenlaisia. Useita niitä tuntuvat yhdistävän esimerkiksi seuraavat piirteet:
– organisaatiorakenteet muuttuvat ja hierarkiat madaltuvat
– asiantuntijoiden itsenäisyys työssään ja ketterien tiimien merkitys lisääntyvät
– yrittäjyys ja eri työnantajille työskentely lisääntyy
– robotiikka ja automaatio korvaavat rutiininomaisiatyötehtäviä yhä suuremmassa määrin, mutta luovat myös uudenlaisia töitä.

Monia, vastakkaisiakin visioita

Sitran hahmottelemassa tulevaisuuden megatrendilistassa yhtenä osana on työn ja toimeentulon arvoitus. Sen mukaan on mahdollista, että tulevaisuudessa vain harvoilla on työtä ja vielä harvempi hyötyy työn tuloksesta tai työn muuttumisesta huolimatta sitä on jatkossakin runsaasti ja kaikille riittää palkkatyötä. Tärkeää on trendilistan mukaan huomioida, että elinikäinen oppiminen on välttämättömyys, ei enää pelkkä mahtava lisä aktiivisimmille työntekijöille. Tässä on monella kokeneella ammattilaisella ajatusmallin muutoksen paikka: vaikka osaan paljon ja olen oman alani rautainen ammattilainen, on minun opittava koko ajan lisää, paitsi syvyys-, myös leveyssuunnassa. Toki jatkuvasta oppimisesta puhutaan jo nyt tärkeänä vaatimuksena työelämässä, mutta tämä piirre tulee korostumaan yhä enemmän.

Katoaako kirjanpitäjän työ?

Mihin ihmistä taloushallinnossa ja ylipäänsä työelämässä tarvitaan tulevaisuudessa? Ihmisen ehdottomia etuja robotteihin nähden on kyky ongelmanratkaisuun ja monimutkaiseen viestintään. Roboteilla voidaan korvata ennemmin yksittäisiä työtehtäviä kuin kokonaisia ammatteja, joihin kuuluu monenlaisia ja -tasoisia työtehtäviä. Massatyöttömyyttä ei siis ennusteta. Kun tarkastelussa mennään ammattitasolle, EVAn mukaan helpoimmin roboteilla korvattavia ovat esimerkiksi puhelinmyyjien, kirjastovirkailijoiden, ompelijoiden ja tiedon tallentajien työt. Kirjanpitäjän ammatti keikkuu useissa tutkimuksissa kärkisijoilla, kun puhutaan yksittäisistä ammateista, jotka robotiikalla on helppo korvata. Tätä puoltaa EVAnkin tutkimus, jossa todetaan perusteluna, että kirjanpitäjän työ koostuu pääosin rutiinitehtävistä. Koska kone voi hoitaa tiliöinnit ja muun vastaavan ihmistä nopeammin, halvemmalla ja tarkemmin, työ on mahdollista automatisoida. Nyrkkisääntönä: mitä rutiininomaisempaa työ on, sitä todennäköisemmin robotti hoitaa sen tulevaisuudessa. Koneesta on ihmisen korvaajaksi muun muassa fyysisesti raskaissa töissä, samoin tarkkuutta vaativissa, vaarallisissa, likaisissa ja yksitoikkoisissa töissä. Sellaiset työt, joiden säännöt osaamme määritellä, onnistuvat paremmin koneilta kuin meiltä ihmisiltä. Rutiini kun perustuu sääntöihin ja rutiinityö voidaan pilkkoa sääntösarjaksi. Robotiikan kehityksessä olennaista on tuottavuuden kasvu: samoilla resursseilla saadaan aikaan enemmän.

Mihin ihmisen kannattaa keskittyä?

Ihminen on palveluissa suhteellisesti vähiten huono robottiin verrattuna. Robotti kannattaa valjastaa valmistamaan tuote, ja ihmisen rooliksi muodostuu palveluiden tuottaminen. Kone hoitaa rutiinit ja ihminen keskittyy asiantuntija-ajatteluun. Robotin tehtävä on tukea ja tehostaa ihmisen tekemää työtä. Teknologian kehitys ei vain korvaa ihmistyötä, vaan ihmisille syntyy ennusteiden mukaan täysin uusia töitä ja työtehtäviä. Se kasvattaa muun muassa tutkimus ja -tuotekehitysammattien merkitystä. Monet teknologiat hyödyntävät ihmistieteiden osaamista – ihmisen valtti on inhimillinen pääoma. Robotiikan korvatessa työtehtäviä niissä tarvittavien taitojen markkina-arvo laskee. Samalla uusien syntyvien työtehtävien vaatimien taitojen arvo nousee.

Tärkeitä työelämän taitoja tulevaisuudessa ovat

• itsensä johtaminen, priorisointi ja keskittyminen
• nopea oppiminen, kokeilevuus
• yrittäjähenkinen asenne
• vuorovaikutus ja viestintä, ml. tunneäly
• empatia, kuuntelu
• ongelmanratkaisukyky ja luovuus
• kyky toimia monialaisesti erilaisissa verkostoissa.

Työntekemisen painopisteen ennustetaan muuttuvan enemmän puurtamisesta suuntaan, jossa käytetään aikaa harkintaan ja päätöksiin siitä, mitä tehdään ja miksi tehdään. Tässä valinnat tekee nimenomaan ihminen, robotti on vain hyvä renki. Positiivisena vireenä voi nähdä sen, että mallissa ihminen pystyy keskittymään juuri siihen tekemiseen, mihin haluaa. Yksittäinen työntekijä pystyy nostamaan myös paljon puhuttua ja peräänkuulutettua tuottavuuttaan valjastamalla robotit viisaasti avukseen. EVAn raportissa mainitaan, että ”robottien aikakaudella supertuottavan työntekijän tuottavuus voi nousta 1000 kertaa kollegoitaan korkeammaksi”, juuri edellä mainitusta syystä.

Taloushallinnon uudistusvaatimus

Jatkossa taloushallinnon alan aiempaa ripeämpi uudistuminen on välttämätöntä. Taloushallinnon rooli vielä nykyistä enemmän liiketoimintaa ohjaavana tekijänä tulee esille monissa tulevaisuuden katsauksissa. Taloushallinnon tulisi pystyä muokkaamaan ketterästi yrityksen kapasiteettia ja organisaatiota niin, että se voi uudistua ja kasvaa. Ajattelussa taloushallinto on palvelu, jossa on koko ajan toimittava asiakasnäkökulma edellä: mitä asiakkaat tarvitset onnistuakseen työssään. Hyvin monilla tämä on jo nyt palvelun lähtökohta, mutta kun tulevaisuudessa korostetaan yhä painokkaammin tiedolla johtamisen merkitystä, asiakkaita eivät ole enää vain yrityksen johtohenkilöt, vaan kaikki tasot yksilöitä ja henkilöstöryhmiä myöten. Syntyyhän lyhyen ajan liiketoiminnan tulos yksiköissä yksilöiden päivittämisen työn tuloksena. Jotta tiimit ja yksilöt voivat johtaa ja suunnitella omaa työtään optimaalisesti, he tarvitsevat taloushallinnon ja digitaalisten palveluiden tukea. Tavoitteena olisikin, että taloushallinnon tuottaman palvelun avulla jokainen työntekijä yrityksessä voisi ymmärtää päivittäisen tilanteen lukuina ja näkisi selkeän kytköksen arjen toiminnan ja tuloksen välillä. Taloushallinnon ammattilaisen on kyettävä seuraamaan laajasti asioita ja raportoimaan niistä esimerkiksi projektien budjettipaineiden vuoksi. Datan murskaus, automaatio ja analytiikka rientävät tässä taloushallinnon ammattilaisten tueksi. Jos ei enää nytkään, tulevaisuudessa eritoten ei riitä, että taloushallinnon ammattilainen hallitsee verotuksen, lainsäädännön ja tekniikan substanssin – näistä taidoista täytyy osata koostaa toimiva kokonaisuus. On haastavaa mutta tärkeää pystyä yhdistämään taloushallinnon ymmärrys bisnesymmärrykseen.

Tekoälystä hyötyä

Tekoälyä ja digitaalisuutta hyödynnetään jo runsaasti taloushallinnossa. Nyt meneillään oleva digiaika on kuitenkin vasta aluillaan, ja vaikka vaikutukset ovat merkittäviäkin, potentiaalia löytyy hurjan paljon enemmän. Tekoälyn kapasiteettia on tällä hetkellä luonnollisen kielen prosessointi (chatbotit), digitaaliset assistentit sekä koneoppiminen, jonka hyötyjä ovat esimerkiksi datan luokittelu ja analysointi.

Taloushallintoa tekoäly voi auttaa muun muassa

• tuottamalla parempaa ja halvempaa dataa yhteen päätöksenteon tueksi
• analysoimalla tietoa, mikä auttaa tiedon ymmärtämisessä
• vapauttamalla aikaa muun muassa päätöksentekoon, strategiatyöhön, suhteiden rakentamiseen ja johtamiseen.

Äärimmillään tekoäly pystyy muuttamaan taloushallinnon ja kirjanpidon palveluiden tarjoamisen täysin uuteen uskoon. Kehitystä kannattaa seurata ja valjastaa se hyödyksi siellä, missä hyötysuhde on suurin. Toimialan kannattaa keskittää energia asiakkaiden ongelmien ratkaisemiseen, koska se on kanava arvioida, missä tekoäly tuottaa eniten lisäarvoa. Toisena kolikon puolena on pohtia osa-alueita, joilla ihmisen arviointikyky, suhdeverkoston rakentaminen ja syvällinen ymmärrys ovat korvaamattomia. Näihin kannattaa suunnata ammattilaisten työpanos, koska se tarkoittaa kirkasta tulevaisuutta alan ammattilaisille.

Taloushallinnon tulevaisuus – yhteenveto

• Rutiininomainen tallennustyö roboteille
• Ammattilaisten työpanoksen painopiste syvälliseen ongelmaratkaisuun, verkostojen rakentamiseen, inhimillisen pääoman kasvattamiseen
• Robottien ja tekoälyn hyödyntäminen avustavissa tehtävissä
• Tehokkuuden kasvattaminen automaation avulla.

• Sähköinen taloushallinto

Viimeisimmät:

• Osakeyhtiölaki – mitä yrittäjän ainakin pitää siitä tietää?
• Osakeyhtiön yhtiöjärjestys
• Hyvää kansainvälistä kirjanpidon päivää – mistä on tulevaisuuden kirjanpitäjä tehty?
• Nollatuntisopimus – mitä työnantajan tulee ottaa huomioon?
• Miten somevaikuttajat menestyvät? 
• Tuloslaskelma ja tase lyhyesti – tämän ne kertovat yrityksestäsi
• Vastuullisuus ja ESG-raportointi murroksessa – mihin yritysten on varauduttava?

Aiheittain:

• Johtaminen ja raportointi ( 19 )
• Lainsäädäntö ja verotus ( 30 )
• Procountor ( 18 )
• Rahoitus ( 5 )
• Sähköinen taloushallinto ( 21 )
• Tilitoimisto ( 29 )
• Yhdistyksille ( 8 )
• Yleinen ( 3 )
• Yrityksille ( 54 )