Yrityksen arvonmääritys – diskontattu kassavirta (DFC)

Yrityksen arvon laskemiseen on useita menetelmiä, ja valittu menetelmä voi riippua monista tekijöistä, kuten yrityksen toimialasta, kasvunäkymistä, taloudellisesta tilanteesta ja markkinatilanteesta. Tässä on joitakin yleisesti käytettyjä menetelmiä:

• Substanssiarvomenetelmä: Lasketaan yrityksen nettovarallisuus eli varojen ja velkojen erotus. Tämä menetelmä voi olla sopiva, jos yrityksen arvo perustuu sen omaisuuteen.
• Tuottoarvomenetelmä: Arvioi yrityksen tulevia kassavirtoja ja diskonttaa ne nykyarvoon käyttäen sopivaa diskonttokorkoa. Tämä menetelmä keskittyy yrityksen tulevaan tuottokykyyn.
• P/E-luku (Price/Earnings): Määritetään arvo käyttäen yrityksen pörssikurssia suhteessa sen tulokseen osaketta kohden. Tämä on käytössä pörssiyhtiöiden arvonmäärityksessä.
• Vertailuarvomenetelmä: Vertailee vastaavien, markkinoilla olevien tai hiljattain myytyjen yritysten kauppahintoja.
• DCF-menetelmä (Discounted Cash Flow): Laajempi tuottoarvomenetelmän muoto, jossa ennustetaan yrityksen tulevia vapaita kassavirtoja ja diskontataan ne nykyarvoon.
• EBITDA-kerroin (Earnings Before Interest, Taxes, Depreciation, and Amortization): Arvo määritetään kertomalla yrityksen EBITDA luku tietyllä toimialakohtaisella kertoimella.
• Kirjanpitoarvo: Joskus yrityksen arvo saattaa perustua sen kirjanpidon mukaiseen omaisuuden nettoarvoon.
• Likvidaatioarvo: Jos yritys on lopettamassa toimintaansa, sen arvo voidaan laskea sen varojen myynnistä saadun nettotulon perusteella.

Tässä kirjoituksessa keskitymme diskontattuun kassavirtaan (DCF – Discounted Cash Flow).

Diskontattu kassavirta

Diskontattu kassavirta (DCF, Discounted Cash Flow) on arvonmääritysmenetelmä, jota käytetään investointien, projektien tai yritysten taloudellisen arvon määrittämiseen. Menetelmä perustuu ajatukseen, että rahan arvo muuttuu ajan myötä johtuen inflaatiosta, korkotasosta ja sijoituksen riskistä.

DCF-menetelmässä ennustetaan tulevat kassavirrat, jotka yritys tulee tuottamaan, ja lasketaan näiden kassavirtojen nykyarvot käyttäen diskonttokorkoa, joka heijastaa sekä ajan arvoa että sijoituksen riskitasoa. Diskonttokorko voi olla esimerkiksi yrityksen oman pääoman kustannus.

Diskontattu kassavirta koostuu kahdesta pääkomponentista:

• Vapaa kassavirta (Free Cash Flow, FCF): Tämä on rahamäärä, joka jää jäljelle kaikkien operatiivisten menojen ja investointien jälkeen, ja joka on vapaasti jaettavissa omistajille tai sijoittajille.
• Diskonttokorko (Discount Rate): Tämä on prosenttiluku, joka heijastaa sijoituksen riskitasoa ja muita markkinoiden vaatimuksia, ja jota käytetään tulevaisuuden kassavirtojen diskonttaamiseen nykyarvoon.

DCF-laskelma etenee yleensä seuraavasti:

• Ennustetaan tulevat vapaa kassavirrat tietylle ajanjaksolle.
• Valitaan sopiva diskonttokorko, joka vastaa sijoituksen riskitasoa.
• Diskontataan ennustetut kassavirrat nykyarvoon käyttäen valittua diskonttokorkoa.
• Lasketaan yhteen kaikkien ennustettujen kassavirtojen nykyarvot, mikä antaa investoinnin tai yrityksen kokonaisarvon.

DCF on suosittu arvonmääritysmenetelmä, koska se perustuu yrityksen todelliseen suorituskykyyn ja rahavirtojen ajoitukseen, ja se huomioi riskin diskonttokoron kautta. Menetelmän haasteena on tulevien kassavirtojen ennustaminen ja oikean diskonttokoron määrittäminen, jotka molemmat voivat olla haastavia ja epävarmoja.

DCF-arvostuksessa yrityksen kassavirroista vähennetään sen velat ja arvoon lisätään sen kassa. Kassa on liiketoimintaan sitoutumatonta omaisuutta, joka voidaan yleensä tarvittaessa jakaa omistajille. Siksi on perusteltua huomioida kassan arvo kassavirroista lasketun arvon päälle.

Samoin voidaan menetellä kaiken muukin liiketoimintaan kuulumattoman omaisuuden osalta, eli ne voidaan – ja ne yleensä kannattaakin – myydä erikseen yrityskauppatilanteessa, koska yrityksen ostaja ostaa tavallisesti nimenomaan yrityksen liiketoiminnan, eikä siten ole valmis maksamaan ylimääräisistä osista niin sanottua käypää hintaa, jonka niistä voisi saada erikseen myymällä.

Diskontatun kassavirran edut yrityksenarvonmäärityksessä

DCF-arvostus on kerroinpohjaisia arvonmääritysmalleja tarkempi arvonmääritysmenetelmä, mutta se on myös herkempi ja vaatii tarkat ennusteet. Yksinkertaisimmillaan DCF toimii kuin kerroinmalli: Kerroinmallit ovat malleja, joissa yrityksen tulos (käyttökate, liikevoitto, nettotulos jne.) kerrotaan jollain toimialakohtaisella kertoimella. Siten saadaan yrityksen arvoksi esimerkiksi 15 x nettotulos.  DCF-menetelmässä taas voitaisiin yksinkertaistetusti ajatella, että tuleva tulos on tästä ikuisuuteen saman suuruinen, jolloin se toimisi kuten kerroinmalli: jos esimerkiksi vaadittu pääoman tuotto on 10 % ja yrityksen käyttökate 100k, niin yrityksen arvoksi saadaan 100k/10%¹ eli tasan 1 milj.  Tämä olisi siis täsmälleen sama kuin jos käytettäisiin käyttökatteeseen perustuvaa kerroinmallia ja kertoimena arvoa 10. (1] Matemaattisesti ikuinen tasasuuruinen kassavirta (100) diskontattuna 10% korkokannalla saadaan kaavalla 100/10%.)

DCF-menetelmällä päästään kuitenkin tarkempiin arvoihin, kun siinä käytetään tarkempia ennusteita yrityksen kehityksestä, jolloin ei tarvitse pitäytyä kerroinmallien karkeassa yleistyksessä, että tuleva tulos on vakiosuuruinen. Eli kerroinmallien antaessa helpon arvion siitä, miten toimialan yritys yleensä arvostetaan (jolloin kerroin sisältää sekä diskonttokoron että toimialan keskimääräisen kasvun), antaa DCF yrityskohtaisemman arvion, siitä miten juuri tämä kyseinen yritys tulisi arvostaa, kun sen tulos kehittyy jatkossa tietyllä tavalla.

Myös kassavirtojen nykyarvon laskennassa käytettävällä korkokannalla on suuri vaikutus lopulliseen arvoon. Korkeariskisillä toimialoilla, kuten IT-startupeilla, voi olla perusteltua käyttää erittäin korkeaa korkokantaa (jopa 25 %). Vastaavasti matalariskisillä aloilla, kuten esimerkiksi kiinteistöbisneksessä, jossa vuokratuotto isolla kiinteistömassalla on melko vakio, voi korkokanta olla hyvin matala (5–10 %).

DCF on erityisen hyvä työkalu erilaisen skenaarioiden testaamiseen. Muokkaamalla ennusteita saadaan helposti yrityksen arvo nykytilanteen jatkuessa tai erilaisten liiketoimintaa kehittävien muutosten jälkeen. Miten esimerkiksi yrityksen ostajan omien verkostojen tuomat uudet jakelukanavat ja sitä myötä syntyvä voimakkaampi kasvu nostaa yrityksen arvoa ostajalle? Miten liiketoiminnan kannattavuuden parantaminen yrityskaupan myötä saavutettavien tehokkuushyötyjen kautta vaikuttaa yrityksen arvoon?

• Yrityksille

Procountor