Etusivu › Blogi › Vanhempainvapaa ja lapsiperheiden tuet lyhyesti – tiivistelmä työntekijälle ja työnantajalle Vanhempainvapaa ja lapsiperheiden tuet lyhyesti – tiivistelmä työntekijälle ja työnantajalle 7.10.2024 20 min lukuaika Miten raskausvapaa, vanhempainvapaa ja hoitovapaa toimivat, ja mitä ja kuinka paljon erilaisia vanhempainpäivärahoja ja muita tukia pienen lapsen vanhempi voi saada? Entä mitä asioita työnantajan on hyvä tietää työntekijän perhevapaista ja niihin liittyvistä tuista? Tästä artikkelista löydät tiivistetyt vastauksen näihin ja moniin muihin yleisimpiin vanhempainvapaita koskeviin kysymyksiin. Perhevapaita ja niiden ajalta maksettavia raskaus- ja vanhempainrahoja säännellään pääosin työsopimuslaissa ja sairausvakuutuslaissa, mutta esimerkiksi palkanmaksuun liittyvissä kysymyksissä vastaus löytyy yleensä TES:stä. Muista siis aina tarkistaa oma työehto- ja työsopimus. Sisältö Perhe- ja vanhempainvapaisiin liittyvät termit ja tuet lyhyesti Saako työntekijä vanhempainvapaan ajalta palkkaa? Raskausvapaan kesto ja raskausrahan määrä Erityisraskausvapaa ja erityisraskausrahan määrä Vanhempainvapaan kesto ja jaksottaminen Vanhempainrahan määrä Vanhempainrahapäivien luovuttaminen toiselle henkilölle Osittainen vanhempainvapaa Vanhempainpäivärahojen verotus Kertyykö vanhempainvapaalta vuosilomaa? Voiko vanhempainvapaalla tehdä töitä? Muut lastenhoidon tuet ja lapsiperheiden etuudet Vanhempainpäivärahat työnantajan näkökulmasta Vanhempainvapaasta ilmoittaminen työnantajalle Vanhempainvapaalla olevan työntekijän irtisanominen Koeaika perhevapaiden näkökulmasta Perhevapaisiin ja vanhempainvapaisiin liittyvät termit ja tuet lyhyesti Loppukesällä 2022 voimaan astunut perhevapaauudistus toi muutoksia niin vanhempainvapaiden käyttöön kuin erilaisten etuuksien nimiin. Alla lyhyt tiivistelmä eri termeistä. Mikä on perhevapaa? Perhevapaa tarkoittaa, että työntekijä jää: raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaalle osittaiselle vanhempainvapaalle hoitovapaalle tai osittaiselle tai tilapäiselle hoitovapaalle. Lisäksi työsopimuslain mukaisesta perhevapaasta on kyse, jos työntekijä on poissa pakottavista perhesyistä, jää määräaikaisesti pois työstä perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi tai jää omaishoitovapaalle. Tässä artikkelissa keskitymme kuitenkin pääasiassa raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaisiin sekä hoitovapaisiin niin pienten lasten vanhempien kuin työnantajan näkökulmasta. Vanhempainpäiväraha on yleisnimitys monille eri tuille Vanhempainpäiväraha tarkoittaa yhteistä nimitystä erilaisille tuille, joita vanhempi tai vanhemmat voivat saada lapsen syntymän jälkeen ja jo ennen sitä. Nämä tuet ovat raskausraha erityisraskausraha vanhempainraha osittainen vanhempainraha. Aiemmin puhuttiin virallisesti äitiys– ja isyysrahoista, mutta termistöä päivitettiin perhevapaauudistuksen yhteydessä. Monen suomalaisen suussa myös raskaus- ja vanhempainvapaat taipuvat todennäköisesti yhä jatkossakin äitiys- ja isyysvapaiksi. Raskausraha ja raskausvapaa Raskausraha maksetaan raskaana olevalle vanhemmalle, joka jää raskausvapaalle. Vapaalle voi jäädä 14–30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Raskausrahaa voi saada 40 arkipäivältä riippumatta siitä, koska lapsi todellisuudessa syntyy. Raskausrahaa saa siis vielä lapsen syntymänkin jälkeen niin monelta päivältä, kun tukea on maksamatta. Raskausrahapäivät on pidettävä peräkkäin. Arkipäiviksi lasketaan myös lauantait. Erityisraskausraha ja erityisraskausvapaa Erityisraskausrahaa on mahdollista saada, jos työolot, kuten altistuminen kemikaaleille tai säteilylle, vaarantavat raskauden, jolloin työntekijä voi jäädä pois työstä erityisraskausvapaalle heti raskauden alkaessa. Vanhempainraha ja vanhempainvapaa Vanhempainrahaa voi saada vanhempainvapaan ajalta sellainen henkilö, joka hoitaa alle 2-vuotiasta lasta ja joka on pois työstä, on työtön, opiskelija tai eläkeläinen. Lapsen huoltajan lisäksi vanhempainraha voidaan maksaa henkilölle, jolle on luovutettu vanhempainrahapäiviä. Vanhempainrahaa voi saada yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Mikäli lapsella on kaksi vanhempaa, kumpikin vanhempi saa 160 päivää, ja vanhemmat voivat luovuttaa omasta kiintiöstään toisilleen enintään 63 arkipäivää. Vanhempainrahaa voi saada useissa erissä lapsen kaksivuotispäivään mennessä, ja sitä voi saada myös osittaisena, jos tekee osa-aikatyötä. Hoitovapaa Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus hoitovapaaseen, kunnes lapsi täyttää kolme. Kolmen vuoden ikäsääntö ei koske adoptiolapsia. Vapaana on mahdollista pitää enintään kaksi vähintään kuukauden mittaista jaksoa, jos työnantaja ja työntekijä eivät sovi useammista jaksoista tai yhtä kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Hoitovapaata voi saada vain yksi vanhempi tai huoltaja kerrallaan. Raskaus- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhempi tai huoltaja voi kuitenkin pitää yhden jakson verran hoitovapaata. Alle kolmevuotiaan lapsen hoitoon voi saada kotihoidon tukea. Lapsella ei tällöin saa olla kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa ja myös muiden ehtojen tulee täyttyä. Tilapäinen hoitovapaa Tilapäinen hoitovapaa voi tulla kyseeseen alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti. Tällöin työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi saada tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Osittainen hoitovapaa Osittainen hoitovapaa on mahdollinen työntekijälle, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa yhteensä vähintään kuusi kuukautta edeltävän 12 kuukauden aikana. Lapsen hoitamiseksi tarkoitettua osittaista hoitovapaata voi saada, kunnes perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Osittaiselle hoitovapaalle voi jäädä myöhemminkin, jos kyse on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevasta lapsesta tai erityisen hoidon tai huollon tarpeessa olevasta vammaisesta tai pitkäaikaissairaasta lapsesta. Työnantaja voi kieltäytyä antamasta osittaista hoitovapaata, jos siitä aiheutuu tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei ole mahdollista välttää kohtuullisilla työjärjestelyillä. Saako työntekijä vanhempainvapaalla palkkaa? Työsopimuslaki määrää, että työntekijällä on oikeus raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaisiin. Lain mukaan työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa laissa tarkoitettujen perhevapaiden, kuten vanhempainvapaan sekä raskaus- ja erityisraskausvapaan ajalta. Usein työehtosopimuksessa on kuitenkin sovittu, että raskausvapaan ajalta saa palkkaa. Sama pätee vanhempainvapaaseen, mutta palkallisten jaksojen kestoissa voi olla huomattavia eroja eri työehtosopimusten välillä. Myös eri hoitovapaajaksojen palkallisuus (esim. lapsen lyhytaikainen sairastuminen) ja palkallisen jakson kesto kannattaa tarkistaa TES:stä ja omalta työnantajalta. Kuinka pitkä raskaus- tai vanhempainvapaan palkallisuus yleensä on? Yle vertaili taannoin palkallisten perhevapaiden pituuksia STTK:n, SAK:n ja Akavan alaisissa isoimmissa työehtosopimuksissa. Synnyttävän vanhemman palkalliset perhevapaat olivat yleisimmin 72-76 päivää, ja toisen vanhemman vapaat useimmiten 32 päivää. Tietyillä aloilla varsinkin toisen vanhemman palkalliset vapaat voi kuitenkin olla selvästi lyhyemmätkin. Ajantasaiset ja tarkentavat tiedot eri perhevapaiden palkanmaksun periaatteista kannattaa aina katsoa tarkasti omasta työehtosopimuksesta. Yksittäinen esimerkki kaupan alan työntekijöiden TES:stä Työntekijälle, jolla on oikeus raskausrahaan, maksetaan palkka raskausvapaan alusta lukien yhdenjaksoisen 40 raskausrahapäivän ajalta. Työntekijälle, jolla on oikeus vanhempainrahaan, maksetaan palkka vanhempainvapaan alusta lukien 36 ensimmäisen vanhempainrahapäivän ajalta. Yhteensä siis 76 päivää, kun kyseessä on synnyttävä vanhempi. Kyseisessä TES:ssä palkan maksamisen edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja työntekijä palaa perhevapaalta työhön. Raskausvapaan kesto ja raskausrahan määrä Raskausvapaa alkaa aikaisintaan 30 ja viimeistään 14 arkipäivää ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Raskausrahaa maksetaan raskausvapaan ajalta yhteensä 40 arkipäivältä, ja nämä päivät on pidettävä peräkkäin. Raskausrahan määrä perustuu vuosituloihisi, joihin voivat sisältyä palkkatulot, yrittäjän YEL- tai MYEL-tulot ja tietyt tuet. Tulot lasketaan edeltävän 12 kuukauden jaksolta. Rahaa maksetaan arkipäiviltä, eli maanantaista lauantaihin, pois lukien pyhäpäivät. Kelan verkkosivuilla on esitetty raskausrahan määrästä seuraavanlaiset esimerkit: Palkkatulot vuodessaRaskausrahan määrä per arkipäivä20 000 €54,63 €30 000 €81,95 €40 000 €109,26 €50 000 €136,58 € Alle 10 664 euron vuosittaisilla tuloilla saat vähimmäispäivärahaa, jonka määrä on 31,99 euroa päivältä. Lähtökohtaisesti Kela saa palkkatiedot tulorekisteristä. Kelan laskurin antama summa on arvio, ja tarkka määrä lasketaan, kun haet raskausrahaa. Huomaa, että jos lapsen laskettu aika on aiemmin kuin edellinen lapsi on täyttänyt kolme raskausrahaa voi saada saman vuosi- tai työtulon mukaan kuin aiemmasta lapsesta. Mikäli lapsi syntyy jo ennen raskausvapaalle jäämistä, tuen maksu aloitetaan syntymää seuraavalta arkipäivältä. Raskausrahaa haetaan Kelasta OmaKelassa, ja samalla hakemuksella voit hakea myös vanhempainrahaa. Hakemukseen tarvitaan neuvolasta saatu raskaustodistus, joka osoittaa, että raskautesi on kestänyt vähintään 154 päivää. Jos työnantajasi maksaa raskausvapaan ajalta palkkaa, raskausraha maksetaan tältä ajalta työnantajalle, ja työnantajan on tehtävä oma hakemuksensa. Kela käsittelee hakemuksesi vasta, kun sekä sinun että työnantajasi hakemukset on toimitettu. Raskausraha maksetaan jälkikäteen 25 päivän maksuerissä. Maksupäivät ja päätöksen hakemuksestasi voit tarkistaa OmaKelasta. Kuka saa erityisraskausrahaa ja paljonko? Erityisraskausrahaa puolestaan voi saada sellainen työkykyinen ja raskaana oleva työntekijä, joka joutuu työssään alttiiksi esimerkiksi kemiallisille aineille, säteilylle tai tarttuville taudeille. Lisäksi ehtona on, että työn vaarat eivät ole vältettävissä eikä työnantaja pysty järjestämään muita työtehtäviä. Ehtojen täyttyessä työstä voi jäädä pois heti raskauden alkaessa. Erityisraskausrahaa maksetaan varsinaisen raskausvapaan alkamiseen asti. Tuki ei vähennä varsinaista raskausrahaa. Erityisraskausrahan maksu loppuu, jos työskentelyoloista tehdään turvalliset ja työntekijä voi palata töihin. Tuki päättyy myös työsuhteen päättyessä. Arkipäivisin työskentely toisen työnantajan palveluksessa ei ole mahdollista, kun työntekijä saa erityisraskausrahaa. Jos työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa erityisraskausvapaan ajalta, erityisraskausraha maksetaan työnantajalle. Myös työntekijältä tarvitaan kuitenkin oma hakemus Kelaan. Myös erityisraskausrahan määrä perustuu vuosituloihin, joita ovat esimerkiksi palkkatulot, tietyt tuet sekä yrittäjillä YEL-tulot. Kelan verkkosivuilla on esitetty erityisraskausrahan määrästä seuraavanlaiset esimerkit: Palkkatulot vuodessaErityisraskausrahan määrä per arkipäivä20 000 €42,49 €30 000 €63,74 €40 000 €84,98 €50 000 €104,44 € Arkipäiviksi lasketaan päivät maanantaista lauantaihin, elleivät ne satu olemaan pyhäpäiviä. Taulukon esimerkit ovat suuntaa antavia, tarkempia arvioita omilla tiedoillasi voit muodostaa Kelan verkkosivujen laskurilla. Erityisraskausrahan maksu tapahtuu jälkikäteen 25 päivän maksuerissä. Voit katsoa oman tarkan maksupäiväsi OmaKelasta erityisraskausrahapäätöksen saamisen jälkeen. Vanhempainvapaan kesto ja jaksottaminen Lapsen syntymän jälkeen vanhempi voi jäädä vanhempainvapaalle, jonka ajalta Kela maksaa vanhempainrahaa. Synnyttävä vanhempi voi kuitenkin saada vanhempainrahaa heti raskausrahan päättymisen jälkeen, vaikka laskettu aika menisi yli eikä lapsi olisi vielä syntynyt. Vanhempainrahaa haetaan OmaKela-palvelussa. Jos työnantaja maksaa palkkaa vanhempainvapaan ajalta, asia tulee ilmoittaa hakemuksessa. Tällöin vanhempainraha maksetaan kyseiseltä ajalta työnantajalle, jonka myös pitää toimittaa Kelaan oma hakemuksensa. Vanhempainrahaa voi saada alle 2-vuotiaan lapsen hoitamiseen. Yhden lapsen perusteella vanhempainrahaa maksetaan yhteensä 320 arkipäivältä, jotka jakautuvat kahdelle vanhemmalle 160 arkipäiväksi. Toiselle vanhemmalle tai lasta hoitavalle henkilölle on mahdollista luovuttaa omasta kiintiöstä enintään 63 arkipäivää. Edellä kerrotusta poiketen yhden vanhemman perheessä vanhempi voi käyttää yksin kaikki 320 vanhempainrahapäivää. Kelan verkkosivuilla on kerrottu erikseen myös muista erityistilanteista, esimerkiksi monikkoperheistä, jos perheeseen syntyy kaksoset. Työntekijän pitää sopia vanhempainvapaiden pitämisestä ja jaksottamisesta työnantajan kanssa. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään neljässä jaksossa. Yksittäisen jakson pituus tulee olla vähintään 12 arkipäivää eli käytännössä kaksi viikkoa, koska myös lauantait lasketaan arkipäiviksi. Työnantajan kanssa voidaan sopia muustakin, ja tällöin vanhempainrahaa voi käyttää joustavasti sovittuina ajankohtina, jopa yksittäisinä päivinä. Vanhempainrahapäivien käyttämiseen on aikaa kaksi vuotta. Raskaus- ja vanhempainrahaa on mahdollista saada samaan aikaan toisen lapsen hoitoon osallistuvan henkilön – eli yleensä toisen vanhemman – kanssa yhteensä enintään 18 arkipäivän ajan. Yhdessä pidettävät päivät voivat olla yksittäisiä päiviä tai pidempiä jaksoja. Vanhempi ei voi saada vanhempainpäivärahaa samaan aikaan kahdesta lapsesta, jos vanhemmasta lapsesta on vielä vanhempainrahapäiviä käyttämättä toisen lapsen syntyessä. Vanhempainrahan määrä vaihtelee vuositulojen mukaan Vanhempainrahaa maksetaan arkipäiviltä eli maanantaista lauantaihin. Poikkeus ovat pyhäpäivät, jotka osuvat kyseisille päiville. Vanhempainrahan määrä perustuu vuosituloihin, joilla tarkoitetaan tuloja 12 kuukauden ajalta. Lähtökohtaisesti tuki on noin 70 prosenttia tuloista, mutta 16 ensimmäiseltä arkipäivältä tuki voidaan maksaa korotettuna (90 %). Alla näet Kelan verkkosivuilta napatun esimerkin vanhempainrahan määrästä eri palkkatuloilla. Tarkempia arvioita voit muodostaa Kelan verkkosivujen laskurilla. Samasta paikasta löydät vanhempainrahojen laskukaavat. Palkkatulot vuodessaVanhempainrahan määrä per arkipäivä20 000 €42,49 €30 000 €63,74 €40 000 €84,98 €50 000 €104,44 € Alle 13 712 euron vuosituloilla maksetaan vähimmäispäiväraha, joka on 31,99 euroa arkipäivältä. Yrittäjien kannattaa huomioida, että heidän kohdallaan vanhempainpäivärahan määrä perustuu YEL-työtuloon, joka ei välttämättä aina vastaa yrittäjän todellista tulotasoa. Yrittäjien kohdalla vanhempainpäivärahat maksetaan yrittäjälle itselleen. Korotettu vanhempainraha Voit saada vanhempainrahan korotettuna, mikäli vuositulosi ovat enemmän kuin 10 664 euroa. Jos kyseessä on vanhempi, joka on saanut raskausrahaa ennen vanhempainrahaa, korotettu määrä on sama molemmissa. Korotettu vanhempainraha maksetaan 16 ensimmäiseltä arkipäivältä, ja se on suuruudeltaan enintään 90 % ansioista. Vanhempainvapaan luovuttaminen eli vanhempainrahapäivien siirto puolisolle tai muulle henkilölle Vanhempainrahapäivien luovuttamisesta toiselle lasta hoitavalle henkilölle on määrätty sairausvakuutuslain yhdeksännessä luvussa. Omasta 160 arkipäivän kiintiöstä voi luovuttaa enintään 63 arkipäivää. Vanhempainvapaan siirtäminen eli vanhempainrahapäivien luovuttaminen onnistuu lapsen toisen vanhemman lisäksi: puolisolle, joka ei kuitenkaan ole lapsen vanhempi lapsen toisen vanhemman puolisolle muulle lapsen huoltajalle. Puolisolla voidaan tarkoittaa niin avio- kuin avopuoliso sekä rekisteröityä puolisoa. Päiviä voi luovuttaa useammallekin henkilölle, mutta enimmäismäärä on yhteensä 63 arkipäivää. Luovutettavien vanhempainrahapäivien tulee olla kokonaisia. Yksittäiselle henkilölle maksetaan vanhempainrahaa korkeintaan 18 arkipäivältä samaan aikaan toisen lasta hoitavan henkilön kanssa. Vanhempainrahapäiviä voi luovuttaa OmaKela-palvelussa. Osittainen vanhempainraha Osittaista vanhempainrahaa voi hakea, jos työskentelee osa-aikaisesti, enintään 5 tuntia päivässä. Jos työaika ylittää 5 tuntia, et ole oikeutettu osittaiseen vanhempainrahaan. Tämä rajoitus koskee sekä työsuhteessa olevia että yrittäjiä. Osittaisen vanhempainrahan saaminen edellyttää työntekijältä työnantajan kanssa tehtyä sopimusta osa-aikatyöstä. Yhden osittaisen vanhempainvapaapäivän pitäminen kuluttaa puolikkaan vanhempainrahapäivän. Esimerkiksi 8 osittaisen päivän aikana käytät 4 vanhempainrahapäivää. Molemmat vanhemmat voivat saada osittaista vanhempainrahaa samanaikaisesti ilman, että yhteisiä päiviä kuluu 18 päivän yhteiskiintiöstä. Päiviä kuitenkin kuluu, jos toinen vanhempi saa täyden ja toinen osittaisen vanhempainrahan samanaikaisesti. Osittainen vanhempainraha on suuruudeltaan puolet täydestä vanhempainrahasta. Miten vanhempainpäivärahoja verotetaan? Lähtökohtaisesti vanhempainpäivärahoista maksetaan veroa samalla veroprosentilla kuin palkasta. Mikäli palkan veroprosentti kuitenkin on alle 25 prosenttia, päivärahoista maksetaan tällöin veroa 25 prosenttia. Tarvittaessa päivärahan saaja voi hakea uutta verokorttia, jos vanhempainpäivärahan veroprosentti tuntuu liian suurelta. Myös osittaisen vanhempainrahan veroprosentti on sama kuin palkan veroprosentti. Veroprosenttia ei kuitenkaan osittaisen vanhempainrahan kohdalla koroteta 25 prosenttiin, vaikka palkan veroprosentti on alle tämän lukeman. Kertyykö vanhempainvapaalta vuosilomaa työntekijälle? Vuosilomalain mukaan työntekijälle kertyy vuosilomaa myös niin sanotulta työssäolon veroiselta ajalta, joksi myös raskaus- ja vanhempainvapaat lasketaan. Sama pätee esimerkiksi tilapäiseen hoitovapaaseen. Yhteensä vuosilomaa kerryttävää työssäolon veroista aikaa on korkeintaan 160 arkipäivää. Erityisraskausvapaiden kohdalla vuosilomaa kertyy tämän lisäksi koko kyseisen vapaan ajalta. Työntekijä ei ansaitse vuosilomaa hoitovapaalta, mutta hoitovapaa ei silti katkaise työsuhdetta, eli kyseinen aika huomioidaan työsuhteen kestoaikaa laskettaessa. Lomakertymä työssäolokuukausilta ei siis vähene, vaikka työntekijä olisi pitänyt lomanmääräytymisvuonna hoitovapaata. Yli vuoden kestäneissä työsuhteissa työntekijä ansaitsee näin edelleen 2,5 päivää lomaa per kuukausi huolimatta siitä, että hän olisi viettänyt osan vuodesta hoitovapaalla. Voiko vanhempainvapaalla tehdä töitä? Vanhempainvapaalla saa tehdä töitä. Vanhempainrahaa ei kuitenkaan makseta täysipäiväisesti töissä vietetyiltä arkipäiviltä, joiksi myös lauantait lasketaan. Sunnuntai- ja arkipyhätyöskentely ei vaikuta maksamiseen. Osittainen vanhempainraha on mahdollinen sellaisille työntekijöille, jotka työskentelevät enintään viisi tuntia päivässä ja ovat sopineet osa-aikatyöstä työnantajan kanssa. Muut yleiset lastenhoidon tuet ja lapsiperheiden etuudet lyhyesti Kela voi maksaa monia erilaisia lastenhoidon tukia riippuen siitä hoidetaanko lasta vanhempainvapaan jälkeen kotona vai kunnallisessa tai yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Alla lyhyt tiivistelmä lastenhoidon tuista sekä muista yleisistä etuuksista. Katso lisätiedot Kelan verkkosivuilta. Kotihoidon tuki Kotihoidon tuki voidaan myöntää lapsen vanhemmalle, vanhemman puolisolle tai muulle lapsen huoltajalle, jos lapsi on iältään yli 6kk mutta alle 3v, lapsella ei ole kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa ja jos lasta hoidetaan joko itse tai hoidosta on sovittu toisen henkilön kanssa. Kotihoidon tukea ei voi saada, jos lapsesta maksetaan vanhempainrahaa tai yksityisen hoidon tukea. Kotihoidon tuki sisältää hoitorahan ja hoitolisän, joiden lisäksi kotikunta saattaa maksaa myös kuntalisää. Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tuki on mahdollinen vanhemmalle, vanhemman puolisolle tai muulle lapsen huoltajalle, jos lapsi on alle kouluikäinen ja hän on yksityisessä varhaiskasvatuksessa tai olet palkannut hänelle hoitajan. Tukea voidaan maksaa siitä alkaen, kun lapsi täyttää 9 kuukautta. Tuki maksetaan Kelasta suoraan hoitajalle tai varhaiskasvatuksen tuottajalle, ja vanhemmalle jää maksettavaksi tuen ja päivähoitomaksun erotus. Joustava hoitoraha Joustava hoitoraha koskee tilanteita, joissa vanhempi on työ- tai virkasuhteessa tai yrittäjä ja hoitaa alle 3-vuotiasta lasta. Lisäksi tuen saajan on tehtävä töitä enintään 30 tuntia viikossa tai korkeintaan 80 prosenttia normaalista kokopäivätyön työajasta. Työaikaehdoista toisen on täytyttävä. Tukea voi saada, vaikka lapsella olisi yksityinen tai kunnallinen varhaiskasvatuspaikka. Osittainen hoitoraha Osittainen hoitoraha voidaan maksaa vanhemmalle tai huoltajalle, joka tekee lapsen hoidon vuoksi töitä korkeintaan 30 tuntia viikossa ja jonka lapsi on ensimmäisellä tai toisella luokalla. Osittaisesta hoitovapaasta on aina sovittava työnantajan kanssa. Erityishoitoraha Alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen huoltaja voi saada korvauksena ansionmenetyksestään erityishoitorahaa, jos hän ei lapsen hoidon tai kuntoutuksen takia pysty tekemään työtään. Tukea voi saada lapsen sairaala- ja poliklinikkahoidon sekä niihin liittyvän kotihoidon ja kuntoutuksen ajalta. Tukea voi saada myös avio- tai avopuolison lapsen tai muun lapsen hoitoon ja kuntoutukseen, jos tuensaaja hoitaa lasta huoltajan tavoin. Erityishoitorahaa ei kuitenkaan makseta, jos henkilö saa samalta ajalta palkkaa tai Kelan maksamia vanhempainpäivärahoja. Äitiysavustus eli äitiyspakkaus tai rahallinen korvaus Äitiysavustukseen ovat oikeutettuja Suomessa asuvat, raskaana olevat naiset, joiden raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää. Ehtona on terveystarkastuksessa käynti neljän ensimmäinen raskauskuukauden aikana. Avustuksen voi valita joko äitiyspakkauksena tai rahana. Rahana otettu äitiysavustus on 170 euroa, eikä summasta mene veroa. Myös adoptiovanhemmalla on oikeus avustukseen. Avustusta haetaan OmaKelan kautta. Lapsilisät Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaista Suomessa asuvista lapsista. Tuen maksaminen alkaa syntymää seuraavan kuukauden alusta. Lapsilisän määrä kasvaa lapsiluvun noustessa. Yhdestä lapsesta maksettava lapsilisä on 94,88 euroa kuukaudessa. Toisesta 104,84 euroa kuukaudessa. Kolmannesta 133,79 euroa. Neljännestä 173,24 euroa. Viidennestä ja sitä seuraavista lapsista 192,69 euroa. Alle kolmevuotiaista lapsista maksetaan 26 euron korotus per kuukausi. Yksinhuoltajakorotus puolestaan on 73,30 euroa kuukaudessa per lapsi. Ajantasaiset vuosittaiset summat kannattaa tarkistaa Kelan verkkosivuilta. Lapsilisät ovat verotonta tuloa. Tukea haetaan OmaKelassa, ja se maksetaan kuukausittain. Elatustuki Kelan maksama elatustuki vanhemmalle on mahdollinen, jos lapsi ei saa riittävästi tai lainkaan elatusapua toiselta vanhemmaltaan. Elatusavulla tarkoitetaan rahamäärää, jonka elatusvelvollinen vanhempi maksaa lapsen elättämistä varten. Tukea voidaan maksaa enintään siihen saakka, että lapsi täyttää 18 vuotta. Määrältään täysi elatustuki on noin 200 euroa kuukaudessa. Tuki on verotonta. Elatustuen maksamisen tarkat ehdot on lueteltu Kelan verkkosivuilla. Adoptiotuki Ulkomaan adoptioista aiheutuviin kuluihin voi hakea Kelasta adoptiotukea. Tuella voidaan kattaa esimerkiksi matkustamisesta tai asiakirjojen kääntämisestä aiheutuvia maksuja. Tukea ei myönnetä, jos lapsi adoptoidaan Suomesta. Adoptiotuesta ei makseta veroa ja tuki on suuruudeltaan 7000 euroa. Poikkeuksia ovat Thaimaa (5000€) ja Taiwan (9000€). Ajantasaiset ehdot ja summat kannattaa tarkistaa Kelan verkkosivuilta. Vanhempainpäivärahat ja muut korvaukset työnantajan näkökulmasta Kela voi maksaa vanhempainpäivärahat työnantajalle, jos työnantaja maksaa työntekijälle vanhempainpäivärahakauden ajalta palkkaa. Muita työnantajalle kuuluvia korvauksia voivat tilanteesta riippuen olla vuosilomakustannuskorvaus ja perhevapaakorvaus. Palkanmaksuvelvollisuus vanhempainvapaiden ajalta määräytyy yleensä alan työehtosopimuksessa. Työntekijän vuosiloman tai työpäivien ajalta työnantaja ei voi saada päivärahoja. Tietyissä tilanteissa Kela saattaa tarvita työnantajalta lisätietoja, vaikka työntekijälle ei maksettaisikaan palkkaa perhevapaan ajalta. Korvaus- ja hakemusasioita voi hoitaa Työnantajan asiointipalvelussa. Työnantajalle maksettava vuosilomakustannuskorvaus Työnantaja voi saada Kelasta vuosilomakustannuskorvausta, jos se on velvollinen maksamaan työntekijälle lomapalkkaa tai lomakorvausta raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaan perusteella kertyneestä vuosilomasta. Yhteensä työntekijälle voi kertyä vuosilomaa raskaus- ja vanhempainvapaapäiviltä enintään 160 arkipäivältä. Erityisraskausvapaiden kohdalla vuosilomaa kertyy koko vapaan ajalta. Lomarahasta tai lomaltapaluurahasta ei makseta vuosilomakustannuskorvausta. Vuosilomakustannuskorvausta voidaan maksaa korkeintaan 2,5 päivältä per sellainen kalenterikuukausi, jolta työntekijä on kerryttänyt vuosilomaa raskaus- tai vanhempainvapaan perusteella. Vanhempainpäivärahaa on tällaisen kuukauden aikana täytynyt maksaa vähintään 14 päivältä. Jos jonkin kalenterikuukauden vuosiloma on kertynyt pääasiassa muulta kuin raskaus- tai vanhempainvapaa-ajalta, korvausta ei makseta. Korvauksen hakeminen tapahtuu Kelan verkkosivuilla työnantajan asiointipalvelussa. Samasta paikasta löydät laskuesimerkin vuosilomakustannuskorvauksen määrästä. Työnantajalle maksettava perhevapaakorvaus 2500 euron perhevapaakorvaus voidaan maksaa työnantajalle sellaisista kustannuksista, jotka aiheutuvat naispuolisen työntekijän vanhemmuudesta. Perhevapaakorvauksen maksamiselle asetetut ehdot ovat: Työntekijän työsuhteen on pitänyt kestää minimissään kolme kuukautta ennen raskausrahakauden tai adoptioäidin vanhempainrahajakson alkamista. Työsuhteen pitää perustua vähintään yhdeksi vuodeksi tehtyyn työsopimukseen. Työntekijä on saanut Kelalta raskaus-, äitiys- tai adoptioäidin vanhempainrahaa. Työnantaja on maksanut raskaus-, äitiys- tai adoptioäidin vanhempainrahan ajalta vähintään yhden kuukauden ajan palkkaa perustuen työ- tai virkaehtosopimukseen tai työsopimukseen. Ennen raskausrahakauden tai adoptioäidin vanhempainrahajakson alkua työntekijän työajan on pitänyt olla vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisesta säännöllisestä työajasta. Työnantaja voi hakea korvausta myös tilanteessa, jossa se maksaa äidille vanhempainpäivärahan ja palkan erotuksen. Vuoden mittaiseksi työsuhteeksi voidaan laskea myös useampi peräkkäinen ja yhtäjaksoisesti jatkuva määräaikainen työsuhde. Perhe- ja vanhempainvapaista ilmoittaminen työnantajalle Perhevapaita koskevista ilmoituskäytännöistä on määrätty työsopimuslaissa, mutta myös työehtosopimus kannattaa tarkistaa. Raskausvapaasta, vanhempainvapaasta ja hoitovapaasta ilmoittaminen työnantajalle on tehtävä viimeistään kaksi kuukautta ennen aiotun vapaan alkamisajankohtaa. Ilmoitusaika kuitenkin lyhenee yhteen kuukauteen, jos vapaan kesto on korkeintaan 12 arkipäivää. Mikäli kahden kuukauden ilmoitusaikaa ei pystytä noudattamaan puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen vuoksi, työntekijä voi jäädä vanhempainvapaalle kuukauden kuluttua ilmoituksesta. Edellytyksenä on tällöin se, ettei asiasta aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Työnantajan on annettava työntekijälle selvitys, ellei se tällaisessa tilanteessa suostu kuukauden ilmoitusaikaan. Perustellusta syystä työntekijä saa muuttaa vapaan ajankohtaa ja pituutta, kunhan asiasta ilmoitetaan työnantajalle viimeistään kuukausi ennen muutosta. Tarkentavia poikkeuksia löydät lisää työsopimuslain neljännestä luvusta. Työntekijän irtisanominen tai irtisanoutuminen vanhempainvapailla Raskaana tai perhevapaalla oleva työntekijä nauttii lain silmissä tehostettua irtisanomissuojaa. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden perusteella tai sen vuoksi, että työntekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslaissa säädettyyn perhevapaaseen. Työntekijän on toimitettava selvitys raskaudestaan, jos työnantaja sitä pyytää. Mikäli työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaalla olevan työntekijän, irtisanomisen katsotaan johtuvan raskaudesta tai perhevapaan käytöstä, ellei työnantaja pysty osoittamaan, että irtisanominen on johtunut jostakin muusta seikasta. Poikkeuksena on työsopimuslain neljännen luvun 7 a §:ssä käsitelty poissaolo läheisen hoitamiseksi. Perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla on kuitenkin mahdollista, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Työntekijä sen sijaan on vapaa irtisanoutumaan työstään perhevapaan aikana irtisanomisaikaa noudattaen. Oman työehtosopimuksen määräykset perhevapaan aikaisen palkanmaksun perusteista irtisanoutumistilanteissa kannattaa tällöin tarkistaa ennalta. Miten perhevapaa vaikuttaa työsuhteen mahdolliseen koeaikaan? Koeaika tarkoittaa työsuhteen alkuun sijoittuvaa jaksoa, jonka aikana työntekijä tai työnantaja voi purkaa työsopimuksen välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Jos koeajasta on sovittu, sen kesto on työsopimuslain mukaan enintään kuusi kuukautta. Määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa kuitenkin kestää enintään puolet työsopimuksen kestosta – tässäkin tapauksessa enimmäispituus on puoli vuotta. Työnantajalla on kuitenkin oikeus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on ollut perhevapaan takia poissa työstä. Koeaikaa voidaan pidentää kuukaudella kutakin perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työntekijälle on ilmoitettava koeajan pidentämisestä. Määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa pidennyksineenkin kestää korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, eikä pidempään kuin puoli vuotta. Lisätietoa perhevapaista ja vanhempainpäivärahoista Perhevapaita ja niiden ajalta maksettavia etuuksia ja palkkoja koskevat ehdot poikkeuksineen kannattaa aina tarkistaa omasta työehtosopimuksesta sekä Finlexin lakisisällöistä. Työsopimuslaki (Finlex.fi) Tiivistelmä työsopimuslain ydinkohdista Sairausvakuutuslaki (Finlex.fi) Tarkemmat tiedot vanhempainvapaista Kelan verkkosivuilla. Lainsäädäntö ja verotus Yleinen Jussi Räsänen Jussi työskentelee Procountorilla kynäseppona. Otan hyvin mielelläni palautetta ja asiantuntijakommentteja vastaan jussi.rasanen[at]finago.com tai LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/jussi-r%C3%A4s%C3%A4nen-66859a35/