Lomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen laskeminen eri tilanteissa

Lomakauden palkanmaksuun liittyy useita termejä, laskukaavoja ja yksityiskohtia, joita aprikoidessa saattaa sormi mennä helposti suuhun, kuten:

• Lomapalkka
• Vuosilomapalkka
• Lomaraha
• Lomaltapaluuraha
• Lomakorvaus
• Lomakausi
• Kesälomakausi
• Talvilomakausi
• Lomanmääräytymisvuosi
• Lomanmäärätymiskuukausi
• Viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapalkka
• Keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka
• Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka.

Tässä artikkelissa tiivistämme vaikeat termit selkokielellä ja kerromme miten lomapalkka, lomaraha ja lomakorvaus maksetaan loma-ajalta.

Mitä ovat lomapalkka ja lomaraha?

Lomapalkka, eli loman ajalta maksettava palkka, on lakisääteinen kaikille työntekijöille kuuluva oikeus. Lomapalkasta käytetään myös nimitystä vuosilomapalkka. Lomapalkkaa säätelee vuosilomalaki.

Lomaraha puolestaan ei ole lakisääteinen, vaan sen määrittää mahdollisesti sovellettavat työehtosopimukset.

Lomapalkka

Lomapalkka maksetaan ennen loman alkua, ja se voidaan sopia maksettavaksi normaalipalkan kanssa yhtä aikaa työehtosopimuksesta tai työsopimuksesta riippuen. Lomapalkan laskentaan on olemassa erilaisia tapoja, mutta kaikissa pääsääntö on, ettei loma-aika saa pienentää työntekijän palkkaa, vaan esimerkiksi hänelle sovitut luontoisedut täytyy antaa tai korvata rahassa loma-aikanakin.

Vakituisilla kuukausipalkkaisilla työntekijöillä lomapalkka on yleensä sama kuin kuukausipalkka. Mitä enemmän työajat vaihtelevat, sitä enemmän tarvitaan laskusääntöjä lomapalkan laskemiseen.

Katso myös artikkelimme: lomat ja määräaikaiset työsuhteet palkanlaskennassa.

Jos haluat tietää kuinka lomapalkka lasketaan, siirry linkistä klikkaamalla artikkelin kohtaan lomapalkan laskeminen.

Lomaraha (lomaltapaluuraha)

Lomaraha tunnetaan edelleen paikoin entisellä nimellään lomaltapaluurahana. Lomaraha ei ole lakisääteinen oikeus, vaan sen määrittää työehtosopimus. Lomarahaa maksetaan työntekijöille, jos alalla on käytössä yleissitova tai normaalisitova TES ja työnantaja kuuluu työnantajaliittoon. Jos kumpikaan edellytys ei täyty, ei työnantajan ole pakko maksaa lomarahaa. Maksamiselle on kuitenkin peruste myös silloin, jos lomarahaa on maksettu aiemmin. Maksamiskäytäntö tulee olla kaikille työntekijöille yhtenevä.

Lomaraha on yleensä 50 prosenttia lomapalkasta.

Vanha nimitys lomaltapaluuraha on edelleen siinä mielessä asiaa hyvin kuvaava termi, että lomarahan maksaminen edellyttää sen, että työntekijä tulee loman jälkeen takaisin töihin. Jos käy niin, että työnantaja irtisanoo työsuhteen ja loma pidetään työsuhteen lopussa eikä työntekijä näin ollen voi palata takaisin, täytyy maksaa lomaraha. Sen sijaan jos työntekijä irtisanoutuu itse eikä palaa enää sen vuoksi lomalta takaisin, lomarahan saaminen on kiinni TESistä.

Lomaraha on yleensä 50 prosenttia lomapalkasta.

Milloin lomaraha maksetaan?

Perinteinen tapa on maksaa puolet ennen lomaa ja puolet loman jälkeen töihin palatessa, mutta koko lomaraha on mahdollista maksaa myös ennen lomaa tai paikallisen sopimuksen turvin myös kokonaan vasta lomalta palattaessa.

Lomapalkan laskeminen

Vuosilomalain 2 luvun 5 § mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.

Lomapalkan laskutapa riippuu työntekijän palkkaustavasta. Loma-ajan palkka määräytyy seuraavan taulukon mukaan:

Kuukausipalkka yli 14 pv / kk tai yli 35 h / kk	Lomapalkka on sama kuin normaali kuukausipalkka
Tuntipalkka yli 14 pv / kk tai yli 35 h / kk	Keskipäiväpalkan mukaan
Jos ei kerry lomapäiviä	Oikeus vapaaseen ja maksetaan lomakorvausta

Vuosiloman ajalta vakituiselle työntekijälle maksetaan vähintään keskimääräinen tai säännönmukainen palkka.

Säännöllistä kuukausipalkkaa saavien lomapalkka lasketaan kertomalla ansaittujen lomapäivien määrä päiväpalkalla. Yhden päivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka kyseiseen kuukauteen sisältyvien työpäivien määrällä.

Mikäli työntekijä työskentelee jatkuvasti, mutta niin pienellä työmäärällä, ettei lomapäiviä ehdi kertyä, hänelle kuuluu silti oikeus vapaaseen. Tämä on tyypillistä esimerkiksi kesätöissä. Vapaata kertyy työsuhteen aikana 2 päivää kuukaudessa (eli enintään 4 viikkoa vapaata vuoden aikana). Jos vapaata ei käytetä, se maksetaan lomakorvauksena. Työntekijällä on oikeus itse päättää, haluaako hän pitää vapaataan.

Mitä enemmän työajat vaihtelevat työntekijällä päivittäin ja viikoittain, sitä enemmän tarvitaan laskusääntöjä lomapalkan laskemiseen.

Laskentatapoja on kolme:

• Kuukausipalkkaa saaville
• Yli 14 päivää kuukaudessa tekeville tuntipalkkalaisille
• 35 tuntia kuukaudessa tekeville tuntipalkkalaisille.

Viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapalkka

Vuosilomalain 10. pykälän mukaan työntekijällä, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta, on oikeus saada palkkansa myös vuosiloman ajalta.

Keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka

Keskipäiväpalkkaan perustuvaa palkanlaskentaa ja kaavaa käytetään 14 päivänä kuukaudessa työssä olleille tunti-, provisio- tai muulla suorituspalkalla työskenteleville. Laskennassa käytettävät kertoimet ovat vuosilomalain 11 pykälässä.

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka

Muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla alle 14 päivänä kuukaudessa työtä tekevän työntekijän lomapalkka (tai lomakorvaus) on 9 prosenttia palkasta, jos työsuhde on edeltävän lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden ja 11, 5 prosenttia palkasta, jos työsuhde on lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt vähintään vuoden.

Prosenttikorvauksesta on voitu sopia toisin työehtosopimuksissa. Lue tarkemmin laskentatavoista täältä.

Vapaat ja lomapalkan kertyminen

Vuosilomalain mukaan työntekijä ansaitsee vuosilomaa myös vanhempainvapaiden ajalta. Vuosiloma kertyy erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaiden sekä pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana, kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajalta. Vuosilomaa ei kerry sen sijaan hoitovapaan aikana.

Opintovapaan ajalta vuosilomaa karttuu yhden opintovapaakuukauden ajalta lomanmääräytymisvuodessa, jos palaa heti opintovapaan jälkeen työhön. Vuosiloman kertymisestä opintovapaan ajalta voidaan sopia toisin työsopimuksessa.

Esimerkki lomapalkasta

Jos kuukausipalkkalainen on vuosilomalla osan kuukaudesta, hänelle maksetaan tältä kuukaudelta sama palkka kuin töissä ollessa, mutta osa tästä palkasta on lomapalkkaa ja osa normaalia kuukausipalkkaa. On tärkeää laskea nämä eri palkkalajit erikseen, vaikka summa onkin sama, koska lomaraha on 50 prosenttia lomapalkasta, ei kuukausipalkasta.

Lomarahan määrä ja lomapalkan laskeminen

Lomaraha on käytössä suurimassa osassa työsuhteista, vaikka se on erikseen sovittu palkkio. Lomarahasta ei ole säädetty laissa, vaan siitä määrätään usein työehtosopimuksissa. Lomarahan suuruus määräytyy suoraan työntekijän palkan mukaan. Yleisesti vakiintunut sääntö on, että lomarahan määrä on 50 prosenttia vuosiloma-ajan palkasta.

Esimerkiksi 3000 euron palkasta maksetaan tyypillisesti 1500 euroa lomarahaa.

300 euroa * 0,5 = 1500 euroa.

Lomaraha ja lomapalkka laskuri

Lomaraha laskuri auttaa sinua laskemaan vuosiloman lomarahan ja lomapalkan määrän. Siirry laskuriin tästä linkistä.

Mikä on lomanmääräytymisvuosi?

Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan ajanjaksoa huhtikuun alusta maaliskuun loppuun. Lomaa ansaitaan tuona aikana joko 2 tai 2,5 päivää kuussa riippuen täysien lomanmääräytymiskuukausien perusteella. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti yli vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työpäivää tai vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista päivää

Jos työntekijälle ei sopimuksen mukaan kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta, tai vain osa niistä sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi voidaan katsoa sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työtekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai vuosilomaissa tarkoitettuja työssäolon veroista tuntia

Lomanmääräytymisvuotta ei kannata sekoittaa lomakauden käsitteeseen.

Mikä on lomakausi?

Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

Kesälomakausi alkaa 2.5. ja päättyy syyskuun lopussa. Talvilomakausi on 1.10.–30.4. Lomakauden aikainen loma on työnantajan määrättävissä, mutta lomakauden ulkopuolelle työnantaja ei voi määrätä lomaa. Jos työsuhde päättyy ennen lomakautta, mutta lomaa on ehtinyt jo kertyä, työntekijää ei voi määrätä pitämään jo kertynyttä lomaansa, mutta jos sen sijaan työsuhde päättyy lomakaudella, on työnantajalla oikeus halutessaan määrätä loma pidettäväksi ennen työsuhteen päättymistä.

Lomaa tulee pitää vähintään kaksi viikkoa yhtäjaksoisesti, jotta työntekijälle taataan riittävä palautuminen.

Lomaa on mahdollista yhdessä sovitusti säästää, ja joillakin työpaikoilla tästä saatetaan jopa palkita, jos se on työnantajan edun mukaista. Käytetty on esimerkiksi malli, jossa kesälomakaudella kiireisenä aikana joustavat työntekijät, jotka suostuvat siirtämään lomansa hiljaisempaan syyskauteen, saavat enemmän lomaa kuin kiireisellä kaudella lomailevat. Loman pitämisestä on omat sääntönsä. Lomaa tulee pitää vähintään kaksi viikkoa yhtäjaksoisesti, jotta työntekijälle taataan riittävä palautuminen.

Pääsääntönä laissa on, ettei lomaa makseta rahana koskaan tilanteessa, jossa työsuhde jatkuu. Joitakin poikkeuksia tähänkin on. Jos loma siirtyy esimerkiksi sairauden, äitiysloman tai vanhempainvapaan vuoksi, eikä sitä pidetä seuraavan lomakauden aikana eikä sen vuoden loppuun mennessäkään, loman saa maksaa rahana.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta.  Lomakorvauksena maksetaan yleensä myös saamatta jääneet lomarahat.

Lomakorvauksen laskeminen

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus lasketaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä ja kertomalla se pitämättömien lomapäivien lukumäärällä.

Jos työntekijän työsuhde on jatkunut niin lyhyen ajan, ettei hän ole vielä kertaakaan saanut lomaa tai lomakorvausta, voidaan hänen työssäolopäivänsä laskea yhteen. Mikäli summa on vähintään 14 päivää tai 35 tuntia, luetaan tämä aika lomakorvausta määrättäessä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Tutustu muihin sisältöihimme

Lue kattavampi artikkelimme palkanlaskennasta, jonka luettuasi sinulla on hyvä yleiskuva aiheesta sekä saat vastauksia palkanlaskun yleisimpiin kysymyksiin.

• Lainsäädäntö ja verotus

Viimeisimmät:

• Tilinpäätös – mikä se on, milloin se pitää laatia ja miksi?
• Auta asiakastasi muistamaan – Näin edistät saataviesi kotiutumista
• Lomat ja määräaikaiset työsuhteet palkanlaskennassa
• Lomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen laskeminen eri tilanteissa
• Näin positiivinen kassavirta heijastuu asiakkaisiisi – neljä hyötyä
• Automaattinen hiilijalanjälkilaskuri auttaa PK-yrityksiä ilmastotyössä
• Ostolaskujen käsittely – tärkeimmät vinkit ja työkalut

Aiheittain:

• Johtaminen ja raportointi ( 18 )
• Lainsäädäntö ja verotus ( 27 )
• Procountor ( 17 )
• Rahoitus ( 4 )
• Sähköinen taloushallinto ( 22 )
• Tilitoimisto ( 28 )
• Yhdistyksille ( 7 )
• Yrityksille ( 49 )