Perintä yrityksen näkökulmasta – tutustu saatavien hallintaan ja perintäprosessin vaiheisiin

Myyntisaatavien hallinta ja perintä ovat olennainen osa jokaisen yrityksen taloushallintoa. Kun myöhässä olevat maksut saadaan kotiutettua mahdollisimman tehokkaasti, luottotappioiden määrä pysyy kurissa ja yrityksen kassavirtaa on helpompi ennakoida.

Tässä artikkelissa käymme tiivistetysti läpi perinnän vaiheet ja aiheeseen liittyvät tärkeimmät termit pienyrityksen näkökulmasta. Lukemisen jälkeen tiedät muun muassa sen, mitä asioita maksumuistutuksen lähettämisessä tulee huomioida ja miten yritys- ja kuluttajasaatavien perintä eroaa toisistaan.

Perintä – vaiheet lyhyesti

Perintä tarkoittaa kaikkia niitä toimia, joilla maksamatta jäänyt saatava pyritään kotiuttamaan eräpäivän jälkeen. Perintä voidaan jakaa vapaaehtoiseen ja oikeudelliseen perintään. 

Maksumuistutusten ja maksuvaatimusten lähettäminen ovat vapaaehtoisen perinnän keinoja. Jos kyseiset perintätoimet eivät tuota tulosta, lasku voidaan tarvittaessa siirtää oikeudelliseen perintään. Tällöin saatavien kotiuttamista haetaan tuomioistuinpäätöksen ja ulosoton kautta.

Perinnän eteneminen tapahtuu tyypillisesti seuraavassa järjestyksessä:

1. Jos asiakas ei maksa laskua eräpäivään mennessä, usein ensimmäinen toimenpide on muistuttaa maksusta ystävällisellä sähköpostilla tai puhelinsoitolla.
2. Tämän jälkeen vuorossa on kirjallisen maksumuistutuksen lähettäminen. Maksumuistutuksia lähetetään tyypillisesti 1–2 kappaletta. Yrittäjä voi lähettää maksumuistutuksen itse tai ulkoistaa asian perintätoimistolle.
3. Seuraavaksi lähetetään maksuvaatimus, joka myös perintäkirjeenä tunnetaan. Maksuvaatimuksen lähettää perintätoimintaa ammattimaisesti harjoittava taho eli käytännössä perintätoimisto. Maksuvaatimuksia lähetetään yleensä kaksi kappaletta. Yritysperinnässä voidaan hyödyntää myös trattaa eli julkisuusuhkaista maksuvaatimusta.
4. Oikeudelliseen perintään on mahdollista siirtyä, jos toinenkaan maksuvaatimus ei tuota tulosta. Käytännössä velalle haetaan tällöin käräjäoikeudelta maksuvelvollisuuden vahvistava tuomio. Oikeudelliseen perintään siirtymisen mielekkyyttä kannattaa aina punnita tarkasti saatavan suuruutta ja asiakkaan maksukykyä vasten.
5. Ellei asiakas riitauta asiaa, käräjäoikeus vahvistaa tuomion ja velkaa aletaan periä ulosoton kautta.
6. Luottotappioksi kirjattua saatavaa voidaan vielä tarvittaessa yrittää periä jälkiperinnän keinoin.

Huomioi, että perintää koskevissa käytännöissä, kuluissa ja aikarajoissa on eroja riippuen siitä, peritäänkö saatavaa yksityishenkilöltä vai yritysasiakkaalta. Kuluttaja- ja yritysperinnän vaiheita ja eroja on käsitelty yksityiskohtaisemmin seuraavissa kappaleissa.

Maksumuistutuksen lähettäminen

Maksumuistutus tarkoittaa asiakkaalle lähetettävää kirjallista ilmoitusta maksamatta jääneestä laskusta. Ennen virallisen maksumuistutuksen lähettämistä asiakasta voidaan toki muistuttaa erääntyneestä velasta myös puhelimitse tai sähköpostiviestillä.

Kirjallinen maksumuistutus sisältää alkuperäisen laskun tiedot sekä kehotuksen maksaa erääntynyt saatava mahdollisimman pikaisesti. Oikeaoppisen maksumuistutuksen lähettäminen sujuu helposti sähköisen laskutusohjelman kautta, ja viivästyskorko lisätään laskulle automaattisesti.

Maksumuistutus yksityishenkilölle

Kuluttaja-asiakkaalle voi lähettää ensimmäisen maksullisen muistutuksen aikaisintaan 14 päivän päästä alkuperäisen laskun eräpäivästä. Maksimiveloitus maksumuistutuksen lähettämisestä on 5 euroa. 

Ilman muistutuskulua maksumuistutuksen voi lähettää jo aiemminkin – esimerkiksi siten, että se on perillä viikko eräpäivän jälkeen. Tällöin on jo selvää, ettei laskua ole maksettu eräpäivänä, mutta viivästyskorkoa ei ole vielä ehtinyt kertyä merkittäviä määriä. 

Jos maksumuistutuksia lähetetään kaksi, jälkimmäisestä saa periä kuluja vain, jos ensimmäisen muistutuksen lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää.

Maksumuistutus yritykselle

Yritysasiakkaiden kohdalla sääntely on väljempää. Muistutuskululla varustetun maksumuistutuksen voi lähettää jo ennen 14 päivän täyttymistä. Enimmäisveloitus yritykselle lähetettävästä maksumuistutuksesta on perintälain mukaan 12 euroa.

Käytännössä yrityssaatavia voidaan kuitenkin periä EU-maksuviivästysdirektiivin mukaisella 40 euron vakiokorvauksella, joka on mainittu perintälaissa.

Toisesta maksumuistutuksesta saa vaatia yritykseltä perintäkuluja vain, jos edellisen muistutuksen lähettämisestä on kulunut vähintään 10 päivää.

Millainen on hyvä maksumuistutusviesti?

Asiakkaiden mahdollisiin maksuviiveisiin kannattaa suhtautua tiukasti mutta kohteliaasti. Yleensä sähköisistä laskutusohjelmista löytyy valmiita tekstimalleja asiallisen muistutusviestin muotoiluun. 

Muistutusviesti voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

”Kirjanpitomme mukaan tämä lasku on maksamatta. Pyydämme suoritustanne viipymättä. Viivästyneet maksut siirrämme perittäväksi, jolloin niistä aiheutuu korko- ja perintäkuluja. Mahdollisten epäselvyyksien osalta voitte olla yhteydessä meihin. Jos lasku on jo maksettu, tämä muistutus on aiheeton.”

Maksamaton lasku voi johtua unohduksesta, laskun katoamisesta tai laskulla olevasta epäselvyydestä, joten asiakasta kannattaa lähestyä ystävällisesti. 

Oleta siis aina, että asiakas aikoo ja haluaa maksaa laskun. Hyvä perintä on ennen kaikkea asiakaspalvelua, jonka tavoitteena on säilyttää asiakkuus.

Maksuvaatimuksen eli perintäkirjeen lähettäminen

Jos maksumuistutukset eivät tuota tulosta, eikä asiakkaan kanssa saada sovittua maksusuunnitelmaa, vuorossa on maksuvaatimuksen lähettäminen. Maksuvaatimusta nimitetään usein puhekielessä perintäkirjeeksi.

Maksuvaatimusten lähettämisen voi yleensä ulkoistaa perintätoimistolle suoraan sähköisen laskutusohjelman kautta. 

Edellytys maksuvaatimuksen lähettämiselle on, että lasku on riidaton. Perintätoimisto ei voi lähettää perintäkirjettä reklamoiduista tai asiakkaan kiistämistä laskuista.

Maksuvaatimus yksityishenkilölle

Ensimmäinen maksuvaatimus kuluttaja-asiakkaalle voidaan lähettää, kun maksumuistutuksen lähettämisestä on kulunut 14 päivää ja lasku on edelleen maksamatta. 

Toinen perintäkirje lähtee matkaan, jos lasku on edelleen maksamatta 14 päivää myöhemmin. 14 päivän aikaväli on edellytys sille, että toisesta maksuvaatimuksesta voidaan periä kuluja.

Maksuvaatimus yritykselle

Perintälaki ei sisällä tarkkaa aikarajaa sille, koska yritysasiakkaalle voidaan lähettää ensimmäinen maksuvaatimus. Tyypillisesti perintäkirje lähetetään noin viikko maksumuistutuksen erääntymisen jälkeen. 

Ensimmäisen ja toisen maksuvaatimuksen lähettämisen välillä pitää kuitenkin olla 10 päivää, jotta jälkimmäisestä maksuvaatimuksesta voidaan periä kuluja.

Maksuvaatimuksen sisältö

Perintälaki antaa raamit maksuvaatimuksen sisällölle niin kuluttaja- kuin yritysperinnässä. Pääsääntöisesti maksuvaatimuksessa tulisi mainita ainakin seuraavat asiat:

• velkojan nimi sekä osoite
• peruste saatavalle sekä eriteltyinä saatavan pääoma, korko, viivästyskorko ja perintäkulut 
• vaadittu kokonaissumma 
• milloin, miten ja kenelle saatava on maksettava.

Lisäksi maksuvaatimuksessa pitää ilmoittaa velallisen mahdollisuudesta esittää huomautuksia saatavan määrästä tai perusteesta. Maksuvaatimuksesta on löydyttävä myös tieto siitä, kenelle ja mihin mennessä mahdolliset huomautukset tulee antaa.

Maksuvaatimuksia lähetetään enintään kaksi, minkä jälkeen voidaan tarvittaessa siirtyä oikeudelliseen perintään. Yritysperinnässä voidaan kuitenkin hyödyntää myös trattaa eli julkisuusuhkaista maksuvaatimusta. Kuluttajasaatavien perimiseen trattaa ei saa käyttää.

Tratta yrityssaatavien perinnässä

Tratta on yritysperintään liittyvä termi, joka tarkoittaa julkisuuden uhan sisältävää maksuvaatimusta. Trattaa voidaan käyttää vain erääntyneen ja riidattoman saatavan perimiseen.

Jos yritysasiakas ei noudata perintätoimiston lähettämää trattakirjettä ja maksa saatavaa, se saa maksuhäiriömerkinnän ja tieto voidaan julkaista talousalan lehtien protestilistoilla. Julkisuusuhan takia trattaa pidetään varsin tehokkaana perintäkeinona erityisesti pienten yrityssaatavien perinnässä, mikäli velallisella ei entuudestaan ole maksuhäiriöitä.

Toisaalta suurempien saatavien periminen tratalla voi olla mutkikkaampaa, koska maksuaika on lyhyt ja tratan julkisuus voi saada myös muut mahdolliset velkojat liikkeelle.

Ennen tratan lähettämistä velalliselle on lähetettävä kirjallinen maksumuistutus, jossa maksuaikaa on annettu vähintään 10 päivää. Perintätoimisto saa lähettää tratan matkaan, jos maksua ei 10 päivän määräajan päättymisen jälkeen ole saapunut. Perintälain mukaan tratta voidaan julkaista ja merkitä luottotietorekisteriin aikaisintaan 14 päivän kuluttua sen lähettämisestä. 

Maksamatta jäänyt tratta voidaan kuitenkin protestoida myös hiljaisena. Tällöin tieto merkitään luottotietoyhtiön tietokantaan, mutta sitä ei saateta julkiseksi protestilistan kautta.

Oikeudellinen perintä: Haastehakemus ja ulosotto

Oikeudelliseen perintään voidaan siirtyä, jos vapaaehtoisen perinnän keinot eivät tuota tulosta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että perintätoimisto lähettää käräjäoikeuteen haastehakemuksen, jolla velkaa haetaan ulosottokelpoiseksi.

Haastehakemuksesta annetaan tieto velalliselle. Mikäli velallinen ei reagoi asiaan, käräjäoikeus antaa yksipuolisen velkomustuomion, joka on ulosottokelpoinen. Vaihtoehtoisesti velallinen voi kuitenkin vielä tässä vaiheessa maksaa saatavan. Velallinen voi myös riitauttaa asian, jolloin sitä käsitellään tuomioistuimessa niin sanottuna laajempana riita-asiana.

Oikeudellisesta perinnästä syntyy aina kuluja, joten siihen lähtemistä kannattaa punnita tarkasti esimerkiksi avoimen saatavan määrää, velallisen maksukykyä sekä oikeuskäsittelyn todennäköistä lopputulosta vasten. Oikeudellinen perintä ei välttämättä kannata, jos asiakkaalla on jo runsaasti maksuhäiriöitä tai kyse on pienistä summista.

Oikeudellisen perinnän sijaan saatava voidaan kirjata suoraan luottotappioksi. Perintätoimisto antaa asiasta luottotappiosuosituksen, jonka perusteella kirjaus voidaan tehdä. 

Jälkiperintä estää velan vanhentumisen

Luottotappioksi kirjatut saatavat voidaan jättää perintätoimistolle jälkiperintään. Jälkiperinnässä asiakkaan maksukyvyn kehittymistä seurataan säännöllisesti ja asiakasta muistutetaan avoinna olevasta velasta. Tämä estää velan vanhentumisen.

Jälkiperintään voidaan siirtyä, jos asiakkaan maksukyky on niin heikko, ettei ulosottopäätöksen hakeminen oikeudellisen perinnän kautta kannata. Jälkiperinnän keinoin voidaan toisaalta jatkaa myös ulosotossa varattomaksi todetun asiakkaan velan perimistä. Aktiiviset perintätoimet aloitetaan tällöin uudestaan, jos asiakkaan maksukyky jossain vaiheessa paranee.

Perintätoimisto voi jälkiperinnässä hyödyntää sekä vapaaehtoisen että oikeudellisen perinnän keinoja. Käytännössä tämä tarkoittaa niin kirje- ja puhelinperintää kuin myös haastehakemuksia ja täytäntöönpanopyyntöjä.

Jälkiperintä on pitkäjänteistä työtä, ja saatavien kotiuttaminen kokonaan tai osittain voi viedä vuosia – jos se ylipäätään koskaan onnistuu. Jälkiperinnästä maksettavat kulut on kuitenkin monesti sidottu tuloksiin. Tällöin yritys maksaa perintätoimistolle tietyn prosenttiosuuden siitä summasta, joka saatiin kotiutettua jälkiperintätoimien avulla.

Perintäkulut perintälain mukaan

Perintälaissa on määrätty perintäkulujen enimmäismäärästä. Kyseiset maksimimäärät saa pääsääntöisesti ylittää vain, jos perintä vaatii tavanomaista suuremman työmäärän. Velalliselta voidaan tällöin vaatia perinnästä aiheutuneet todelliset kulut, jotka on kuitenkin eriteltävä. 

Kuluttajasaatavan perintäkulujen enimmäismäärät

Maksumuistutuksesta perittävä enimmäismäärä on 5 euroa. Maksuvaatimuksesta puolestaan voi vaatia:

• 14 euroa, kun velan pääoma on enintään 100 euroa
• 24 euroa, kun velan pääoma on yli 100, mutta enintään 1000 euroa
• 50 euroa, kun velan pääoma ylittää 1000 euroa.

Jos samasta saatavasta lähetetään uusi maksuvaatimus, yllä mainitut summat puolitetaan.

Maksuvaatimuksesta pyydettävä enimmäismäärä on kuitenkin vain 5 euroa siinä tapauksessa, että perintätoimisto kuuluu velkojan kanssa samaan konserniin tai jos perinnästä vastaava taho on velkojan aputoiminimi.

Saman saatavan perinnässä kuluttajalta voi pääsääntöisesti periä kuluja enintään kahdesta maksuvaatimuksesta.

Perintälaki asettaa rajat myös sille, paljonko yhdestä kuluttajasaatavasta voidaan yhteensä enintään periä kuluja. Nämä summat ovat:

• 60 euroa, jos velan pääoma on enintään 100 euroa
• 120 euroa, jos velan pääoma on yli 100, mutta enintään 1000 euroa
• 210 euroa, jos velan pääoma ylittää 1000 euroa.

Pääsääntöisesti saman saatavan perinnässä kuluja voidaan vaatia enintään kahdesta maksuvaatimuksesta.

Perintäkulujen maksimimäärä yritysperinnässä

Yritysten kohdalla maksumuistutuksen enimmäiskulu on 12 euroa. Käytännössä laki antaa kuitenkin mahdollisuuden periä yrityssaatavia 40 euron vakiokorvauksella, jos maksu on myöhässä niin paljon, että velkojalla on oikeus viivästyskorkoon.

Maksuvaatimuksesta puolestaan voidaan vaatia korkeintaan:

• 50 euroa, jos velan pääoma on enintään 500 euroa 
• 70 euroa, jos velan pääoma on yli 500, mutta enintään 2500 euroa
• 90 euroa, jos velan pääoma on yli 2500 euroa, mutta enintään 10 000 euroa 
• 110 euroa, jos velan pääoma on yli 10 000 euroa.

Samaa saatavaa koskevan uuden maksuvaatimuksen kohdalla summat puolitetaan. Velallisen pyynnöstä tehdystä maksuajan pidennyksestä voidaan periä enintään 10 euroa. 

Kuluja voidaan myös periä maksusuunnitelman tekemisestä. Nämä kulut riippuvat velan pääomasta sekä siitä, kuinka monessa erässä jäännössaatava maksetaan pois. Kaikki tilanteet on lueteltu tarkemmin läpi perintälaissa.

Yritysperinnässä velalliselta voi vaatia kuluja enintään kahdesta maksuvaatimuksesta ja yhdestä tratasta. Jos perinnässä käytetään trattaa, kuluja saa kuitenkin poikkeuksellisesti periä vain yhdestä maksuvaatimuksesta.

Trattaperinnän enimmäiskulut

Yritysperinnässä käytettävästä tratasta on sallittua periä kuluina enintään:

• 110 euroa, jos velan pääoma on enintään 500 euroa 
• 125 euroa, jos velan pääoma on yli 500, mutta enintään 2500 euroa
• 140 euroa, jos saatavan pääoma on yli 2500, mutta korkeintaan 10 000 euroa 
• 155 euroa, jos saatavan pääoma on yli 10 000 euroa.

Suoraan ulosottokelpoisen saatavan enimmäiskulu on 110 euroa.

Yritysperinnän kokonaiskulujen enimmäismäärä

Perintälaki asettaa rajat myös sille, kuinka paljon samasta saatavasta voidaan yhteensä periä kuluja. Pääsääntöisesti yritysperinnän maksimikulut ovat:

• 250 euroa, jos velan pääoma on enintään 500 euroa
• 470 euroa, jos velan pääoma on yli 500, mutta enintään 2500 euroa
• 550 euroa, jos velan pääoma on yli 2500, mutta enintään 10 000 euroa 
• 620 euroa, jos velan pääoma on yli 10 000 euroa.

Laskun eräpäivä – kuinka paljon maksuaikaa asiakkaalle pitää antaa?

Kuluttaja-asiakkaalle on pääsääntöisesti annettava maksuaikaa vähintään 14 päivää. Laki ei tätä määrää, mutta kyseessä on kuluttaja-asiamiehen yleisesti noudatettu suositus. Perustellusta syystä maksuehto voi kuitenkin olla lyhyempikin.

Yritysten välisessä kaupankäynnissä laskun eräpäivä voidaan asettaa esimerkiksi 10, 14 tai 21 päivän päähän. Maksuehto voi lain mukaan olla enintään 30 päivää, ellei pidemmästä maksuajasta sovita erikseen.

Mahdollisimman lyhyen maksuehdon valinta nopeuttaa kassankiertoa, mutta toisaalta se välttämättä ole mielekkäin ratkaisu asiakkaan kannalta. Tietyillä toimialoilla isot yritykset saattavat vaatia yhteistyökumppaneiltaan pitkiä, jopa 45–90 päivän maksuehtoja. Tällöin laskurahoitus voi olla keino kotiuttaa saatavat tilille jo hyvissä ajoin ennen eräpäivää.

Viivästyskoron periminen asiakkaalta

Jos asiakas ei maksa laskua ajallaan, häneltä voidaan periä viivästyskorkoa sovitusta eräpäivästä lähtien. Tämä on hyvitys siitä, että laskun lähettäjä saa rahansa myöhässä.

Jos velalle ei syystä tai toisesta ole määritelty eräpäivää, viivästyskorkoa voidaan periä 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä. Viivästyskorkoa peritään siihen asti, kunnes lasku on maksettu.

Käytännössä viivästyskorko peritään asiakkaalta usein samassa yhteydessä maksumuistutuksen kanssa. Korko voidaan kuitenkin lisätä myös maksuvaatimukseen, jos perintä on jo edennyt sinne asti.

Viivästyskoron määrästä on säädetty korkolaissa. Kuluttaja-asiakkaiden kohdalla viivästyskorko muodostuu Euroopan keskuspankin määrittelemästä vaihtuvasta viitekorosta, johon lisätään 7 %. Yritysten välisessä kaupankäynnissä viivästyskorko on viitekorko + 8 %, ellei muusta ole sovittu.

Korkolain perusteella vahvistettu viitekorko tarkistetaan puolivuosittain. Ajantasainen lukema kannattaa tarkistaa Suomen Pankin verkkosivuilta. 

Sähköistä laskutusta käytettäessä laskutusohjelma osaa yleensä laskea koron määrän automaattisesti ja lisätä sen maksumuistutukselle. Koron määrän voit laskea myös netistä löytyvillä viivästyskorkolaskureilla.

Maksuviivästysten ja perinnän ennaltaehkäisy

Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä suurempaa harmia jo yksi maksamaton isompi lasku voi liiketoiminnalle aiheuttaa. Maksuviivästyksiä ja perintätoimia kannattaakin pyrkiä ehkäisemään jo ennalta esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• Tarkista asiakkaan maksukyky etukäteen luottotietoyhtiöiden tarjoaman datan avulla. Yritysasiakkaiden kohdalla tämä onnistuu usein suoraan laskutusohjelmasta muutamalla hiirenklikkauksella.
  
• Laskutusohjelman käyttö edesauttaa myös sitä, että laskulta löytyvät automaattisesti kaikki pakolliset merkinnät. Epäselvät tai puutteelliset laskumerkinnät ovat yleinen syy siihen, että laskusta reklamoidaan tai sitä ei makseta alkuperäisessä aikataulussa.
  
• Suosi verkkolaskutusta, jos myyt tuotteita tai palveluita yritysasiakkaille. Sähköiset laskut eli verkkolaskut ovat heti perillä, joten ne myös maksetaan sähköposti- tai paperilaskuja nopeammin. Verkkolasku ei myöskään voi hukkua samaan tapaan kuin paperilasku tai roskapostikansioon eksyvä sähköpostilasku.
  
• Luottotappioriskiä voit pienentää myös laskuttamalla ainakin osan saatavasta ennakkoon. Ennakkolaskutus on yleistä varsinkin pitkäkestoisemmista ja rahakkaammista projekteista puhuttaessa.
  
• Pidä maksuehdot mahdollisimman lyhyinä. Kuluttaja-asiakkaille tulee antaa vähintään 14 päivää maksuaikaa, mutta yritysten välisessä kaupankäynnissä neuvotteluvaraa on enemmän.

Maksuhuomautusten ja perinnän ulkoistaminen: perintäpalvelu

Kaikesta varautumisesta huolimatta harva pienyritys pystyy täysin välttymään maksuviivästyksiltä. Sähköisellä laskutusohjelmalla pienyrittäjä voi lähettää itse oikeaoppisia maksumuistutuksia, joissa on automaattisesti huomioitu kaikki pakolliset laskumerkinnät. Muistutukset ja perintä voidaan kuitenkin myös ulkoistaa täysin yhteistyökumppanin eli ammattimaisen perintätoimiston harteille. 

Puuttuvista maksuista muistuttelu voi monesta yrittäjästä tuntua epämieluisalta, ja se vie usein yllättävän paljon työtunteja. Maksuvalvonnan ulkoistaminen jättää pienyrittäjälle enemmän aikaa keskittyä varsinaiseen liiketoimintaan. Ammattimainen perintäkumppani varmistaa myös sen, että saatavat kotiutuvat mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti.

• Lainsäädäntö ja verotus
• Yrityksille

Viimeisimmät:

• Modernilla toiminnanohjausjärjestelmällä ketteryyttä taloushallintoon 
• Sopimusoikeuden ABC – 6 vinkkiä, joilla vältät sopimisen sudenkuopat
• Ilmainen kirjanpito-ohjelma – lataa Excel-pohja yhdenkertaiseen kirjanpitoon
• Vastuullisuus ja ESG-raportointi murroksessa – mihin yritysten on varauduttava?
• Tietosuojaselosteen laatiminen – lataa malli Sopimuskoneesta
• Lomautusilmoitus työntekijälle – miten lomautuksesta ilmoittaminen tapahtuu?
• Sähköinen allekirjoitus tutuksi – mitä sillä tekee ja miten saat sen käyttöösi

Aiheittain:

• Johtaminen ja raportointi ( 17 )
• Lainsäädäntö ja verotus ( 29 )
• Procountor ( 18 )
• Rahoitus ( 4 )
• Sähköinen taloushallinto ( 17 )
• Tilitoimisto ( 29 )
• Yhdistyksille ( 8 )
• Yleinen ( 5 )
• Yrityksille ( 59 )