Yrityssaneerauksen abc – Mikä on yrityssaneeraus ja milloin se on vaihtoehto?

Yrityssaneeraus, tai arkikielessä velkasaneeraus, on vaihtoehtoinen toimintatapa konkurssille maksuvaikeuksissa oleville yrityksille. Saneerausmenettelyn tavoitteena on tutkia yrityksen mahdollisuudet selviytyä ja etsiä kestäviä ratkaisuja maksuvaikeuksiin ja liiketoiminnan elvyttämiseen.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa yritys hakeutuu saneeraukseen, sitä todennäköisemmin tuomioistuin hyväksyy saneeraustoimenpiteet ja yritystoiminta saadaan palautettua omille jaloilleen. Onnistunut yrityssaneeraus johtaa konkurssia parempaan lopputulokseen sekä yrityksen itsensä että sen velkojien kannalta.

Mikä on yrityssaneeraus?

Yrityssaneeraus on tuomioistuimen hyväksymä järjestely, jonka avulla talousvaikeuksissa oleva yritys voi välttää konkurssin ja palauttaa yrityksen liiketoiminnan terveelle tasolle. Yrityssaneerausta kutsutaan myös velkasaneeraukseksi tai perusmuotoiseksi saneerausmenettelyksi.

Menettelyn tavoitteena luoda yritykselle maksuohjelma, jota noudattamalla velat saadaan maksettua ja yrityksen talous tasapainotettua. Esimerkiksi velkojen korkoja tai pääomaa voidaan alentaa tai maksuaikataulua helpottaa, jotta yritystoiminta voisi jatkua. Onnistuneen velkasaneerauksen edellytyksenä on, että velkojen järjestelyn lisäksi yrityksen toimintaa ja syitä maksuvaikeuksille tarkastellaan kriittisesti ja niihin aktiivisesti puuttuen.

Yrityssaneeraus on mahdollista kaikille yritysmuodoille. Hakemus yrityssaneeraukseen voidaan tehdä yrityksen itsensä tai velkojien toimesta. Enemmistön velkojista täytyy kuitenkin puoltaa yrityksen velkasaneerausta, jotta hakemus voidaan käsitellä, ja velkojien tulee olla valmiita tappioihin.

Hakemus yrityssaneerauksesta toimitetaan tuomioistuimelle, joka tutustuu liiketoiminnan tilaan ja toiminnan jatkamisen edellytyksiin. Tuomioistuin tekee päätöksen yrityssaneerausmenettelyn aloittamisesta ja myöhemmin hyväksyy yrityksen saneerausohjelman, jota noudattamalla saneeraus toteutetaan käytännössä.

Yrityssaneerauksen myöntämisen edellytyksenä on yrityksen maksukyvyttömyyden uhka. Jatkomahdollisuudet ja edellytykset elvyttää liiketoimintaa täytyy pystyä todentamaan, jotta yrityssaneerauksen katsotaan olevan järkevä vaihtoehto yritykselle.

Milloin yrityssaneeraus kannattaa?

Yrityssaneeraukseen hakeutumista kannattaa harkita riittävän ajoissa, jos yrityksen maksukyvyssä on ongelmia. Usein saneeraukseen hakeudutaan liian myöhään, jotta vaikeudet voitaisiin korjata. Saneeraus on toimiva vaihtoehto tilanteessa, jossa yrityksen tilanne ei ole aivan toivoton ja ongelmiin halutaan tarttua kriittisellä silmällä toimintaa tarkastelleen. Minkä täytyy muuttua, jotta tilanteeseen ei ajauduta uudelleen?

Onnistunut yrityssaneeraus antaa yritykselle uuden mahdollisuuden, sopeuttaa toimintaa uuteen tilanteeseen ja muovaa yrityksen toimintaa taloudellisesti kestävämmäksi – virheistä oppii -mentaliteetilla. Velkasaneeraus voi olla konkurssia edullisempi vaihtoehto sekä yrittäjälle että velkojilleen.

Jos yrityssaneeraukseen päätetään hakeutua, kannattaa velkojiin olla yhteydessä hyvissä ajoin, kun maksuongelmia ilmenee. Ainakin kahden velkojan, joiden saatavat kattavat vähintään viidenneksen yrityksen veloista tulee puoltaa yrityssaneerausta. Yrityksen velkojien mielipide on tärkeä tekijä myös myöhemmässä vaiheessa, kun saneerausohjelmaa suunnitellaan. Mikäli velkojille pystytään osoittamaan, että yrityssaneerauksen seurauksena saatavat saadaan tehokkaammin takaisin kuin konkurssissa, yrityssaneeraus on heillekin kannattava vaihtoehto.

Mikäli on todennäköistä, että saneerausohjelma ei riitä korjaamaan yrityksen talousongelmia, velkoja ei pystytä maksamaan tai saneerauksesta syntyviä kustannuksia ei kyetä kattamaan, yritys ei voi hakeutua velkasaneeraukseen. Myös esimerkiksi velkojien epäluottamus tai virheellinen kirjanpito voivat toimia esteenä yrityssaneerauksen myöntämiselle.

Miten hakeudun yrityssaneeraukseen?

Hakemus yrityssaneerauksesta tehdään tuomioistuimeen. Hakemuksen laatimisessa voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, ja hakemus voidaan toimittaa joko velkojien tai velallisen toimesta.

Ennen hakemuksen tekemistä on suositeltavaa teettää yrityksen taloudellisesta tilanteesta vapaaehtoinen selvitys, joka voidaan myöhemmin liittää osaksi saneeraushakemusta. Taloustilanteen selvityksen lisäksi hakemukseen tulee sisällyttää esimerkiksi selvitykset yrityksen omistussuhteista, edellisestä tilikaudesta, liikevaihdosta, velkojista ja varoista. Tilintarkastajan tulee antaa lausunto yrityksen maksukyvystä ja ainakin kahden velkojan puoltaa hakemusta. Jos hakemuksella ei ole riittävästi velkojien puoltamisia, mukaan tulee liittää myös selvitys taloudellisten vaikeuksien syistä ja siitä, kuinka toimintaa aiotaan jatkaa kustannusten ja velkojen kattamiseksi tulevaisuudessa.

Hakemuksen avulla tuomioistuimelle tulee siis välittää tieto yrityssaneerauksen edellytyksien täyttymisestä: siitä, että yrityksen maksukyky on uhattuna, ja että taloudellisen tilanteen elpymiselle on edellytyksiä, mikäli yrityssaneeraus toteutetaan.

Mikä on saneerausohjelma?

Tuomioistuin voi määrätä saneeraukselle selvittäjän, jonka tehtävänä on perehtyä yrityksen velkoihin, varoihin sekä muihin talouteen vaikuttaviin seikkoihin ja laatia saneerausohjelma. Aina saneeraajaa ei kuitenkaan ole tarpeen määrittää, jolloin ohjelman laatii joko velallinen itse tai velkoja, jolla on suuruudeltaan merkittävä velkapääoma.

Saneerausohjelma sisältää kaikki toimet ja maksuohjelman, jota yrityksen tulee noudattaa yrityssaneerauksen aikana taloutensa elvyttämiseksi. Ohjelma astuu voimaan saatuaan tuomioistuimen vahvistuksen ja velkojien kannatuksen. Myös enemmistön velkojista kannatus voi riittää ohjelman hyväksymiseen.

Yrityssaneerauksen hakeutumisesta kuluu aikaa saneerausohjelman vahvistamiseen keskimäärin noin yhdeksän kuukautta. Kun yritys on hakeutunut saneeraukseen ja saneerausohjelmaa valmistellaan, tuomioistuin määrää yrityksen toiminnalle rauhoitusajan. Rauhoitusaikana yrityksen velat ovat maksu-, perintä- ja täytäntöönpanotoimenpidekiellossa. Yritys ei voi tänä aikana tehdä merkittäviä päätöksiä uusista suurista menoista tai veloista. Yritystoiminta jatkuu siis normaalisti tänä aikana, ja rauhoitusajan aikana syntyvät velat ja esimerkiksi työntekijöiden palkat maksetaan normaalisti. Ennen saneerausmenettelyä syntyneitä velkoja ei kuitenkaan saa periä eikä maksaa rauhoitusaikana.

Velkojen maksuohjelma on usein yksi osa saneerausohjelmaa, mutta käytännössä saneerausohjelmaan voidaan sisällyttää hyvinkin erilaisia sopeutustoimenpiteitä, joilla yrityksen toiminnan edellytyksiä parannetaan. Ohjelmassa voidaan esimerkiksi määritellä, millaisella laajuudella yritystoimintaa jatketaan tai organisaatiorakennetta muutetaan.

Kauanko yrityssaneeraus kestää?

Saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen yritys alkaa noudattaa ohjelmaa ja raportoi sen edistymisestä säännöllisesti velkojilleen. Yrityksen tulee noudattaa vahvistettua saneerausohjelmaa kaikilta osin. Jos ohjelman noudattaminen ei ole taloudellisesti mahdollista, voi tuomioistuin keskeyttää yrityssaneerauksen ja asettaa yrityksen konkurssiin. Saneerausohjelma voidaan myös keskeyttää, jos yritys esimerkiksi suosii yhtä velkojaa ylitse muiden, eikä täten noudata saneerausohjelman maksuaikataulua.

Saneerausohjelma on voimassa niin kauan, että siinä määritetyt toimenpiteet saadaan toteutettua. Yleensä yrityssaneerauksen kesto on kokonaisuudessaan noin 5–10 vuotta.

Yrityssaneerauksen vaiheet lyhyesti

1. Yrityssaneerausta koskevan hakemuksen tekeminen tuomioistuimelle

Yrityssaneeraukseen haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, jonka laatijana voi toimia joko yrityssaneerauksen kohteena oleva yritys tai tämän velkoja. Hakemuksen laatimisessa kannattaa hyödyntää ammattilaisten apua, jotta mukaan saadaan kaikki päätökseen tarvittavat tiedot.

2. Saneerausmenettelyn aloittaminen

Tuomioistuin päättää menettelyn aloittamisesta, jos velkasaneeraukselle ei ole esteitä. Saneerausmenettelyn aikana käytössä on niin kutsuttu rauhoitusaika.

3. Perusselvityksen ja saneerausohjelman laatiminen

Kun saneeraushakemus on hyväksytty, tuomioistuin määrittää saneeraukselle selvittäjän. Varojen ja velkojen selvittämisen jälkeen yritykselle laaditaan saneerausohjelma, joka sisältää kaikki yrityssaneerauksen aikana toteutettavat toimenpiteet yritystoiminnan saamiseksi takaisin omille jaloilleen. Yrityssaneeraukseen hakeutumisesta kuluu keskimäärin yhdeksän kuukautta saneerausohjelman hyväksymiseen.

4. Saneerausohjelman hyväksyminen tuomioistuimessa

Kun enemmistö velkojista hyväksyy saneerausohjelman, tuomioistuin voi vahvistaa sen. Vahvistamisen jälkeen rauhoitusaika päättyy, ja saneerausohjelma korvaa ennen menettelyä syntyneiden velkojen ehdot. Saneerausohjelman noudattaminen alkaa ja kestää keskimäärin 5–10 vuotta.

Lue artikkelimme Perintä yrityksen näkökulmasta – tutustu saatavien hallintaan ja perintäprosessin vaiheisiin

• Johtaminen ja raportointi
• Yrityksille

Azer Zahic

Azer työskentelee Consulting Managerina Procountor-ohjelmiston parissa. Hänen mukaan taloushallinnon digitalisointi, jatkuva liiketoiminnan kehitäminen ja sisäisellä laskennalla rikastettu reaaliaikainen raportointi ovat tärkeitä tekijöitä yrityksen menestyksessä.