EtusivuBlogiEnemmän irti talousdatasta – näin johdat yritystäsi lukujen avulla

Enemmän irti talousdatasta – näin johdat yritystäsi lukujen avulla

tyypit läppärin äärellä

Talousraportit ovat yrityksen johtamisen tärkeimpiä tietolähteitä. Ne kertovat numeroiden avulla totuudenmukaisen tarinan yrityksen todellisesta tilanteesta ja menestyksestä. Silti moni yrittäjä ja johtaja kokee talousluvut vaikeasti hahmotettavana viidakkona, jossa on helppo eksyä.

Webinaarissamme “Enemmän irti talousdatasta” pureuduimme siihen, miten tuloslaskelmaa, tasetta ja kassavirtaa voi hyödyntää johtamisen tukena. Asiantuntijoina olivat Johanna Vuorto-Honkala EMU Growth Partnersilta ja Kimmo Lammi, Procountorin sovelluskonsultti.

Talouden terveyskolmio – kolme seurattavaa osa-aluetta

Yrityksen taloudellista tilaa ei voi arvioida yhden luvun perusteella. Vuorto-Honkala esittelee talouden terveyskolmion, joka koostuu kolmesta keskeisestä osa-alueesta:

  1. Vakavaraisuus – Miten yritys on rahoitettu? Kuinka paljon omaa ja vierasta pääomaa on?
  2. Kannattavuus – Tuottaako liiketoiminta voittoa? Mikä on liikevoittoprosentti?
  3. Maksuvalmius – Riittääkö rahaa laskujen maksuun? Mikä on Quick Ratio?

Näitä kaikkia on seurattava yhdessä, sillä ne vaikuttavat toisiinsa. Yritys voi olla paperilla kannattava, mutta silti ajautua maksuvaikeuksiin, jos kassavirta ei toimi.

Webinaaritallenteessa käydään tarkemmin läpi, mitkä ovat kriittiset raja-arvot näille tunnusluvuille asiantuntijaliiketoiminnassa ja miten niitä tulkitaan oikein.

Case-esimerkki: Miten luvuilla johtaminen pelasti yrityksen?

Webinaarin konkreettinen case-esimerkki kertoo asiantuntijayrityksestä, jonka liikevaihto laski kolmena peräkkäisenä vuotena merkittävästi. Yritys joutui tekemään vaikeita päätöksiä, mutta vahvan talousseurannan ansiosta se selvisi kriisistä.

Vuorto-Honkala esitteli yrityksen tunnusluvut vuosilta 2022–2024 ja näytti, miten:

  • henkilöstökulujen suhde liikevaihtoon muuttui kriittisesti,
  • liikevoittoprosentti supistui ja palautettiin positiiviseksi,
  • alihankkijoiden käyttö toi joustoa toimintaan, ja
  • osingonmaksusta luopuminen vakautti taloutta.

“On nähtävissä, että talouden lukujohtamisella päästiin merkittävästi parempaan tilanteeseen. Toimintaa on onnistuttu sopeuttamaan vallitsevaan ympäristöön,” analysoi Vuorto-Honkala.

Kriittiset KPI:t, joita jokaisen asiantuntijayrityksen tulisi seurata

Webinaarissa nostettiin esiin keskeiset tunnusluvut, joita asiantuntijayrityksen tulisi seurata säännöllisesti – ei vain kerran vuodessa tilinpäätöksessä.

Tärkeimpiä mittareita ovat muun muassa:

  • liikevaihdon kehitys ja muutokset
  • henkilöstökulut suhteessa liikevaihtoon (ja kriittinen maksimitaso)
  • EBIT-prosentti eli liikevoittoprosentti
  • kassariittävyys (riittääkö kassa 1,5–2 kuukauteen?)
  • myyntisaamisten kehitys (viitteitä asiakkaiden maksuvaikeuksista)

Vuorto-Honkala neuvoo, miten mittareille asetetaan tavoitetasot ja kriittiset rajat – ja miten toimia heti, kun hälytysrajat ylittyvät.

Tuloslaskelma vs. kassavirta – miksi ne eivät ole sama asia?

Miksi tuloslaskelma ja kassavirta eivät aina kulje käsi kädessä?

Tuloslaskelma perustuu suoriteperusteisuuteen. Liikevaihto kirjataan silloin, kun suorite luovutetaan asiakkaalle, ei silloin kun lasku maksetaan. Kassavirta puolestaan kertoo, milloin rahat todella liikkuvat tilille ja sieltä pois.

“Tuloslaskelmaa voi ajatella elokuvana yrityksen toiminnasta. Siinä on mukana myös laskennallisia eriä, kuten poistot, jotka eivät näy kassavirrassa mitenkään,” kuvaa Vuorto-Honkala.

Tämä ero on kriittinen ymmärtää – erityisesti yrityksissä, joissa on projekteja, ennakkolaskutusta tai suuria investointeja. Webinaarissa käytiin läpi konkreettisia esimerkkejä siitä, miten nämä vaikuttavat yrityksen talouteen ja miten niitä tulisi käsitellä oikein.

Kesän kassavirtavaje – haaste, johon voi varautua

Asiantuntijayritysten suurimpia haasteita on kesäkauden kassavirtavaje. Heinäkuussa maksetaan lomarahat (8–12 % vuosipalkasta), samalla kun liikevaihto voi pudota 30–50 prosenttia lomien vuoksi.

“Heinäkuussa kassasta lähtee poikkeuksellisen paljon rahaa, mutta kassaan kertyy vähemmän tuloja. Elokuussa tehdään taas töitä täysillä, mutta laskut maksetaan vasta syyskuun puolivälissä,” kuvaa Vuorto-Honkala.

Webinaarissa käytiin läpi, miten kassavirtavaje lasketaan, miten siihen varaudutaan ja milloin tililimitti on järkevä ratkaisu.

Procountorin työkalut talouden seurantaan

Webinaarin toisessa osiossa Kimmo Lammi esitteli käytännön työkaluja, joiden avulla talouden seuranta onnistuu Procountorissa tehokkaasti.

Hän näytti muun muassa:

  • miten luodaan räätälöityjä raporttikaavoja omiin tarpeisiin,
  • miten tuloslaskelmaan saa vertailut ja prosenttiluvut näkyviin yhdellä klikkauksella,
  • miten kassavirtaennuste auttaa tunnistamaan tulevat kriisipisteet ajoissa, ja
  • miten lomalaskennan raportointi auttaa varautumaan kesän kassavirtavajeeseen.

“Tilikarttaan perustuvia omia kaavoja voi rakentaa helposti, eikä sen tarvitse olla monimutkaista,” rohkaisee Lammi.

Erityisen hyödyllinen on kassavirtaennuste, johon voi lisätä tulevia myyntejä, ennakkomaksuja, isoja hankintoja ja lainoja. Näin yritys näkee jo etukäteen, milloin kassa uhkaa painua miinukselle.

Katso webinaaritallenne ja ota talousdata haltuun

Tämä artikkeli tarjoaa vain pintaraapaisun webinaarin sisällöstä. Tallenne sisältää:

  • yksityiskohtaisen läpikäynnin tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman rakenteesta
  • konkreettisen case-esimerkin, jossa analysoidaan yrityksen luvut
  • ohjeet kriittisten tunnuslukujen laskentaan ja tulkintaan
  • kassavirtaennusteen rakentamisen vaihe vaiheelta
  • live-demon Procountorin raporteista ja työkaluista

Webinaari on suunnattu erityisesti asiantuntijayrityksille, mutta sen opit soveltuvat laajasti eri toimialoille.

“Ei voi ajatella, että talousluvut eivät kiinnosta ja että ne ovat vain kirjanpitoa. Ne kertovat numeraalisesti yrityksen todellisen tarinan ja menestyksen – ja näitä asioita voi oppia,” kiteyttää Vuorto-Honkala.

Täytä lomake, niin saat sähköpostiisi webinaaritallenteen linkin!