Paikallinen sopiminen ja vuodenvaihteen 2025 uudistus: mikä on muuttumassa?

Työsuhteiden pelisääntöjä linjataan Suomessa niin lainsäädännössä kuin työehtosopimuksissa. Paikallisella sopimisella tarkoitetaan, että tietyistä työsuhteiden ehdoista tai niiden muuttamisesta on mahdollista sopia paikallisesti eli työpaikkakohtaisesti lain ja TES:n puitteissa. Yleisimmin termillä viitataan siihen, että jostakin asiasta sovitaan toisin työehtosopimuksen eli TES:n määräyksiin nähden. Sopimus voi koskea työpaikan koko henkilöstöä tai sen tiettyä osaa.

Tässä artikkelissa avataan lyhyesti paikallisen sopimisen määritelmää sekä paikalliseen sopimiseen kaavailtuja keskeisimpiä uudistuksia, joiden on pääosin tarkoitus astua voimaan vuodenvaihteessa 2025.

Mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa?

Hallituksen esityksen mukaan paikallisella sopimisella tai paikallisella sopimuksella voidaan viitata eri asioihin puhujasta riippuen, koska käsitteitä ei ole määritelty lainsäädännössä. Nyt kaavaillut uudistukset koskevat kahta jälkimmäisenä mainittua paikallisen sopimisen muotoa.

Lakiin tai sopimusvapauteen perustuva paikallinen sopiminen

Kaikissa yrityksissä on mahdollista sopia paikallisesti tietyistä työlainsäädännön mukaisista asioista – esimerkkinä mainittakoon työaikapankin käyttöönotto työpaikalla. Työlainsäädäntöön perustuvassa sopimisessa sopijana voi olla myös yksittäinen työntekijä työnantajansa kanssa.

Työnantajakohtaiset työehtosopimukset

Työnantajakohtaisissa työehtosopimuksissa työnantaja ja valtakunnallinen työntekijäjärjestö solmivat työehtosopimuksen työehdoista, joita työsuhteessa noudatetaan.

Valtakunnalliseen työehtosopimukseen perustuvat paikalliset sopimukset

Valtakunnalliseen työehtosopimukseen perustuvissa paikallisissa sopimuksissa järjestöt ovat työehtosopimuksessa sopineet, että määrätyistä asioista voidaan sopia paikallisesti henkilöstön tai sen edustajan ja työnantajan välillä. 

• Sopia voidaan asioista, joista ei ole lainsäädäntöä, vaan joista päätetään yksinomaan työehtosopimuksissa. Esimerkkeinä mainittakoon lomaraha ja palkan määrä. 
• Toiseksi voidaan sopia myös asioista, joista on säädetty pääsääntö laissa, mutta joista voidaan poiketa valtakunnallisella työ- tai virkaehtosopimuksella. Tällöin työ- tai virkaehtosopimuksen osapuolet voivat sopimuksessa valtuuttaa työpaikan osapuolet sopimaan asiasta. Tällä hetkellä kyseiset paikallisen sopimisen mahdollisuudet eivät koske järjestäytymättömiä työnantajia tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Mitkä ovat keskeisimmät asiat paikallisen sopimisen uudistuksessa 2025?

Paikalliseen sopimiseen kaavaillut muutokset koskevat edellä mainituista sopimisen muodoista kahta jälkimmäistä eli työnantajakohtaisiin työehtosopimuksiin ja valtakunnalliseen työehtosopimukseen perustuvaa paikallista sopimista. Lakiin pohjautuvia paikallisia sopimuksia uudistus ei koske.

Uudistuksen olennaisimpana asiana on järjestäytymättömien eli työnantajaliittoon kuulumattomien yritysten sopimusmahdollisuuksien lisääminen. Tavoitteena on, että mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen olisivat jatkossa yhdenvertaisempia eri yritysten välillä. Laajemmassa mittakaavassa uudistuksen tarkoitus on viedä Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan ja tällä tavoin tukea talouskasvua, työllisyyttä ja tuottavuuden kehitystä. Esitys on kuitenkin saanut osakseen myös kritiikkiä.

Muutos ei tarkoita, että työpaikoilla voitaisiin sopia paikallisesti mitä tahansa. Uudistuksen myötä kaikilla yrityksillä olisi kuitenkin mahdollisuus sopia asioista, joista järjestäytyneet työnantajat voivat nykyisin sopia.

Alla lyhyt tiivistelmä hallituksen esityksen sisältämistä keskeisistä muutoksista.

Mahdollisuus sopia laista poiketen sisältyisi myös yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin

Nykyään monista työlainsäädännön säännöksistä voidaan poiketa valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäyhdistysten välisellä työehtosopimuksella. Vastaisuudessa tällainen sopimismahdollisuus sisältyisi myös työnantaja- eli yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. 

Sopijaosapuolena työntekijöitä edustamassa voisi jatkossa olla myös valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen jäsenyhdistys.

Työlainsäädäntöön sisältyvät pakottavat säännökset turvaisivat kuitenkin jatkossakin työsuhteiden tärkeimmät minimiehdot.

Paikallisen sopimisen kieltojen poistaminen yleissitovuuskentästä

Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavaa työantajaa estetään nykyään laissa tekemästä paikallisia sopimuksia, joilla poikettaisiin tietyistä työlakien säännöksistä, vaikka työehtosopimus sen mahdollistaisikin. Yleissitova työehtosopimus velvoittaa kaikki alan työnantajia riippumatta siitä, ovatko ne järjestäytyneitä eli kuuluvatko ne työnantajaliittoon. 

Uudistuksessa tällaiset paikalliset sopimisen kiellot poistettaisiin, jolloin jatkossa myös järjestäytymättömissä yrityksissä voitaisiin soveltaa niitä työehtosopimuksen määräyksiä, joilla poiketaan laista ja jotka vaativat paikallista sopimista. Paikallisia sopimuksia voisi jatkossa tehdä myös yleissitovuuskentässä, mikä parantaisi järjestäytymättömien, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavien yritysten asemaa.

Paikallinen sopiminen olisi mahdollista, vaikka luottamusmies puuttuu

Jatkossa luottamusmiehen puuttuminen ei estäisi paikallista sopimista. Mikäli työehtosopimuksessa vaaditaan sopijaosapuoleksi luottamusmiestä, mutta sellaista ei ole, eikä TES:ssä ole sovittu vaihtoehtoista tapaa, sopijaosapuolena voisi viime kädessä toimia luottamusvaltuutettu. 

Jos henkilöstö kuitenkin on valinnut luottamusmiehen, hän toimii sopijaosapuolena vanhaan malliin. Järjestäytymättömien työntekijöiden valitsema luottamusvaltuutettu voisi toimia työpaikalla myös rinnakkain luottamusmiehen kanssa.

Työsopimuslain mukaan työntekijät voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun, jos heillä ei ole työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovassa työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä.

Luottamusvaltuutetun sopimisvalmiuksia parannettaisiin

Mikäli henkilöstöä paikallisessa sopimisessa edustaisi luottamusvaltuutettu, työnantajan olisi muutoksen myötä edistettävä hänen valmiuksiaan toimia kyseisessä tehtävässä. Käytännössä työnantajalla olisi velvoite kehittää luottamusvaltuutetun osaamista sekä työpaikan toimintaympäristön tuntemista.

Hallituksen esityksessä asiaa on avattu toteamalla, että paikallinen sopiminen edellyttää henkilöstön edustajalta riittäviä valmiuksia, joilla voidaan viitata ainakin kahteen asiaan. Ensinnäkin henkilöstön edustajan on ymmärrettävä riittävällä tavalla työoikeudellisen normijärjestelmän luonne ja sisältö, jotta hän hahmottaa sopimismahdollisuuksien rajat ja neuvoteltavien asioiden merkityksen henkilöstön kannalta. 

Toiseksi henkilöstön edustajalla tulee olla riittävä ymmärrys paikallisen sopimisen kannalta merkityksellisistä asioista, joita voivat olla esimerkiksi yrityksen taloudellinen tilanne, kehitysnäkymät sekä henkilöstön rakenne ja osaamistarpeet.

Niin sanottujen keltaisten työehtosopimusten estäminen

Keltaisella työehtosopimuksella viitataan keinotekoiseen järjestelyyn, jossa TES:n sopijaosapuolena toimiva työntekijäyhdistys ei edusta työntekijöitä aidosti.

Hallituksen esityksen mukaan niin sanottu keltainen ammattiyhdistys tarkoittaa, että todellisuudessa yhdistyksen johto koostuu työnantajapuolen edustajista, eikä yhdistyksen aitona tavoitteena ole valvoa työntekijöiden etuja. Suomessa tällaisia epäilyjä ei kuitenkaan hallituksen esityksen mukaan ole juurikaan ilmennyt.

Uudistuksessa linjataan, että jatkossa työntekijäyhdistyksen tarkoitusta arvioitaessa huomioitaisiin paitsi yhdistyksen muodollinen tarkoitus, myös sen tosiasiallinen toiminta ja päämäärät. Näin varmistettaisiin paremmin, että työehtosopimuksen sopijapuolena oleva työntekijäyhdistys aidosti edustaa työntekijöitä.

Riidanratkaisu ja paikallisen sopimisen valvonta

Paikalliseen sopimiseen liittyvästä valvonnasta ja riidanratkaisusta vastaisivat jatkossa samat tahot kuin nykyäänkin. Yleissitovuuskentässä tehtävien paikallisten sopimusten valvontaa kuitenkin lisättäisiin. Henkilöstön edustajan kanssa solmittu paikallinen sopimus olisi jatkossa toimitettava työsuojeluviranomaiselle. 

Toimitusvelvollisuuden tehosteena olisi laiminlyöntimaksu, jonka määrä vaihtelisi 1000 ja 10 000 euron välillä riippuen työnantajan koosta sekä teon tahallisuudesta ja toistuvuudesta. Myös työnantajan oma-aloitteisuus laiminlyönnin korjaamisessa huomioitaisiin. Kahdesta tai useammasta laiminlyönnistä maksu voitaisiin määrätä korotettuna.

Paikallista sopimista koskevien lakimuutosten voimaantulo

Hallitus päätti syyskuun alun yleisistunnossaan, että esitys paikallisesta sopimisesta etenee eduskuntaan. Ehdotettujen muutosten on pääosin tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2025.

Hallituksen esityksessä on mainittu ehdotettu siirtymäsäännös, joka koskisi mahdollisuutta tehdä paikallinen sopimus työehtosopimuksesta poiketen luottamusvaltuutetun kanssa. Mahdollisuus olisi voimassa vain tilanteissa, joissa TES, johon paikallisen sopimisen valtuutus perustuisi, on tehty lain voimaantulon jälkeen.

Hallituksen esityksen mukaan siirtymäsäännöksen tausta-ajatuksena on tarjota ennen säännösten soveltamisen alkamista työehtosopimuksen osapuolille mahdollisuus luoda vaihtoehtoisia tapoja solmia paikallisia sopimuksia silloin, kun työpaikalla ei ole valittu luottamusmiestä.Hallituksen esitys eduskunnalle paikallisen sopimisen edistämistä koskevaksi lainsäädännöksi on kokonaisuudessaan luettavissa Eduskunnan verkkosivuilla.

• Lainsäädäntö ja verotus

Jussi Räsänen

Jussi työskentelee Procountorilla kynäseppona. Otan hyvin mielelläni palautetta ja asiantuntijakommentteja vastaan jussi.rasanen[at]finago.com tai LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/jussi-r%C3%A4s%C3%A4nen-66859a35/