Arvonlisäveron korotus 1.9.2024 – kertaa syksyn ja vuodenvaihteen 2025 alv-muutokset

Hallitus linjasi huhtikuun kehysriihessä, että yleinen arvonlisäverokanta Suomessa nostetaan 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Alv-noston on arvioitu tuovan valtion kassaan noin miljardin euron lisätulot. Lue tiivistelmä arvonlisäveron korotuksesta sekä tulevien alv-muutosten aikatauluista.

Mitä tuotteita ja palveluita arvonlisäveron nosto koskee?

Yleinen 24 prosentin arvonlisäverokanta koskee useimpia Suomessa myytäviä tuotteita ja palveluita. Alennetut alv-kannat pysyvät 14 ja 10 prosentissa, joten esimerkiksi ruoan arvonlisäverotus ei ole kiristymässä.

Makeisten arvonlisävero kuitenkin nousee 14 prosentista yleisen alv-kannan piiriin. Tulevaisuudessa karkkien ja suklaan arvonlisäverokanta on 25,5 prosenttia.

Vakuutusmaksuvero on arvonlisäverotusta täydentävä erityinen kulutusvero. Vakuutusmaksuveron verokanta on seurannut arvonlisäveron yleistä verokantaa ja se nousi nytkin alv-korotuksen yhteydessä.

Edellisen kerran yleinen alv-kanta nousi vuodenvaihteessa 2013, jolloin sitä nostettiin 23 prosentista nykyiseen 24 prosenttiin. Myös alennetut arvonlisäverokannat nousivat tuolloin yhdellä prosenttiyksiköllä.

Alv-kannat ennen ja jälkeen arvonlisäveron korotuksen

Lisäksi jotkut liiketoiminnot kuuluvat nollaverokantaan ja osa (mm. terveydenhoito- ja sairaanhoitopalvelut) on kokonaan arvonlisäverotuksen ulkopuolella.

Hallitus kertoi jo vuonna 2023, että muun muassa lääkkeiden, kirjojen, kulttuuri- ja viihdetapahtumien lippujen, liikuntapalveluiden ja elokuvanäytösten alv olisi nousemassa 10 prosentista 14 prosenttiin. Muutoksen on kaavailtu astuvan voimaan vuoden 2025 alussa. Osa tuotteista ja palveluista – esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehdet – verotettaisiin kuitenkin jatkossakin 10 prosentin alv-kannalla. Hallitus päättää asiasta syksyn aikana.

Milloin arvonlisäveron korotus 25,5 prosenttiin tuli voimaan?

Alv-nousu tuli voimaan 1.9.2024.

Eduskunta hyväksyi lain 28.6.2024 koskien yleisen arvonlisäverokannan nostamista nykyisestä 24 %:sta 25,5 %:iin. Hallitus päätti korotuksista kevään 2024 kehysriihessä.

Syyskuussa tapahtuva korotus ei koske tuotteita ja palveluita, joihin sovellettava arvonlisäverokanta on 10 tai 14 prosenttia. Tällaisia ovat esimerkiksi elintarvikkeet, lääkkeet, kirjat ja lehdet sekä majoitus- ja liikuntapalvelut.

Tarvittaessa laskua tai kuittia voidaan korjata käsin

Tarvittaessa laskua tai kuittia voidaan muokata manuaalisesti. Monille yrityksille arvonlisäveroprosentin muutos merkitsee laskutus- tai kassajärjestelmän päivittämistä. Procountorissa päivitys tapahtui automaattisesti 17.8.2024. Lue lisää ohjeartikkelista Arvonlisäveron muutos Procountorissa 2024.

Miten toimia, jos käytössä oleva järjestelmä ei tue desimaalipilkkua tai kolmen desimaalin arvonlisäveroprosenttia?

Laki on tältä osin selkeä: yrityksen on suoritettava arvonlisävero voimassa olevan verokannan mukaisesti, ja laskussa on oltava lain edellyttämät merkinnät. Myyjä voi tarvittaessa korjata laskuun oikean arvonlisäveroprosentin ja veron määrän vaikka käsin Verohallinnon ohjeistuksen mukaan.

Korkeampi arvonlisävero voi koskea jo ennen syyskuuta tehtyjä ostoja

Verohallinnon tiedotteen mukaan syyskuun alussa voimaan tullut uusi arvonlisäverokanta 25,5 % koskee myös ennen syyskuuta tehtyjä sopimuksia ja tarjouksia, jos tavara toimitetaan tai palvelu suoritetaan vasta sen jälkeen. Ratkaisevaa on toimituksen tai suorituksen ajankohta tai tulli-ilmoituksen hyväksymispäivä.

Jos tavara tai palvelu on maksettu ennakkoon ennen korotusta, sovelletaan vanhaa 24 % verokantaa. Osamaksuostoissa verokanta määräytyy tavaran luovutusajankohdan mukaan. Esimerkiksi toukokuussa tilattu auto, joka luovutetaan syyskuussa, verotetaan uudella 25,5 % verokannalla.

Jatkuvaluonteisessa tavaran ja palvelun myynnissä maksu määräytyy ajan kulumisen perusteella. Esimerkiksi vuokrauspalvelu on jatkuva palvelu.

Jatkuvasti myyty tavara tai palvelu katsotaan toimitetuksi tai suoritetuksi kunkin maksujakson päättyessä. Esimerkiksi, jos vuokranmaksujakso on 1.6.2024–31.5.2025, palvelu katsotaan suoritetuksi 31.5.2025. Tällöin koko jaksolta sovellettava verokanta on 25,5 %. Jos vuokralainen maksaa vuokran koko jaksolta ennakkoon ennen 1.9.2024, sovelletaan myyntiin 24 %:n verokantaa.

Jos vuokraa maksetaan kuukausittain, maksujakso on kuukausi, ja verokanta määräytyy maksujakson päättymisajankohdan mukaan. Esimerkiksi elokuun 2024 vuokraan sovelletaan 24 %:n verokantaa ja syyskuun 2024 vuokraan 25,5 %:n verokantaa.

Tiivistelmä ajalliseen kohdistamiseen liittyvistä kysymyksistä

Tavarakauppa

• Arvonlisävero kohdistetaan tavaran luovutuksen ajankohtaan.
• Osamaksujen kohdalla sovelletaan luovutushetken verokantaa, ei maksuerien ajankohtaa.
• Kuljetusvastuu (myyjä vai ostaja) määrittää, käytetäänkö vanhaa vai uutta verokantaa.

Palvelukauppa

• Verokanta määräytyy palvelun valmistumisajankohdan mukaan.
• Kesken oleviin palveluihin sovelletaan sitä verokantaa, joka on voimassa palvelun valmistuessa.
• Jatkuvaluonteiset palvelut, kuten vuokrat ja SaaS-palvelut, kohdistetaan niiden tilitysjakson viimeiselle kuukaudelle.

Ennakkomaksut

• Ennakkomaksujen verokanta määräytyy maksun vastaanottoajankohdan mukaan.
• Jos ennakkomaksu saadaan ennen 1.9.2024, sovelletaan 24 %:n verokantaa, vaikka tavara tai palvelu toimitettaisiin myöhemmin.

Yhteisöhankinnat

• Tavaran yhteisöhankinta (EU-alueelta) kohdistetaan toimituskuukaudelle, jos lasku saadaan toimituksen aikana.
• Ennakkomaksuilla ei ole vaikutusta ajalliseen kohdistamiseen.

Palveluostot ulkomailta

• Käännetty verovelvollisuus koskee palveluostoja ulkomaisilta toimittajilta.
• Jos palvelu on suoritettu 1.9.2024 tai sen jälkeen, sovelletaan 25,5 %:n verokantaa. Ennakkomaksujen osalta käytetään 24 %:n verokantaa, jos maksu on tehty ennen 1.9.2024.

Huomio: Alennukset, hyvitykset ja muut korjauserät noudattavat alkuperäistä verokantaa riippuen siitä, milloin tavara tai palvelu alun perin toimitettiin.

Lue aiheesta tarkemmin Greenstepin artikkelista Arvonlisäverokannat muuttumassa – mitä tulee huomioida?

Arvonlisäveron ilmoittaminen 1.9.2024 alkaen

Kun arvonlisäveron verokausi on kuukausi, OmaVeron arvonlisäveroilmoituksella käytetään 1.9.2024 lisättyä kohtaa “Vero kotimaan myynneistä verokannoittain: 25,5 %:n vero”.

Kun arvonlisäveron verokausi on neljännesvuosi tai kalenterivuosi, yleisen verokannan muutos astuu voimaan kesken pidemmän verokauden.

OmaVerossa neljännesvuosittain ilmoittaville näytetään verokauden 3/2024 eli heinä-syyskuun arvonlisäveroilmoituksessa kohta “Vero kotimaan myynneistä verokannoittain: 25,5 % vero.” Kerran vuodessa ilmoittaville tämä kohta näkyy kalenterivuoden 2024 arvonlisäveroilmoituksessa samoin 25,5 % verokannalla. Näissä kohdissa ilmoitetaan myös 24 %:n verokannan alaisten myyntien verot, jotka kuuluvat kyseisille verokausille.

Ajallinen kohdistaminen arvonlisäveroilmoituksissa

Huomioi, että veron maksamisvelvollisuus ei määritä sitä, mille verokaudelle arvonlisävero ilmoitetaan. Ajallisen kohdistamisen sääntöjen takia saatat joutua ilmoittamaan 24 %:n myynnin esimerkiksi syyskuulle tai 25,5 %:n myynnin elokuulle.

Esimerkki: Yrityksen verokausi on kuukausi ja se käyttää maksuperusteista arvonlisäveron tilitystä. Tämä tarkoittaa, että yritys kohdistaa myynneistä suoritettavan ja ostoista vähennettävän arvonlisäveron sille kuukaudelle, jolloin se saa maksun myynnistään tai itse maksaa ostamansa tavaran tai palvelun.

Yritys toimittaa tavaran asiakkaalle 30.8.2024 ja saa maksun 1.9.2024. Tavaran myyntiin sovellettava verokanta on 24 %. Yritys ilmoittaa myynnin arvonlisäveron maksukuukauden mukaan eli syyskuun arvonlisäveroilmoituksessa. Yritys ilmoittaa veron esimerkiksi OmaVerossa kohdassa “Vero kotimaan myynneistä verokannoittain: 25,5 %:n vero”.

Mitä asioita pienyrittäjän pitää huomioida alv:n noustua?

Arvonlisäveron korotus näkyy kuluttajan kukkarossa, joten moni pienyrittäjä joutuu muutoksen myötä miettimään hinnoitteluaan. Kalliimmissa tuotteissa korotetun arvonlisäveron siirtäminen suoraan kuluttajahintaan voi vaikuttaa ostohalukkuuteen. Toisaalta kuluttajahinnan pitäminen ennallaan on pois yrittäjän katteesta. Hinnastoja, sopimus- ja tarjouspohjia sekä esitteitä joudutaan joka tapauksessa rukkaamaan uusiksi monissa yrityksissä.

Pienempien kertaostojen kohdalla alv-korotuksen vaikutus ei ole järin suuri. Esimerkiksi kuluttajalle aiemmin 80 euroa maksanut kampaamokäynti maksaisi jatkossa 80,97 euroa, jos alv-korotus viedään suoraan asiakkaan maksamaan hintaan.

Myös taloushallinnon järjestelmien mukautuminen uuteen alv-kantaan ei välttämättä ole ongelmatonta, jos käytössä on hyvin vanha ohjelmisto. Aiemmin alv-prosentit ovat Suomessa olleet aina kokonaislukuja, eivätkä kaikki järjestelmät välttämättä taivu nykyisellään desimaaleihin. 

Procountorin kaltaisiin pilvipohjaisiin ohjelmistoihin ehdittiin tehdä tarvittavat päivitykset hyvissä ajoin. Uusi alv-prosentti 25,5 % lisättiin Procountorin käyttöliittymään elokuun versiopäivityksessä 17.8.

Tilanne voi kuitenkin olla toinen, jos käytössä on ilmaisohjelmisto tai hyvin vanha tietokoneelle ladattava taloushallinto-ohjelma, jonka päivityksistä pitää huolehtia itse.

Kirjanpidon kannalta alv-korotukset saattavat herättää pienyrittäjissä kysymyksiä varsinkin tilanteissa, joissa palvelua toimitetaan tai siitä laskutetaan pidemmällä aikavälillä. Muuttuvia alv-verokantoja pitää osata soveltaa esimerkiksi osamaksukauppaan, ennakkomaksuihin sekä luottotappioihin. Näissäkin asioissa pienyrittäjän paras ystävä on hyvä kirjanpitäjä.

Veroasiantuntijan vinkit yrittäjille

Haastattelimme Rantalaisen veroneuvonnan asiantuntijaa Mira Rajantia artikkelia varten. Hän otti kantaa seuraaviin kysymyksiin ennen alv-kannan nousua:

• Mitä asioita pienyrittäjän pitää huomioida, kun alv nousee?
• Entä tulisiko yrittäjien ottaa alv-muutos huomioon hinnoittelussaan?
• Tarvitseeko muutoksia hinnoitteluun tehdä?
• Miten näistä asioista kannattaisi kommunikoida asiakkaille?
• Tarvitseeko pienyrittäjien olla alv-muutoksesta huolissaan?

Mitä asioita pienyrittäjän pitää huomioida, kun alv nousee?

”Verokantojen muutosten johdosta yritysten kannattaa selvittää ja huomioida muutosten vaikutukset muun muassa:

• järjestelmiin
• sopimuksiin ja laskupohjiin
• keskeneräisten projektien käsittelyyn
• siirtymäajan palautus- ja hyvitystilanteisiin
• hinnoitteluun
• makeisten verokantamuutoksen osalta elintarvikealalla on selvitettävä, miltä osin myydyt makeistuotteet siirtyvät yleisen verokannan piiriin.”

Entä tulisiko yrittäjien ottaa alv-muutos huomioon hinnoittelussaan?

”Muutosten vieminen hintoihin on tapauskohtaista arviointia vaativa kysymys, joka riippuu paljolti toimialasta ja asiakaskunnasta. Mikäli kysymys on yritysten välisestä kaupasta ja ostajalla on arvonlisäveron vähennysoikeus, ei arvonlisäveron viemisellä hintoihin varmastikaan ole niin suurta vaikutusta. Toisaalta verottomilla toimialoilla kuten terveydenhuolto, pankit ja vakuutusyhtiöt ei ole mahdollisuutta saada arvonlisäveroa palautuksena, vaan se jää niiden kuluksi.

Kuluttajakaupan puolella taas, jos ei ole kysymys kuluttajan näkökulmasta välttämättömästä hankinnasta, voi hinnan nousu mahdollisesti johtaa hankinnan tekemättä jättämiseen tai lykkäämiseen. Tällöin yrityksen on mietittävä tarkemmin, miltä osin alv-muutos kannattaa viedä hintoihin.”

Miten näistä asioista kannattaisi kommunikoida asiakkaille?

”Oletettavasti suurin osa yrityksistä on muutoksista tietoinen. Yritysten on kuitenkin tärkeä muistaa tarkistaa, mitä keskeneräisten projektien sopimuksissa on arvonlisäverosta sovittu. Tältä osin sopimuksissa voi olla päivitystarpeita ja niistä on hyvä viestiä asiakkaille.”

Tarvitseeko pienyrittäjien olla alv-muutoksesta huolissaan?

”Eniten itse olisin huolissani muutosten osalta aikatauluista, sillä yleisen verokannan muutos on kaavailtu tulevaksi voimaan jo 1.9.2024. Muutoin tuo yleisen verokannan 1,5 %:n korotus tuskin aiheuttaa merkittäviä muutoksia ihmisten kulutustottumuksissa enkä sinänsä olisi asiasta erityisen huolissani. Enemmän alv-kantojen muutokset varmastikin tuntuvat niiden yrittäjien kohdalla, joiden myymiin tuotteisiin on sovellettu 10 % verokantaa, mutta ensi vuoden puolella sovellettava verokanta onkin 14 %. Tämä muutos koskee mm. henkilökuljetuspalveluita, lääkkeitä, kirjoja, liikuntapalveluita sekä teatteri- ja konserttilippuja.”

Kiitos Mira Rajanti kommenteista!

Mitä muita muutoksia arvonlisäverotukseen on tulossa vuonna 2025?

ALV-alarajahuojennus ja vähäisen toiminnan raja

Kaikkein pienimpiä yrityksiä ja yrittäjiä koskeva muutos on arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistuminen vuodenvaihteessa 2025. Muutoksesta on kerrottu jo aiemmin. Alarajahuojennuksen poistumisen taustalla on EU:n pienyritysdirektiivi.

Alv:n alarajahuojennus koskee tällä hetkellä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kuuluvia yrityksiä, joiden liikevaihto jää alle 30 000 euron. Huojennuksen ansiosta pienyritykset voivat saada takaisin verokaudelta tilitettävän arvonlisäveron. Alle 15 000 euron liikevaihdolla huojennuksen saa täysimääräisenä. Vuodesta 2025 eteenpäin huojennuksia ei kuitenkaan enää kerry.

Arvonlisäverottoman vähäisen liiketoiminnan raja on tällä hetkellä 15 000 euroa. Jos yrityksen liikevaihto on alle 20 000 euroa, sen ei tarvitse vuoden 2025 alusta lähtien rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi eikä periä asiakkailtaan arvonlisäveroa.

Kyseessä on arvonlisäverolakiin ehdotettu muutos, jota ei ole vielä hyväksytty.

”Vielä toukokuussa, kun hallitus antoi eduskunnalle esityksensä uudesta laista, vähäisen toiminnan raja oli 15 000 euroa. Eduskuntakäsittelyssä raja kuitenkin nousi 20 000 euroon. Jos liikevaihto jää siis alle 20 000 euron, yrityksen ei tarvitse myydä tuotteitaan tai palveluitaan arvonlisäverollisina”, sanoo johtava veroasiantuntija Mika Jokinen Verohallinnon tiedotteessa.

Keskimäärin arvonlisäverovelvollisuuden alaraja on EU-maissa noin 35 000 euroa, ja Verohallinto on lausunnossaan puoltanut rajan nostoa myös Suomessa.

EU-myynnin alv-järjestelmä

Alarajahuojennuksen poistumisen lisäksi toinen aiemmin kerrottu uudistus on pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmä, joka otetaan käyttöön EU:n alueella. Uudistus koskettaa kansainvälistä kauppaa tekeviä pienyrityksiä. Nykyään vähäisen toiminnan verovapautus voidaan myöntää yrityksille vain niiden sijoittautumisvaltiossa. Uudistuksen jälkeen vähäisen toiminnan verovapautta voidaan soveltaa myös toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneeseen yritykseen.

Mikäli yritys haluaa hyötyä verovapautuksesta toisessa EU-maassa, sen on rekisteröidyttävä järjestelmään sijaintivaltiossaan. Verovapautus koskee yrityksiä, joiden liikevaihto EU-alueella on korkeintaan 100 000 euroa vuodessa ja jonka myynnit kohdemaissa eivät ylitä vähäisen toiminnan kansallista raja-arvoa. Järjestelmän käyttö on pienyrityksille vapaaehtoista.

Lue kattavammin pieniä yrityksiä koskettavista alv-muutoksista eTaskun blogista: Muutoksia pienten yritysten arvonlisäverotuksessa vuonna 2025

• Lainsäädäntö ja verotus
• Yrityksille

Jussi Räsänen

Jussi työskentelee Procountorilla kynäseppona. Otan hyvin mielelläni palautetta ja asiantuntijakommentteja vastaan jussi.rasanen[at]finago.com tai LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/jussi-r%C3%A4s%C3%A4nen-66859a35/