Accountor Finago / 28.12.2022

Lomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen laskeminen eri tilanteissa

Lomakauden palkanmaksuun liittyy useita termejä, laskukaavoja ja yksityiskohtia, joita aprikoidessa saattaa sormi mennä helposti suuhun. Tässä artikkelissa tiivistämme selkokielellä miten lomapalkka ja lomaraha maksetaan loma-ajalta. Entä mikä on lomakorvaus?

Mitä ovat lomapalkka ja lomaraha?

Lomapalkka maksetaan ennen loman alkua, ja se voidaan sopia maksettavaksi normaalipalkan kanssa yhtä aikaa työehtosopimuksesta tai työsopimuksesta riippuen. Lomapalkasta käytetään myös nimitystä vuosilomapalkka. Lomapalkan laskentaan on olemassa erilaisia tapoja, mutta kaikissa pääsääntö on, ettei loma-aika saa pienentää työntekijän palkkaa, vaan esimerkiksi hänelle sovitut luontoisedut täytyy antaa tai korvata rahassa loma-aikanakin. Lomapalkkaa säätelee Vuosilomalaki. Katso artikkelista alempaa, kuinka lomapalkka maksetaan.

Lomaraha tunnetaan edelleen paikoin entisellä nimellään lomaltapaluurahana. Lomaraha ei ole lakisääteinen oikeus, vaan sen määrittää TES. Lomarahaa maksetaan työntekijöille, jos alalla on käytössä yleissitova tai normaalisitova TES ja työnantaja kuuluu työnantajaliittoon. Jos kumpikaan edellytys ei täyty, ei työnantajan ole pakko maksaa lomarahaa. Maksamiselle on kuitenkin peruste myös silloin, jos lomarahaa on maksettu aiemmin. Maksamiskäytäntö tulee olla kaikille työntekijöille yhtenevä.

Lomaraha on 50 prosenttia lomapalkasta. Perinteinen tapa on maksaa puolet ennen lomaa ja puolet loman jälkeen töihin palatessa, mutta koko lomaraha on mahdollista maksaa myös ennen lomaa tai paikallisen sopimuksen turvin myös kokonaan vasta lomalta palattaessa.

Vanha nimitys lomaltapaluuraha on edelleen siinä mielessä asiaa hyvin kuvaava termi, että lomarahan maksaminen edellyttää sen, että työntekijä tulee loman jälkeen takaisin töihin. Jos käy niin, että työnantaja irtisanoo työsuhteen ja loma pidetään työsuhteen lopussa eikä työntekijä näin ollen voi palata takaisin, pitää täytyy maksaa lomaraha. Sen sijaan jos työntekijä irtisanoutuu itse eikä palaa enää sen vuoksi lomalta takaisin, lomarahan saaminen on kiinni TESistä.

Lomapalkan laskeminen

Vuosilomalain 2 luvun 5 § mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.

Lomapalkan laskutapa riippuu työntekijän palkkaustavasta. Vuosiloman ajalta vakituiselle työntekijälle maksetaan vähintään keskimäräinen tai säännönmukainen palkka. Mitä enemmän työajat vaihtelevat työntekijällä päivittäin ja viikoittain, sitä enemmän tarvitaan laskusääntöjä lomapalkan laskemiseen.

Laskentatapoja on kolme:

  • Kuukausipalkkaa saaville
  • Yli 14 päivää kuukaudessa tekeville tuntipalkkalaisille
  • 35 tuntia kuukaudessa tekeville tuntipalkkalaisille.

Viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapalkka: Vuosilomalain 10. pykälän mukaan työntekijällä, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta, on oikeus saada palkkansa myös vuosiloman ajalta.

Keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka: keskipäiväpalkkaan perustuvaa palkanlaskentaa ja kaavaa käytetään 14 päivänä kuukaudessa työssä olleille tunti-, provisio- tai muulla suorituspalkalla työskenteleville. Laskennassa käytettävät kertoimet ovat vuosilomalain 11 pykälässä.

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka: Muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla alle 14 päivänä kuukaudessa työtä tekevän työntekijän lomapalkka (tai lomakorvaus) on 9 prosenttia palkasta, jos työsuhde on edeltävän lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden 11, 5 prosenttia palkasta, jos työsuhde on lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt vähintään vuoden.

Prosenttikorvauksesta on voitu sopia toisin työehtosopimuksissa. Lue tarkemmin laskentatavoista täältä.

Esimerkki lomapalkasta

Jos kuukausipalkkalainen on vuosilomalla osan kuukaudesta, hänelle maksetaan tältä kuukaudelta sama palkka kuin töissä ollessa, mutta osa tästä palkasta on lomapalkkaa ja osa normaalia kuukausipalkkaa. On tärkeää laskea nämä eri palkkalajit erikseen, vaikka summa onkin sama, koska lomaraha on aina 50 prosenttia lomapalkasta, ei kuukausipalkasta.

Lomarahan määrä ja laskeminen

lomarahan määrä ja laskeminen työn alla, nainen istuu kalliolla läppäri sylissä

Lomaraha on käytössä suurimassa osassa työsuhteista, vaikka se on erikseen sovittu palkkio. Lomarahasta ei ole säädetty laissa, vaan siitä määrätään usein työehtosopimuksissa. Lomarahan suuruus määräytyy suoraan työntekijän palkan mukaan. Yleisesti vakiintunut sääntö on, että lomarahan määrä on 50 prosenttia vuosiloma-ajan palkasta.

Esimerkiksi 3000 euron palkasta maksetaan tyypillisesti 1500 euroa lomarahaa.

300 euroa * 0,5 = 1500 euroa.

Mikä on lomanmääräytymisvuosi?

Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan ajanjaksoa huhtikuun alusta maaliskuun loppuun. Lomaa ansaitaan tuona aikana joko 2 tai 2,5 päivää kuussa riippuen täysien lomanmääräytymiskuukausien perusteella. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti yli vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työpäivää tai vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista päivää

Jos työntekijälle ei sopimuksen mukaan kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta, tai vain osa niistä sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi voidaan katsoa sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työtekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai vuosilomaissa tarkoitettuja työssäolon veroista tuntia

Lomanmääräytymisvuotta ei kannata sekoittaa lomakauden käsitteeseen.

Mikä on lomakausi?

Työntekijät lomakaudella, kuvassa kaikki nauravat ja hymyilevät.

Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

Kesälomakausi alkaa 2.5. ja päättyy syyskuun lopussa. Talvilomakausi on 1.10.–30.4. Lomakauden aikainen loma on työnantajan määrättävissä, mutta lomakauden ulkopuolelle työnantaja ei voi määrätä lomaa. Jos työsuhde päättyy ennen lomakautta, mutta lomaa on ehtinyt jo kertyä, työntekijää ei voi määrätä pitämään jo kertynyttä lomaansa, mutta jos sen sijaan työsuhde päättyy lomakaudella, on työnantajalla oikeus halutessaan määrätä loma pidettäväksi ennen työsuhteen päättymistä.

Lomaa on mahdollista yhdessä sovitusti säästää, ja joillakin työpaikoilla tästä saatetaan jopa palkita, jos se on työnantajan edun mukaista. Käytetty on esimerkiksi malli, jossa kesälomakaudella kiireisenä aikana joustavat työntekijät, jotka suostuvat siirtämään lomansa hiljaisempaan syyskauteen, saavat enemmän lomaa kuin kiireisellä kaudella lomailevat. Loman pitämisestä on omat sääntönsä. Lomaa tulee pitää vähintään kaksi viikkoa yhtäjaksoisesti, jotta työntekijälle taataan riittävä palautuminen.

Pääsääntönä laissa on, ettei lomaa makseta rahana koskaan tilanteessa, jossa työsuhde jatkuu. Joitakin poikkeuksia tähänkin on. Jos loma siirtyy esimerkiksi sairauden, äitiysloman tai vanhempainvapaan vuoksi, eikä sitä pidetä seuraavan lomakauden aikana eikä sen vuoden loppuun mennessäkään, loman saa maksaa rahana.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta.  Lomakorvauksena maksetaan yleensä myös saamatta jääneet lomarahat.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus lasketaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä ja kertomalla se pitämättömien lomapäivien lukumäärällä.

Jos työntekijän työsuhde on jatkunut niin lyhyen ajan, ettei hän ole vielä kertaakaan saanut lomaa tai lomakorvausta, voidaan hänen työssäolopäivänsä laskea yhteen. Mikäli summa on vähintään 14 päivää tai 35 tuntia, luetaan tämä aika lomakorvausta määrättäessä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Vuosilomalain mukaan työntekijä ansaitsee vuosilomaa myös vanhempainvapaiden ajalta. Vuosiloma kertyy erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaiden sekä pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana, kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajalta. Vuosilomaa ei kerry sen sijaan hoitovapaan aikana.

Tutustu muihin sisältöihimme

Lue kattavampi artikkelimme palkanlaskennasta, jonka luettuasi sinulla on hyvä yleiskuva palkanlaskennasta sekä saat vastauksia palkanlaskun yleisimpiin kysymyksiin.

Accountor Finago