Automaattinen hiilijalanjälkilaskuri auttaa PK-yrityksiä ilmastotyössä

Ilmastonmuutos on keskeinen haaste, jonka ratkaiseminen vaatii yritysten aktiivista osallistumista. Vastuullisuusraportointi ja yrityksen hiilijalanjäljen laskenta ovat entistä tärkeämpiä tekijöitä ilmastotyössä, sillä kasvavat odotukset vaikuttavat kuluttajiin, asiakkaisiin, rahoittajiin, omistajiin ja työntekijöihin, samalla kun lainsäädäntö ja velvoitteet kiristyvät. Tässä artikkelissa tarkastelen, kuinka automaattinen hiilijalanjälkilaskuri voi auttaa PK-yrityksiä ilmastotyössä.

Keskityn erityisesti siihen, miksi hiilijalanjäljen laskenta on nykyään tärkeää ja miten hiilijalanjäljen laskenta voidaan automatisoida. Lisäksi esittelemme uuden hiilijalanjälkilaskurin, joka laskee hiilijalanjäljen Procountorista löytyvän tiedon perusteella. Perehdytän lukijan hiilijalanjäljen laskennan perusteisiin ja automaattisen hiilijalanjälkilaskurin hyötyihin. Tavoitteena on tarjota yrityksille työkaluja ja tietoa, joiden avulla voit ottaa entistä aktiivisemman roolin ilmastotyössä.

Miksi vastuullisuusraportointi ja yrityksen hiilijalanjäljen laskenta on entistä tärkeämpää?

PK-yritykset kokevat vastuullisuuden entistäkin tärkeämmäksi. Esimerkiksi EK:n vuonna 2021 teettämä tutkimus osoitti, että iso enemmistö pienistäkin yrityksistä haluaisi panostaa vielä enemmän vastuullisuuteen. Resurssien riittävyys koetaan kuitenkin merkittävänä haasteena.

Suuri osa yrityksistä on jo havahtunutkin siihen, että menestyäkseen tulevaisuudessakin niiden tulee jatkossa pystyä nykyistä paremmin osoittamaan yrityksensä toimivan vastuullisesti.

EU:n vastuullisuusraportointia koskeva CSRD-direktiivi tulee vaikuttamaan yhä useampiin yrityksiin 20-luvun kuluessa. Erityisesti yli 250 henkeä työllistävät yritykset ovat jo nyt alkaneet selvittää alihankintaketjujensa hiilijalanjälkeä.  Kestävyysraportointi laajenee koskemaan pörssiyritysten ohella yrityksiä, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista ehdoista:

• Vähintään 250 työntekijää
• Vähintään 40 miljoonan euron liikevaihto
• Vähintään 20 miljoonan euron tase.

Nämä yritykset tulevat kestävyysraportoinnin piiriin siten, että raportointi tulee tehdä vuoden 2025 tiedoista. Myös rahoituspäätöksiä tekeville tahoille on merkityksellistä se, miten vastuullisesti yritys toimii. Monet yritykset ovat myös jo havahtuneet siihen, mikä merkitys vastuullisuudella on yrityskuvaan ja sitä kautta liiketoimintaan ja myös esimerkiksi parhaiden osaajien saamiseen.

Vastuullisuus on hyvin laaja teema. Vastuullisuus- eli ESG-raportointi kattaa yritysvastuun laajasti (E = Environment, S = Social, G = Governance). Lue lisää vastuullisuuden merkityksen kasvusta aiemmasta artikkelistamme: Vastuullisuus ja ESG-raportointi murroksessa – mihin yritysten on varauduttava?

Tässä kirjoituksessa keskityn yrityksen hiilijalanjälkeen, jonka laskemista CSRD-direktiivi tulee edellyttämään osana vastuullisuusraportointia. Hiilijalanjäljen laskennan mahdollistamiseksi onkin jo viime vuosien kuluessa syntynyt iso määrä pieniä konsultointiyrityksiä ja hyödynnettävissä oleva hiilijalanjälkilaskurivalikoima on jo laaja ja varsin kirjavakin.

Miten hiilijalanjälkilaskuri automatisoi hiilijalanjäljen laskentaa ja mitä hyötyä siitä on?

Hiilijalanjälki koostuu kaikista toiminnoista, joita yritys tekee toimiakseen. Usein ymmärretään, että hiilijalanjälkeä synnyttävät lentäminen ja autoilu mutta samalla tavalla tietotekniikkapalvelut ja etäkokoukset aiheuttavat hiilijalanjälkeä. Vaikutusta on niin tuotantoprosesseilla kuin myös esimerkiksi toimistolle valitulla sähköntuotantotavalla.

GHG-Protocol eli Kasvihuonekaasuprotokolla on yleisin ympäristövaikutusten arviointiin käytetty standardi. Se liittyy globaaliin GRI-raportointijärjestelmään, joka tarkastelee myös yritysten sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Kasvihuonekaasuprotokollassa päästöt jaetaan kolmeen tasoon:

Scope 1: yrityksen suoraan kontrolloitavat päästöt, esim. omien ajoneuvojen polttoainepäästöt.

Scope 2: epäsuorat ostoenergiaan liittyvät päästöt, kuten sähkön ja lämmön tuotanto.

Scope 3: kaikki muut epäsuorat päästöt, kuten jäte- ja vesihuolto, logistiikka, ja materiaalien hankinta. Tämä taso sisältää 15 kategoriaa.

Päästölaskennassa voidaan valita yrityksen kannalta keskeisimmät kategoriat ja keskittyä niiden päästöjen selvittämiseen.

Hiilijalanjäljen laskenta manuaalisesti on aika vievää puuhaa. Laskentamallien ja data-aineistojen kasvun myötä muutamat hiilijalanjälkilaskentaan erikoistuneet tahot ovatkin kehittäneet ratkaisuja, joilla hiilijalanjäljen laskentaa voidaan automatisoida talousdataa hyödyntämällä. Me Suomessa voimme olla tässä edelläkävijöiden joukossa, sillä täältä löytyy paitsi erinomaista IT-osaamista, niin myös suomalainen ilmakehätutkimus on ollut pitkään kansainvälistä kärkeä.

Automaattinen laskenta on luonnollisesti huomattavasti edullisempaa kuin manuaalisesti tehtävä laskenta.

Miksi juuri talousdata? Se sisältää jo tälläkin hetkellä paljon sellaista tietoa, minkä avulla algoritmit voivat tunnistaa. Esimerkiksi millaisia tuotteita ja palveluita yrityksessä on ostettu? Näin hiilijalanjäljen laskemisen työläin osuus helpottuu. Dataan pohjautuva automaattinen tunnistus kehittyy koko ajan paremmaksi, kun saadaan lisää laskudataa ja kun hiilijalanjälkiä lasketaan yhä useammille tuotteille ja palveluille.

Myös esimerkiksi laskuerittelyt tulevat kehittymään pikkuhiljaa sellaisiksi, että ostetun tuotteen tai palvelun hiilijalanjälki voidaan päätellä laskudatan perusteella entistä paremmin.

On tärkeä huomioida, että olemme ison murroksen ja urakan alkutaipaleella eikä tällä menetelmällä ainakaan vielä saada tehtyä yhtä tarkkaa laskentaa kuin asiantuntijatyönä tehtävällä laskennalla. Positiivinen kehityskulku on kuitenkin jo hyvässä vauhdissa.

Automaattinen hiilijalanjälkilaskenta talousdatasta mahdollistaa sen, että yhä suurempi määrä pieniäkin yrityksiä saadaan ilmastotalkoisiin mukaan. Automaattinen laskenta on luonnollisesti huomattavasti edullisempaa kuin manuaalisesti tehtävä laskenta. Hiilijalanjäljen säännöllinen automaattinen laskenta ja raportointi auttaa tunnistamaan yrityksen erilaisten kehitystoimenpiteiden vaikutuksia yrityksen hiilijalanjälkeen. On syytä uskoa, että tämä auttaa yhä useampia pieniäkin yrityksiä ryhtymään konkreettisiin toimiin hiilijalanjälkensä pienentämiseksi.

Kun hiilijalanjälkeä lasketaan manuaalisesti, tehdään laskenta tyypillisesti seuraavan vuoden aikana aina edelliselle vuodelle ja jos toimiin haluaa ryhtyä, tulosten näkeminen hiilijalanjäljestä voi viedä useamman vuoden. Sen sijaan, kun  pilvipohjainen hiilijalanjälkilaskuri on integroitu taloushallinnon ohjelmistoon API-rajapintojen avulla, yritys saa visuaalisen hiilijalanjälkiraportin kuukausittain ja voi alkaa seurata toimenpiteidensä vaikutuksia heti.

UUTTA: Hiilijalanjälkilaskuri laskee hiilijalanjäljen Procountorista löytyvän tiedon perusteella

Procountorin ekosysteemiin on nyt (2023) liittynyt ensimmäinen integraatiokumppani, joka on rakentanut automaattisen talousdataan pohjautuvan hiilijalanjälkilaskennan. Carbonlinkin palvelu tuottaa kuukausittain automaattisesti hiilijalanjälkiraportin Procountorista löytyvän tiedon perusteella ja asiakas saa sen käyttöönsä kätevästi suoraan ohjelmasta. 

Procountoriin integroitu Carbonlinkin hiilijalanjälkilaskuri auttaa sinua kehittämään yrityksesi hiilijalanjälkeä dataohjautuvasti.

Carbonlink Oy on Helsingin yliopiston tutkijoiden perustama yritys, jonka toiminnassa on mukana kaksi ilmakehätieteen professoria, Markku Kulmala sekä Tuukka Petäjä. Hiilidata tulee useista eri tutkimukseen perustuvista lähteistä kuten Helsingin Yliopistolta, VTT:ltä, Suomen Ympäristökeskukselta sekä myös kansainvälisesti käytetyltä GHG protokollalta.

Carbonlinkin toiminnassa on mukana Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori, akateemikko Markku Kulmala, joka on ollut alansa johtavia tutkijoita jo pitkään.

”Isoon yhteiskunnalliseen muutokseen tarvitaan modernit työkalut, jotta organisaatiot voivat aidosti osallistua ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Automatisaatio tuo hiililaskennan kaikenkokoisten toimijoiden saataville. Yhdessä tiede ja liiketoiminta ovat valtava voima, jonka haluamme valjastaa rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Suomessa ollaan jo nyt maailmanlaajuisesti tunnettuja ilmakehätieteiden edelläkävijöitä ja nyt on mahdollista tehdä sitä myös liiketoiminnan kautta. Tutkimustieto, avoimet datapankit ja hyvä talousdata mahdollistavat tämän täällä ihan eri tavoin kuin muualla maailmassa.”

Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori, akateemikko Markku Kulmala

Carbonlinkin hiilijalanjälkilaskuri on valmis työkalu automatisoituun hiilijalanjäljen laskentaan yrityksille ja organisaatioille. Palvelu hakee rajanpinnan avulla tiedot laskuista, jonka jälkeen se laskee yrityksen hiilijalanjäljen. Laskudataa hyödyntämällä voidaan laskea suorien scope1 ja scope 2 päästöjen lisäksi epäsuorat eli ostettujen palvelujen scope 3 päästöt. 

Automaattinen hiilijalanjälkilaskenta toimii sitä paremmin, mitä tarkempaa tietoa yrityksen taloushallinnon järjestelmästä löytyy. Palvelu toimii api-rajapintoja hyödyntäen pilvipohjaisesti. Käytännössä kun työntekijä tekee esimerkiksi kululaskun tai yritys saa ostolaskun Procountoriin, data siirtyy automaattisesti Carbonlinkille, jos Procountor Taloushallinto -ohjelmistoa käyttävä yritys on tilannut palvelun ja avannut api-rajapinnan. Talousdata käsitellään, kategorisoidaan ja pilkotaan osiin, joista tunnistetaan laskun sisältö ja tälle haetaan tällä hetkellä parhaiten tiedossa oleva hiilijalanjälki.

”Hiililaskentaa on pitkään tehty käsin eli täyttämällä exceleitä. Nyt kun laskutusjärjestelmät siirtyvät kohti sähköistä laskutusta, niin meillä on mahdollisuus hyödyntää talousdataa myös hiililaskennassa. Työ on vielä alussa, mutta uutta hiilidataa tulee jatkuvasti, kun tarve sille kasvaa kiristyvien vaatimusten myötä. Samoin kun ymmärrämme, miten hiilijalanjälkilaskentaa voi tehdä taloushallinnon kautta, voimme myös olla vaikuttamassa taloushallinnon palvelujen kehittymiseen yhä tarkemmiksi myös hiililaskennan osalta.”

Merli Juustila, Carbonlinkin perustaja

Hiilijalanjälkilaskurin algoritmit kehittyvät

Hiilijalanjälkilaskenta pohjautuu useisiin kansainvälisiin standardeihin, joista Carbonlink hyödyntää eniten ISO-14000 -sarjan, eli ympäristöjohtamisen, standardeja. Hiilijalanjälki ilmoitetaan ekvivalentteina (CO2e), joka pitää sisällään muutkin kasvihuonekaasut hiilidioksidin lisäksi.

Manuaalisesti konsulttityönä tai yrityksien omin resurssien avulla on mahdollista päästä tarkempaankin lopputulokseen kuin automaattisella laskennalla. Toisaalta automaattisesti laskettua hiilijalanjälkitietoa voi lähteä tarkentamaan manuaalisesti hetikin ja kirjaustapoja voi lähteä kehittämään niin, että algoritmi saa tarkempaa tietoa. Esimerkiksi siten, että matkakulutiedoista käy ilmi, onko automatkat tehty vähäpäästöisesti (esim sähkö, bioetanoli, biokaasu, biodiesel) vai fossiilisilla polttoaineilla.

Carbonlinkin hiilijalanjälkilaskurista on Procountor Taloushallinto -asiakkaille kaksi eri laajuista vaihtoehtoa, joista laajemmalla palvelulla saa käyttöoikeuden Carbonlinkin järjestelmään, missä voi lähteä porautumaan tietoihin ja tarkentamaan niitä. 

Ajan myötä eri yritysten laskutustiedot tulevat hiilijalanjälkilaskennan yleistymisen myös kehittymään siten, että niillä tullaan tuomaan paremmin esille sellaista tietoa, josta algoritmi pystyy päättelemään hiilijalanjäljen tarkemmin.

Hiilijalanjälkilaskentaa tehdään jatkuvasti lisää, mutta menee vielä vuosia ennen kuin kaikelle mahdolliselle on laskettu hiilijalanjälki. Samalla hiilijalanjälkilaskenta tarkentuu, kun lisää tietoa ja tutkimusta tehdään. Laskuri päivittää jatkuvasti lisää hiilidataa palveluunsa, joten laskurin tarkkuus ja tunnistus paranee myös sitä myötä, kun lisää hiilidataa tulee saataville.

On tärkeää, että odotukset automaattisen hiilijalanjälkilaskennan tarkkuustasosta on realistiset. Maailma on tässä uuden asian äärellä, ja Suomessa olemme tämän kehityksen kärjessä. Hiilijalanjälki on aina arvio ja arvio voi tarkentua, kun tutkimus ja tieto asiasta lisääntyy.

Ensimmäinen askel kohti hiilineutraalisuutta on laskea päästöt hiilijalanjälkilaskurilla ja lähteä suunnittelemaan omaa ilmastotiekarttaa kohti hiilineutraalisuutta tai vähähiilistä liiketoimintaa.

• Johtaminen ja raportointi
• Lainsäädäntö ja verotus
• Tilitoimisto
• Yrityksille

Viimeisimmät:

• Auta asiakastasi muistamaan – Näin edistät saataviesi kotiutumista
• Lomat ja määräaikaiset työsuhteet palkanlaskennassa
• Lomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen laskeminen eri tilanteissa
• Näin positiivinen kassavirta heijastuu asiakkaisiisi – neljä hyötyä
• Automaattinen hiilijalanjälkilaskuri auttaa PK-yrityksiä ilmastotyössä
• Ostolaskujen käsittely – tärkeimmät vinkit ja työkalut
• Ennakoitavuutta epävarmoihin aikoihin – näin nopeutat kassavirtaa

Aiheittain:

• Johtaminen ja raportointi ( 18 )
• Lainsäädäntö ja verotus ( 27 )
• Procountor ( 17 )
• Rahoitus ( 4 )
• Sähköinen taloushallinto ( 22 )
• Tilitoimisto ( 28 )
• Yhdistyksille ( 7 )
• Yrityksille ( 49 )