Arvonlisäveron korotus edessä – kertaa tulevan syksyn ja vuodenvaihteen 2025 alv-muutokset

Hallitus linjasi huhtikuun kehysriihessä, että yleinen arvonlisäverokanta Suomessa nostetaan 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Alv-noston on arvioitu tuovan valtion kassaan noin miljardin euron lisätulot. Lue tiivistelmä arvonlisäveron korotuksesta sekä tulevien alv-muutosten mahdollisista aikatauluista.

Mitä tuotteita ja palveluita arvonlisäveron nosto koskee?

Yleinen 24 prosentin arvonlisäverokanta koskee useimpia Suomessa myytäviä tuotteita ja palveluita. Alennetut alv-kannat pysyvät 14 ja 10 prosentissa, joten esimerkiksi ruoan arvonlisäverotus ei ole kiristymässä.

Makeisten arvonlisävero kuitenkin nousee 14 prosentista yleisen alv-kannan piiriin. Tulevaisuudessa karkkien ja suklaan arvonlisäverokanta on 25,5 prosenttia.

Edellisen kerran yleinen alv-kanta nousi vuodenvaihteessa 2013, jolloin sitä nostettiin 23 prosentista nykyiseen 24 prosenttiin. Myös alennetut arvonlisäverokannat nousivat tuolloin yhdellä prosenttiyksiköllä.

Alv-kannat ennen ja jälkeen arvonlisäveron korotuksen

Alv-kanta	Sisältyvät tuotteet ja palvelut	Jatkossa
24 %	Useimmat palvelut ja tavarat.	25,5 %
14 %	Elintarvikkeet, rehut ja ravintola- ja ateriapalvelut pois lukien alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden myynti ja tarjoilu.	14 % Makeisten alv kuitenkin nousee 25,5 prosenttiin.
10 %	Kirjat, sanoma- ja aikakausi- lehdet, lääkkeet, elokuvanäytökset, liikuntapalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsyliput, henkilökuljetukset, majoituspalvelut.	10 % Jo aiemmin on kuitenkin linjattu, että monet nyt 10 prosentin verokantaan kuuluvat palvelut ja tuotteet nostettaisiin tulevaisuudessa 14 prosentin verokantaan. Lue lisätietoa alta.

Lisäksi jotkut liiketoiminnot kuuluvat nollaverokantaan ja osa (mm. terveydenhoito- ja sairaanhoitopalvelut) on kokonaan arvonlisäverotuksen ulkopuolella.

Hallitus kertoi jo vuonna 2023, että muun muassa lääkkeiden, kirjojen, kulttuuri- ja viihdetapahtumien lippujen, liikuntapalveluiden ja elokuvanäytösten alv olisi nousemassa 10 prosentista 14 prosenttiin. Muutoksen on kaavailtu astuvan voimaan vuoden 2025 alussa. Osa tuotteista ja palveluista – esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehdet – verotettaisiin kuitenkin jatkossakin 10 prosentin alv-kannalla.

Milloin arvonlisäveron korotus 25,5 prosenttiin tulee voimaan?

Alv-korotuksen voimaantulon aikataulusta ei ole vielä täysin tarkkaa tietoa. Hallituksen kehysriihen pöytäkirjamerkinnöissä on kuitenkin mainittu päivämäärä 1.9.2024.

Pääministeri Petteri Orpo totesi kehysriihen jälkeen Ylen A-studiossa, että yleinen alv-kanta nousee todennäköisesti 25,5 prosenttiin jo kuluvan vuoden syksyllä.

Mitä asioita pienyrittäjän pitää huomioida, kun alv nousee?

Arvonlisäveron korotus näkyy kuluttajan kukkarossa, joten moni pienyrittäjä joutuu muutoksen myötä miettimään hinnoitteluaan. Kalliimmissa tuotteissa korotetun arvonlisäveron siirtäminen suoraan kuluttajahintaan voi vaikuttaa ostohalukkuuteen. Toisaalta kuluttajahinnan pitäminen ennallaan on pois yrittäjän katteesta. Hinnastoja, sopimus- ja tarjouspohjia sekä esitteitä joudutaan joka tapauksessa rukkaamaan uusiksi monissa yrityksissä.

Pienempien kertaostojen kohdalla alv-korotuksen vaikutus ei ole järin suuri. Esimerkiksi kuluttajalle aiemmin 80 euroa maksanut kampaamokäynti maksaisi jatkossa 80,97 euroa, jos alv-korotus viedään suoraan asiakkaan maksamaan hintaan.

Myös taloushallinnon järjestelmien mukautuminen uuteen alv-kantaan ei välttämättä ole ongelmatonta, jos käytössä on hyvin vanha ohjelmisto. Aiemmin alv-prosentit ovat Suomessa olleet aina kokonaislukuja, eivätkä kaikki järjestelmät välttämättä taivu nykyisellään desimaaleihin. 

Alv-korotuksen voimaantuloon on kuitenkin vielä aikaa, ja esimerkiksi Procountorin kaltaisiin pilvipohjaisiin ohjelmistoihin ehditään tehdä tarvittavat päivitykset hyvissä ajoin. 

Tilanne voi kuitenkin olla toinen, jos käytössä on ilmaisohjelmisto tai hyvin vanha tietokoneelle ladattava taloushallinto-ohjelma, jonka päivityksistä pitää huolehtia itse.

Kirjanpidon kannalta alv-korotukset saattavat herättää pienyrittäjissä kysymyksiä varsinkin tilanteissa, joissa palvelua toimitetaan tai siitä laskutetaan pidemmällä aikavälillä. Muuttuvia alv-verokantoja pitää osata soveltaa esimerkiksi osamaksukauppaan, ennakkomaksuihin sekä luottotappioihin. Näissäkin asioissa pienyrittäjän paras ystävä on hyvä kirjanpitäjä.

Mitä muita muutoksia arvonlisäverotukseen on tulossa vuonna 2025?

ALV-alarajahuojennus

Kaikkein pienimpiä yrityksiä ja yrittäjiä koskeva muutos on arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistuminen vuodenvaihteessa 2025. Muutoksesta on kerrottu jo aiemmin. Alarajahuojennuksen poistumisen taustalla on EU:n pienyritysdirektiivi.

Alv:n alarajahuojennus koskee tällä hetkellä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kuuluvia yrityksiä, joiden liikevaihto jää alle 30 000 euron. Huojennuksen ansiosta pienyritykset voivat saada takaisin verokaudelta tilitettävän arvonlisäveron. Alle 15 000 euron liikevaihdolla huojennuksen saa täysimääräisenä. Vuodesta 2025 eteenpäin huojennuksia ei kuitenkaan enää kerry.

Arvonlisäverottoman vähäisen liiketoiminnan raja on tällä hetkellä 15 000 euroa. Alv-alarajan nostamisesta on viime aikoina keskusteltu paljon, mutta päätöksiä asiasta ei ole tehty. Keskimäärin arvonlisäverovelvollisuuden alaraja on EU-maissa noin 35 000 euroa, ja Verohallinto on lausunnossaan puoltanut rajan nostoa myös Suomessa.

EU-myynnin alv-järjestelmä

Alarajahuojennuksen poistumisen lisäksi toinen aiemmin kerrottu uudistus on pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmä, joka otetaan käyttöön EU:n alueella. Uudistus koskettaa kansainvälistä kauppaa tekeviä pienyrityksiä. Nykyään vähäisen toiminnan verovapautus voidaan myöntää yrityksille vain niiden sijoittautumisvaltiossa. Uudistuksen jälkeen vähäisen toiminnan verovapautta voidaan soveltaa myös toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneeseen yritykseen.

Mikäli yritys haluaa hyötyä verovapautuksesta toisessa EU-maassa, sen on rekisteröidyttävä järjestelmään sijaintivaltiossaan. Verovapautus koskee yrityksiä, joiden liikevaihto EU-alueella on korkeintaan 100 000 euroa vuodessa ja jonka myynnit kohdemaissa eivät ylitä vähäisen toiminnan kansallista raja-arvoa. Järjestelmän käyttö on pienyrityksille vapaaehtoista.

• Lainsäädäntö ja verotus
• Yrityksille

Viimeisimmät:

• Yrittäjien yleisimmät huolenaiheet sähköiseen taloushallintoon siirtymisessä
• Tilinpäätös – mikä se on, milloin se pitää laatia ja miksi?
• Arvonlisäveron korotus edessä – kertaa tulevan syksyn ja vuodenvaihteen 2025 alv-muutokset
• Modernilla toiminnanohjausjärjestelmällä ketteryyttä taloushallintoon 
• Sopimusoikeuden ABC – 6 vinkkiä, joilla vältät sopimisen sudenkuopat
• Ilmainen kirjanpito-ohjelma – lataa Excel-pohja yhdenkertaiseen kirjanpitoon
• Vastuullisuus ja ESG-raportointi murroksessa – mihin yritysten on varauduttava?

Aiheittain:

• Johtaminen ja raportointi ( 17 )
• Lainsäädäntö ja verotus ( 30 )
• Procountor ( 18 )
• Rahoitus ( 4 )
• Sähköinen taloushallinto ( 17 )
• Tilitoimisto ( 29 )
• Yhdistyksille ( 8 )
• Yleinen ( 6 )
• Yrityksille ( 60 )