Poistot ja pienhankinnat kirjanpidossa – milloin ja miten hankintamenot jaetaan useammalle tilikaudelle?

Poisto on kirjanpitoon ja verotukseen liittyvä termi, joka tarkoittaa yrityksen tekemän pitkävaikutteisen hankinnan jakamista kuluksi useammalle vuodelle hyödykkeen taloudellisen käyttöajan mukaan. Niin sanottu kolmen vuoden kalusto sekä pienhankinnat voidaan kuitenkin vähentää kerralla. Tässä artikkelissa käymme lyhyesti läpi keskeisimpiä perusasioita poistoista ja pienhankinnoista.

Mitä poistot ovat ja miksi niitä tehdään?

Poistot tarkoittavat yrityksen käyttöomaisuuden, kuten koneiden, laitteiden, hankintakustannusten jakamista useille vuosille. Käyttöomaisuutta voivat olla myös rakennukset tai yrityksen käytössä olevat tietokoneohjelmistot.

Poisto-sanalla viitataan siihen, että esimerkiksi tuotantolaitteen arvoa ”poistetaan” eli kirjataan vähitellen kuluksi kirjanpitoon, kun koneen arvo vähenee ajan myötä käytön ja kulumisen seurauksena.

Yritykselle ostettu uusi 50 000 euron tuotantolaite saattaa palvella liiketoimintaa esimerkiksi 10 vuoden ajan, joten laitteen hankintahintaa ei vähennetä kerralla. Sen sijaan investoinnin hankintameno jaksotetaan pidemmälle ajalle siten, että se vastaa koneen käyttöikää. 

Näin yrityksen taloudellisesta tilanteesta saadaan tarkempi ja realistisempi kuva, kun yksittäistä isoa menoerää ei kirjata vain yhden tilikauden kuluksi. Poistot pienentävät yrityksen tulosta, jolloin myös tuloksesta maksettavan veron määrä pienenee.

Milloin yritys voi vähentää kulun kerralla?

Kaikkea yrityksen hankkimaa käyttöomaisuutta ei tarvitse vähentää pidemmän ajanjakson kuluessa. Yrityksen käyttöomaisuuden hankintahinnan voi vähentää kerralla, jos jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

• Kyseessä on niin sanottu pienhankinta, kuten kannettava tietokone, matkapuhelin tai muu yksittäinen käytössä kuluva työkalu tai laite, jonka hankintahinta on enintään 1200 euroa. Yhteensä pienhankintoja voi vähentää verovuosittain 3600 euroa.
• Omaisuuden käyttöikä on enintään kolme vuotta. Tällöin omaisuuden hankintahinnalla ei ole merkitystä. Termillä kolmen vuoden kalusto viitataan tällaiseen käyttöomaisuuteen.

Jos kumpikaan ehdoista ei täyty, käyttöomaisuuden hankintahinta vähennetään poistoina eli jaetaan useammalle tilikaudelle. Kalustosta, koneista sekä niihin verrattavasta irtaimesta käyttöomaisuudesta voi tehdä enintään 25 prosentin vuosittaisen poiston menojäännöksestä.

Mitä tarkoittaa menojäännös?

Menojäännös tarkoittaa jäljellä olevaa poistamatonta hankintamenoa. Jos esimerkiksi 10 000 euron laitehankinnasta tehdään ensimmäisenä verovuonna 25 prosentin eli 2500 euron poisto, seuraavana vuonna vastaava 25 prosentin poisto lasketaan jäljelle jäävästä 7500 eurosta eikä alkuperäisestä hankintahinnasta.

Poistoprosentit vaihtelevat eri omaisuuslajien välillä

Irtainta kuluvaa käyttöomaisuutta koskeva poistoprosentti verotuksessa oli jo edellä mainittu 25 prosenttia menojäännöksestä. Erilaisille rakennuksille ja rakennelmille sekä pitkävaikutteisille menoille on olemassa omat poistoprosenttinsa.

• Esimerkiksi tehdas-, varasto- ja myymälärakennuksista voi tehdä 7 prosentin poiston menojäännöksestä. 
• Toimisto- ja asuinrakennusten kohdalla enimmäispoisto on 4 prosenttia. 
• Säiliöillä ja muilla kevyillä rakennelmilla lukema on 20 prosenttia. 

Maksimipoistoprosenteista löydät seikkaperäisempää lisätietoa Verohallinnon verkkosivuilta.

Jotta poistoja voidaan tehdä, verovelvollisen pitää omistaa kyseinen hyödyke. Lähtökohtaisesti oikeus poistojen tekemiseen on taholla, joka omistaa hyödykkeen verovuoden lopussa. Esimerkiksi leasing-tilanteissa poisto-oikeus riippuu siitä, onko kyseessä kaupan- vai vuokranluonteinen leasingsopimus.

Korotetut poistot verovuosina 2020–2025

Edellä kerrotusta poiketen vuosina 2020–2025 sovelletaan korotettuja poistoja, jolloin koneen tai laitteen hankintamenosta voi tehdä enintään 50 prosentin poiston. Jotta korotettu poisto on mahdollinen, seuraavien ehtojen tulee täyttyä:

• Kone tai laite hankitaan uutena, ja se on otettu käyttöön 1.1.2020 tai sen jälkeen.
• Kone tai laite on verovelvollisen itse harjoittaman elinkeinotoiminnan tai maatalouden käytössä.
• Kone tai laite lasketaan kuuluvaksi elinkeinotoiminnan irtaimeen käyttöomaisuuteen tai maatalouden käyttöomaisuuteen.

Korotettuja poistoja koskevat ehdot ja niiden soveltaminen kannattaa aina selvittää yhdessä asiantuntijan kanssa.

Millaisesta omaisuudesta ei voi tehdä poistoja?

Poistoja ei voi tehdä kulumattomasta käyttöomaisuudesta, joksi lasketaan maa-alueet, arvopaperit (kuten huoneisto- tai liikeosakkeet) sekä muut vastaavat hyödykkeet.

Esimerkki menojäännöspoistosta

Poistomenetelmistä yleisimpiä ovat menojäännöspoisto ja tasapoisto. Seuraava esimerkki käsittelee menojäännöspoistoa.

Ylermi Yrittäjä perustaa yrityksen ja ostaa tuotantolaitteita 20 000 eurolla. Ylermi jaksottaa hankintamenon poistoiksi tuotantolaitteiden käyttövuosille.

• Ensimmäisen vuoden poisto on 25 prosenttia 20 000 euron hankintahinnasta eli 5 000 euroa. Tilikauden tulos pienenee kyseisen poiston verran. Vuoden lopussa jäljelle jäävä menojäännös eli jäljellä oleva hankintameno on 20 000−5 000 = 15 000€.
• Toisena vuonna poisto tehdään edellisen vuoden menojäännöksestä, joka on 15 000 euroa. Poisto on 25 % tästä summasta eli 3 750 euroa. Poistoa ei siis tehdä alkuperäisestä hankintahinnasta. Vuoden lopussa jäljelle jäävä menojäännös on 15 000−3750 = 11 250€.
• Kolmantena vuonna Ylermi ostaa uusia tuotantolaitteita 10 000 eurolla, ja tämä summa lisätään edellisen vuoden menojäännökseen. Uusi menojäännös on 11 250+10 000 euroa = 21 250€. Poisto tehdään tästä summasta, ja se on 25 % eli 5 312,50 euroa. Vuoden lopussa jäljelle jäävä menojäännös on 21 250−5312,50 = 15 937,50€.
• Neljäntenä vuonna poisto tehdään edellisen vuoden menojäännöksestä, joka on 15 937,50 euroa. Poisto on 25 %, eli 3 984,38 euroa. Vuoden lopussa jäljelle jäävä menojäännös on 15 937,50−3 984,38 = 11 953,12€.

Menojäännöspoistoa käytetään, kun yrityksen hankkiman omaisuuden vaikutus tulonsaantiin on suurempi käyttövuosien alussa kuin lopussa. Lähtökohtaisesti esimerkiksi koneet ja laitteet ovat yritykselle menojäännöspoistettavaa käyttöomaisuutta.

25 prosentin poistoilla menojäännös ei mene koskaan nollille. Elinkeinotuloverolain mukaan enintään 1200 euron suuruinen menojäännös voidaan kuitenkin poistaa kerralla.

Ehtojen täyttyessä voidaan käyttää myös lisäpoistoa, jos omaisuuden arvo on pienempi kuin taseessa oleva arvo tai arvoa ei ole lainkaan. Näin voisi käydä esimerkiksi omaisuuden vahingoittumisen takia. Lisäpoiston avulla omaisuuserän arvo saadaan vastaamaan sen käypää arvoa tai koko menojäännös voidaan poistaa, jos se on menettänyt arvonsa. Yrittäjän on aina syytä selvittää yhdessä kirjanpitäjän kanssa, täyttyvätkö ehdot lisäpoiston tekemiselle.

Mitä tarkoittaa tasapoisto?

Jos yrityksen hankkiman omaisuuden vaikutus tulonsaantiin jakautuisi tasaisesti käyttövuosien ajalle, voitaisiin menojäännöspoiston sijaan käyttää ehtojen täyttyessä tasapoistoja. 

Tällöin esimerkiksi 40 000 euroa maksanut ja arviolta neljä vuotta käytössä oleva omaisuuserä poistettaisiin neljän vuoden aikana 10 000 euron poistoina. Tasapoistoja sovelletaan lähtökohtaisesti pitkävaikutteisiin menoihin ja moniin hyödykeryhmiin, esimerkiksi aineettomiin oikeuksiin.

Poistot kirjanpidossa ja verotuksessa

Poistojen käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa voi poiketa toisistaan, sillä kirjanpitolain ja elinkeinotuloverolain säännökset poistoista eivät ole täysin yhteneviä.

Kirjanpidossa tehtävät poistot perustuvat suunnitelman mukaisiin poistoihin (sumu-poistot), kun taas verotuksessa yrityksellä on lain puitteissa enemmän joustavuutta valita verotettavan tulon kannalta optimaalisin tapa tehdä poistot. Kirjanpidosta huolimatta verotuksessa ei kuitenkaan voida tehdä elinkeinotuloverolain (EVL) asettamia enimmäispoistoja isompia vähennyksiä.

Verohallinnon määritelmän mukaan suunnitelman mukaiset poistot tarkoittavat ”pysyviin vastaaviin kuuluvien hyödykkeiden hankintamenojen kirjaamista kuluksi järjestelmällisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa”. Suunnitelman mukainen poisto voi siis olla esimerkiksi menojäännöspoisto tai tasapoisto.

Verotuksessa yritys voi vähentää kirjanpidossa tehtyjä poistoja pienemmän määrän tai jättää poistot kokonaan tekemättä ja tällä tavoin tasata verotettavaa tuloa eri vuosille. Mikäli verotuksessa tehdään kirjanpitoa suurempia poistoja, on yrityksen kirjattava kirjanpitoon poistoero. 

Poistoero tarkoittaa lyhyesti kirjanpidon suunnitelman mukaisten poistojen ja tehtyjen poistojen eroa. Poistoeron lisääminen on kulukirjaus, joka kirjanpidossa rasittaa yrityksen tulosta. Poistoeron lisäyksen ja suunnitelman mukaisen poiston yhteisvaikutuksena yritys saa hyödynnettyä elinkeinotuloverolain mukaisen enimmäispoiston.

PMA:ta eli pien- ja mikroyritysasetusta noudatettaessa on pääsääntöisesti mahdollista sopeuttaa kirjanpidon poistot ja verotuksen poistot, jolloin hyödykkeistä voidaan vähentää kirjanpidon suunnitelman mukaisina poistoina EVL:n sallimat enimmäispoistot. Jos kirjanpidon sumu-poistot vastaavat verotuksessa hyväksyttyjä maksimipoistoja, pien- ja mikroyritysasetusta noudattavalta kirjanpitovelvolliselta ei vaadita niistä erillisiä liitetietoja tilinpäätökseen.

Tilitoimisto on paras kumppani poistoihin liittyvissä kysymyksissä

Poistoihin ja eri poistomenetelmien käyttöön liittyy poikkeuksia, joten hyvä kirjanpitäjä tai tilitoimisto on yrittäjän paras apuri poistoihin liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi yrityksen tilikauden muuttuminen tai yritysmuodon muutos ovat tilanteita, joissa poistojen tekemiseen ja suunnitteluun on syytä kiinnittää huomiota.

• Lainsäädäntö ja verotus
• Sähköinen taloushallinto
• Tilitoimisto

Jussi Räsänen

Jussi työskentelee Procountorilla kynäseppona. Otan hyvin mielelläni palautetta ja asiantuntijakommentteja vastaan jussi.rasanen[at]finago.com tai LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/jussi-r%C3%A4s%C3%A4nen-66859a35/