Accountor Finago / 04.08.2022

Palkka ja työkorvaus verotuksessa

Työelämä on viime aikoina muuttunut ja työntekemisen mallit monipuolistuneet. Töitä, jotka ennen tehtiin lähes poikkeuksetta palkkatyönä, tehdään nykyään yhä enemmän myös yrittäjäpohjalta.

Verohallinto muutti vuonna 2016 ja uudelleen 2019 ohjeistusta, joka pyrkii mahdollistamaan aiempaa enemmän sen, että suorituksia voidaan pitää työkorvauksina – näin halutaan tukea yrittäjyyttä.

Työn tilaaja ja -tekijä voivat solmia keskenään työ- tai toimeksiantosopimuksen. Sopimusta laadittaessa on huomioitava, että sopimuksen tyyppi, sisältö ja tosiasiallinen toiminta vastaavat osapuolten tarkoitusta.

Palkkaa vai työkorvausta?

Kun arvioidaan, onko maksettava kompensaatio palkkaa vai työkorvausta, voidaan tarkastella seuraavia näkökulmia:

  1. Ennakonpidätys: pidätetään palkasta aina, työkorvauksesta vain, jos saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä
  2. Vuosi-ilmoitus: annetaan palkkatyöstä, työkorvauksessa vuosi-ilmoittaminen on rajoitettua
  3. Sivukulut: maksetaan palkasta niitä koskevien säännösten mukaan, työkorvauksesta sivukuluja ei pääsääntöisesti makseta
  4. Palkansaajalle voidaan maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia, työkorvauksen saajalle ei
  5. Työnantaja voi antaa palkansaajalle verovapaita luontoisetuja, joita ei työkorvauksen saajalle voida antaa
  6. Verovapaita henkilökuntaetuja ei voida antaa työkorvauksen saajalle, palkansaajalle sen sijaan voidaan
  7. Palkasta ei makseta ALV:ia, mutta työkorvauksesta maksetaan, jos vähäisen toiminnan raja (10 000 euroa) ylitetään.

Epäselvissä tilanteissa voidaan tarkastella lisäksi niin sanottuja tosiasiallisia ja muodollisia tunnusmerkkejä, joiden avulla pyritään selvittämään, onko kysymys palkasta vai työkorvauksesta.

Tosiasiallisia tunnusmerkkejä:

  • Lähtökohtana on aina työsopimuksen tai toimeksiantosopimuksen sisältö; sopimuksessa lukee, onko kyseessä työ- vai toimeksiantosopimus.
  • Onko tehtävä työ henkilökohtaisesti tehtävää (puhuu palkan puolesta) vai itsenäistä (työkorvaus)?
  • Keneen lukuun työ tehdään? Jos välitön hyöty maksajalle eli työnantajalle, kyseessä on palkka, jos työtä tehdään omaan lukuun, on kyse työkorvauksesta.
  • Onko työn teettäjällä direktio-oikeus työhön? Mitä enemmän työtä ohjataan ja valvotaan, sitä enemmän kallistuu vaaka palkan puoleen.
  • Kenen työvälineillä työ tehdään? Palkkatyö tehdään pääsääntöisesti työnantajan välineillä, toimeksianto omilla välineillä – tosin poikkeuksiakin on.
  • Kuinka tarkkaan työskentelyaika ja -paikka on määritelty? Palkan puolesta puhuvat tarkka aika ja paikka.
  • Maksetaanko töistä aiheutuvia kustannustenkorvauksia? Jos maksetaan, on kyseessä luultavimmin työkorvaus.
  • Mitkä ovat vastuut, jos jotain sattuu? Työsuhteessa vastuu on työnantajalla, toimeksiantosopimuksessa työntekijällä.
  • Kuinka sopimuksen voi irtisanoa ja onko muita toimeksiantoja rajoitettu? Työsuhteelle tyypillisiä ovat rajoitteet ja irtisanomisajat, toimeksiantosopimus taas voidaan irtisanoa yksipuolisesti sopimuksen puitteissa.
  • Onko muita toimeksiantoja rajoitettu, onko asetettu kilpailukielto tai salassapitovelvollisuuksia? Työkorvauksessa ei pääasiassa ole rajoituksia, kun taas työsuhteeseen esimerkiksi kilpailevan toiminnan kielto tulee jo työsopimuslaista.

Muodollisia tunnusmerkkejä ovat:

  • toiminimellä vai yhtiömuodossa toimiminen
  • pakollisten sosiaalivakuutusten ottaminen
  • toimilupa-asiat
  • ennakkoperintä- ja muihin rekistereihin kuuluminen
  • lakisääteisten ilmoitusten tekeminen.

Perehdy tarkemmin ohjeistukseen verottajan sivuilla.

Lue lisää aiheesta: kumpi valita – yrittäjyys vai palkkatyö?

Accountor Finago