Ennustaminen — strateginen työkalu haastavissa taloustilanteissa

Talouden ennustaminen on kuin yrityksen kartta tulevaisuuteen. Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien karttoja voi olla useita, jolloin puhutaan skenaarioista.

Talousennustaminen tarjoaa suunnan ja näkemyksen, joka auttaa yrityksiä navigoimaan epävarmuuden sekä muutosten läpi. Erityisesti nykyisessä jatkuvasti muuttuvassa ja haastavassa taloustilanteessa ennustamisen merkitys korostuu entisestään.

Talousennustamisen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ja tietoja toimintaympäristön muutoksien ja liikkeenjohdon päätöksien vaikutuksista yksittäisen yhtiön liiketoimintaan sekä talouteen.

Parempia päätöksiä ennustamisen avulla

Ennustaminen on prosessi, jossa arvioidaan tulevia taloudellisia tapahtumia. Se on kuitenkin vielä enemmän strateginen työkalu, joka auttaa tekemään parempia päätöksiä ja suunnittelemaan liiketoiminnan tulevaisuutta. Yrityksen johdolla saattaa olla vahva näppituntuma toimialastaan, mutta ennustamisen avulla tämä näkemys voidaan jalostaa entistäkin syvällisemmäksi ja konkreettisemmaksi tiedoksi tulevasta – myös numeroiden valossa.

Talouden ennustamisessa voidaan käyttää erilaisia teknisiä menetelmiä ja malleja tilanteesta sekä aikajanasta riippuen. Ennen mallien hyödyntämistä on kuitenkin tärkeää ymmärtää yrityksen liiketoimintaa sekä toimintaympäristöä, ja siihen tarvitaan yritysjohdon näkemystä. Kun tietoa jäsennellään ja luodaan liiketoimintaa kuvaavat talousennusteet yhteistyössä, saadaan niihin konkreettinen näkymä, jota voidaan seurata ja mitata. Liiketoiminnan johdon ja talousjohdon näkemysten yhdistäminen on tässä avainroolissa.

Talouden ennustaminen perustuu monenlaisiin lähteisiin ja työkaluihin, kuten historiatietoon, markkina-analyyseihin ja liiketoimintasuunnitelmiin.

Yleisesti käytössä olevat perinteiset talousennustamisen menetelmät ovat usein riittävät, jolloin viitataan seuraaviin:

1. Trendianalyysi: Trendianalyysi perustuu historiallisiin tietoihin ja pyrkii tunnistamaan pitkän aikavälin suuntauksia ja liikkeitä. Tämä menetelmä olettaa, että tulevaisuus noudattaa menneitä trendejä.
2. Historialliset vertailut: Tämä menetelmä perustuu aiempien vuosien tai jaksojen suorituskyvyn vertailuun tuleviin ennusteisiin. Organisaatiot voivat käyttää edellisiä tuloksiaan, kuten myyntiä tai voittoa, pohjana tuleville ennusteille.
3. Asiantuntija-arvio: Asiantuntija-arviot perustuvat alan asiantuntijoiden tai organisaation sisäisten asiantuntijoiden arvioihin ja ennusteisiin. Tämä voi sisältää johtoryhmän mielipiteet ja näkemykset tulevista taloudellisista muutoksista.
4. Tilastolliset menetelmät: Tilastollisia menetelmiä, kuten keskiarvot, mediaanit ja varianssit, voidaan käyttää ennusteiden luomiseen perustuen historiallisiin tietoihin ja matemaattiseen mallintamiseen.
5. Yritysanalyysi: Tämä menetelmä keskittyy yrityksen sisäiseen suorituskykyyn, kuten tuloslaskelmaan, taseeseen ja kassavirtaan. Yrityksen taloudellisia raportteja voidaan analysoida ennustamalla tulevia tuloksia aiempien tulosten perusteella.
6. Markkinoiden vertailuanalyysi: Vertailuanalyysi tarkastelee yrityksen suorituskykyä suhteessa kilpailijoihin ja markkinatrendeihin. Markkinoiden vertailu voi tarjota viitteitä siitä, miten yrityksen suorituskyky voi kehittyä tulevaisuudessa.

Esimerkiksi perinteinen talousennustaminen voi sisältää liikevaihdon, kulujen ja voiton arvioimisen perustuen aiempiin vuosittaisiin tuloksiin ja yksinkertaisiin suhdanteisiin.

Yrityksen tasetta voidaan puolestaan perinteisesti ennustaa käyttämällä trendianalyysiä ja historiallisia tietoja. Otetaan esimerkki valmistusyrityksestä, jonka käteinen, saamiset, vaihto-omaisuus ja kiinteät varat ovat aiemmin kasvaneet tai pysyneet vakaana tietyillä prosentuaalisilla kasvuluvuilla. Käyttämällä näitä trendejä voimme arvioida seuraavan tilikauden tasetta ja johtaa siitä myös liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen kassavirtaennusteet.

Perinteiset ja edistyneemmät menetelmät ennustamisen taustalla

Perinteiset menetelmät eivät välttämättä kuitenkaan kaikissa tilanteissa ota täysin huomioon monimutkaisia suhteita tai muutoksia, ja ne voivat olla haavoittuvia nopeasti muuttuvissa tai epävakaissa taloudellisissa olosuhteissa. Paremman ennustetarkkuuden saavuttamiseksi nykyaikaiset organisaatiot täydentävät usein perinteisiä menetelmiä edistyneemmillä data-analyysimenetelmillä. Edistyneempiä data-analyysimenetelmiä ovat muun muassa erilaiset aikasarja- ja regressioanalyysit, simulointimallit sekä koneoppiminen ja tekoälyn hyödyntäminen.

Yksinkertaistetusti voitaisiin esimerkiksi olettaa, että yritys käyttää perinteisten menetelmien lisäksi regressionaalista analyysiä ennustaakseen liikevaihtoaan seuraavalle vuosineljännekselle. Yritys kerää historiallisia tietoja liikevaihdostaan, markkinointikuluista ja kilpailijoiden markkinaosuuksista. Näiden tietojen perusteella voidaan luoda malli, joka ennustaa tulevaa liikevaihtoa muuttujien perusteella tarkemmin. Yhdistämällä perinteiset menetelmät, kuten trendianalyysi ja historiallinen vertailu, regressioanalyysiin, yritys voi saada tarkemman kuvan myynnin kehityksestä ja paremman käsityksen siitä, mitkä tekijät vaikuttavat eniten tulokseen.

Toisin kuin perinteiset menetelmät, data-analyysin ja koneoppimisen menetelmät perustuvat monimutkaisempaan matemaattiseen ja tilastolliseen mallintamiseen. Ne voivat käsitellä suuria tietomääriä, tunnistaa monimutkaisempia suhteita ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Näiden mallien hyödyntäminen vaatii, että dataa on saatavilla riittävä määrä ja se on laadukasta. Epäkurantilla datalla saa epäkurantteja päätelmiä, vaikka mallien oletukset olisi muuten rakennettu oikein. Huonolaatuinen data heikentää, ehkäisee tai jopa vääristää yrityksen kykyä muodostaa laadukasta tietoa.

Tulee myös tiedostaa, että dataa ja tietoa käytetään usein toistensa synonyymina, vaikka todellisuudessa data itsessään on tiedon raaka-aine. Tieto taas on datasta jatkojalostettu informaatio, jota datasta poiketen pystytään sellaisenaan hyödyntämään päätöksenteon tukena. Tiedosta taas voidaan edetä tietojohtamisen tasojen seuraavalle osaamisen askeleelle oppimisen, intuition, kokemuksen ja päättelyn avulla. Tämä pätee myös talousennustamiseen.

Erilaiset data-analyysimenetelmät tarjoavat yrityksille työkaluja parempaan päätöksentekoon ja auttavat ennakoimaan taloudellista kehitystä. Yhdistämällä edistyneempiä menetelmiä perinteiseen talousennustamiseen yritykset voivat saavuttaa tarkempia ja luotettavampia ennusteita tulevasta taloudellisesta suorituskyvystään. Yrityksen kannattaa valita menetelmät sen tarpeiden ja resurssien perusteella.

Mitään kristallipalloa ennustamisessa ei ole, vaan kaikki perustuu siihen, että pystytään ymmärtämään erilaiset yrityksen talouteen vaikuttavat asiat. Vaikka täydellistä tarkkuutta kukaan ei voi taata, tarjoaa ennustaminen arvokasta tietoa yrityksen päätöksenteon tueksi.

Ennustamisprosessi tarjoaa yhtiölle myös mahdollisuuden oppia ymmärtämään uudella tavalla omaan liiketoimintaan vaikuttavia asioita ja kuinka niitä voidaan hallita.

Tehokas talouden ennustaminen

Ennustamisen tavoitteena on auttaa yritystä varautumaan tuleviin haasteisiin ja tunnistaa liiketoimintaympäristön riskejä, mutta sen avulla voidaan myös havaita uusia mahdollisuuksia muuttuvassa markkinatilanteessa.

Talouden ennustaminen on hyödyllistä jokaiselle yhtiölle, yhtiön koosta tai toimialasta riippumatta. Sen avulla voidaan nähdä pidemmälle ja suunnitella toimintaa tehokkaammin. Ennustaminen mahdollistaa eri skenaarioiden hahmottamisen ja toimintasuunnitelmien laatimisen, jotta yritys voi reagoida nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.

Nykyaikaiset raportointityökalut ja teknologiset ratkaisut tekevät ennustamisesta helpompaa ja käyttäjäystävällisempää. Järjestelmiin voidaan integroida erilaisia tietolähteitä ja seurata niitä reaaliaikaisesti. Vaikka teknologia tarjoaa tehokkaan tavan käsitellä dataa ja tuottaa laskelmia, on inhimillinen asiantuntemus korvaamaton osa laadukkaiden ennusteiden tuottamista. Lisäksi vaatii ymmärrystä, että valtavasta tietomäärästä osataan hyödyntää oleellinen tieto oikealla tavalla, jotta siitä saadaan yritykselle paras mahdollinen hyöty.

Talousennustamista pidetään isojen yritysten asiana, vaikka myös pienemmät yritykset hyötyvät siitä merkittävästi. Usein yrityksissä katsotaan vain tulosbudjettia, vaikka olisi hyvä mallintaa myös tase ja kassavirtaennuste. Lisäksi kannattaa miettiä, mitä halutaan saavuttaa ja miten se onnistuu talouden kautta. Yhtiön visiota ja strategiaa peilaavat talousennusteet tulisi pyrkiä tekemään vuositasolla viiden vuoden päähän ja täsmentää vähintään 12 kuukauden rullaaviksi ennusteiksi. Toistuvan 12 kk rullaavan ennustamisen avulla voidaan paremmin varautua kassakriiseihin tai muihin muutoksiin ja näin välttyä ikäviltä yllätyksiltä. Ajan tasalla olevia pitkän aikavälin talousennusteita pystytään puolestaan hyödyntämään myös muihin sidosryhmätarpeisiin ja reagoimaan nopeasti esimerkiksi sijoitus- sekä rahoitusneuvotteluiden tietotarpeisiin.

Talousennustaminen ei loppupeleissä ole rakettitiedettä ja loputtomia kaavoja, vaan erilaisen tiedon yhdistelemistä ja niiden välisten vaikutussuhteiden ymmärtämistä. Ennustaminen voidaan aloittaa hyvin karkeallakin tasolla ja syventää myöhemmin tiedon ja ymmärryksen lisääntyessä – tärkeintä on kuitenkin sen aloittaminen.

Menestyksen avaimet ennustamiseen

Vaikka ennustaminen voi tuntua haastavalta, sillä voidaan olennaisesti vaikuttaa liiketoiminnan menestymiseen. Ennustaminen vaatii kuitenkin asiantuntemusta ja oikeiden työkalujen käyttöä. Tilitoimisto Gallant tarjoaa juuri tätä – sparrausta ja asiantuntemusta talousjohtamiseen modernien työkalujen avulla.

Muutama vinkki talouden ennustamiseen

• Varmista riittävä aikahorisontti ja näkyvyys tulevaan.
• Tee ennustamisesta säännöllistä, jotta pysyt ajan tasalla ja voit tarvittaessa muuttaa suuntaa.

Ennustaminen mahdollistaa yrityksille tulevaisuuden haasteiden ennakoimisen, resurssien optimaalisen käytön ja riskien hallinnan. Tehokas talousennustaminen tarjoaa yrityksille selkeän suunnitelman, joka auttaa säilyttämään taloudellisen vakauden epävarmuuden ja markkinaheilahtelujen keskellä, edistäen pitkän aikavälin kestävyyttä sekä menestystä.

• Johtaminen ja raportointi
• Yrityksille

Teemu Jokisuu

Teemu toimii Financial Advisorin roolissa Gallantilla, joka on Procountorin tilitoimistokumppani. Teemulta löytyy pitkän linjan kokemusta erilaisista ulkoisen ja sisäisen laskentatoimen tehtävistä kirjanpitäjän, laskentapäällikön, talousjohtajan, asiantuntijan ja yrittäjän rooleissa. Hänen vahvuuksiinsa kuuluu kokonaisuuksien hahmottaminen, käytännönläheisten konkreettisien ratkaisujen löytäminen ja tarvittaessa myös laaja-alainen “hands on” -tekeminen.