Etusivu › Blogi › Suomen talousnäkymät 2026–2027: Suomen talous kasvaa hitaasti – elpyminen vahvistuu asteittain

Suomen talousnäkymät 2026–2027: Suomen talous kasvaa hitaasti – elpyminen vahvistuu asteittain

Julkaistu 21.5.2026•Päivitetty 1.9.2026

6 min lukuaika

naiset ja miehet katselee tietsikkaa

Suomen talous on kääntynyt kasvuun, mutta elpyminen on edelleen maltillista (syyskuu/2026). Suomen Pankin kesäkuun 2026 ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa 0,7 % vuonna 2026, 1,2 % vuonna 2027 ja 1,4 % vuonna 2028.

Kasvua tukevat erityisesti investoinnit, viennin vahvistuminen ja kotitalouksien kulutuksen asteittainen elpyminen. Talousnäkymiin liittyy kuitenkin edelleen merkittävää epävarmuutta. Korkea työttömyys, energian hinnan nousu, geopoliittiset jännitteet ja julkisen talouden heikko tila hidastavat elpymistä.

Talouskasvu vahvistuu vähitellen

Suomen talous kasvoi vuonna 2025 vain vähän. Suomen Pankin mukaan BKT kasvoi 0,2 %, ja vuodelle 2026 kasvuksi ennustetaan 0,7 %. Vuonna 2027 kasvun odotetaan kiihtyvän 1,2 prosenttiin ja vuonna 2028 1,4 prosenttiin.

Euroopan komission toukokuussa julkaisema ennuste on hieman optimistisempi: komissio arvioi Suomen talouden kasvavan 0,8 % vuonna 2026 ja 1,4 % vuonna 2027.

Tuoreimmat tilastot tukevat näkemystä siitä, että talous on vähitellen elpymässä. Tilastokeskuksen elokuun lopussa julkaisemien tietojen mukaan BKT kasvoi vuoden 2026 toisella neljänneksellä 0,4 % edellisestä neljänneksestä. Kasvua tukivat erityisesti vienti ja yksityiset investoinnit.

Investoinneista merkittävää tukea kasvulle

Investoinnit ovat yksi Suomen talouden tärkeimmistä kasvun lähteistä lähivuosina. Suomen Pankki ennustaa yksityisten investointien kasvavan 3,3 % vuonna 2026.

Erityisesti datakeskusten rakentaminen on ollut vilkasta. Myös vihreän siirtymän hankkeet ja puolustusteollisuuden investoinnit tukevat investointikysyntää. Julkisia investointeja kasvattaa puolestaan voimakkaasti puolustusmenojen kasvu, mukaan lukien F-35-hävittäjähankinnat.

Asuntorakentamisen tilanne on edelleen selvästi heikompi. Uusien asuntojen rakentamiseen ei odoteta nopeaa käännettä, vaikka asuinrakentamisen odotetaan vähitellen toipuvan ennustejakson loppua kohti.

Kulutus elpyy, mutta varovaisesti

Myös yksityisen kulutuksen odotetaan vahvistuvan. Suomen Pankki ennustaa yksityisen kulutuksen kasvavan 0,8 % vuonna 2026 ja 1,2 % vuonna 2027.

Kotitalouksien kulutusta tukevat ansioiden kasvu, aiemmin kertyneet säästöt sekä työmarkkinatilanteen asteittainen paraneminen. Toisaalta energian hinnan nousu ja korkea työttömyys rajoittavat ostovoiman kasvua.

Kuluttajien tunnelmissa on kuitenkin nähtävissä paranemista. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattori nousi elokuussa 2026 lukemaan -3,0, mikä on käytännössä pitkän aikavälin keskiarvon (-2,9) tasolla. Vielä heinäkuussa luottamusindikaattori oli -5,3.

Kuluttajat suhtautuvat silti edelleen varovaisesti erityisesti suuriin hankintoihin, ja kotitalouksien säästämisasteen ennustetaan pysyvän tavallista korkeampana.

Työttömyys pysyy korkeana

Työmarkkinoiden heikko tilanne on yksi Suomen talouden suurimmista haasteista.

Suomen Pankki ennustaa työttömyysasteen olevan keskimäärin 10,4 % vuonna 2026. Vuonna 2027 sen ennustetaan laskevan 9,9 prosenttiin ja vuonna 2028 edelleen 9,0 prosenttiin.

Tilastokeskuksen heinäkuun 2026 työvoimatutkimuksessa työttömyysasteen trendi oli 10,5 %. Työttömiä oli 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Talouden elpymisen odotetaan vähitellen parantavan työllisyyttä, mutta työmarkkinat reagoivat suhdanteen muutokseen viiveellä. Lisäksi pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on nostanut rakenteellisen työttömyyden riskiä.

Inflaatio kiihtyy vuonna 2026, mutta hidastuu 2027

Suomen Pankki ennustaa inflaation olevan 2,4 % vuonna 2026. Vuonna 2027 inflaation arvioidaan hidastuvan noin 1,7 prosenttiin ja pysyvän samalla tasolla myös vuonna 2028.

Vuoden 2026 hintapaineita ovat lisänneet erityisesti energian hinnan nousu ja kansainvälisen tilanteen epävarmuus.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli heinäkuussa 2,1 %. Elokuun alustavien tietojen mukaan EU-maiden vertailussa käytettävä yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (HICP) nousi Suomessa 2,4 % vuodentakaisesta.

Julkinen talous pysyy alijäämäisenä

Vaikka talous kasvaa, Suomen julkisen talouden tilanne pysyy vaikeana.

Suomen Pankki ennustaa julkisen talouden alijäämän olevan 4,2 % suhteessa BKT vuonna 2026. Vuonna 2027 alijäämän arvioidaan kasvavan 4,8 prosenttiin ennen kuin se hieman pienenee vuonna 2028.

Alijäämää kasvattavat muun muassa puolustusmenot, samalla kun veronalennukset ja hidas talouskasvu vaikeuttavat julkisen talouden tasapainottamista.

Suomi on myös EU liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn piirissä.

Julkinen velka jatkaa kasvuaan

Julkisen talouden alijäämät näkyvät myös velkasuhteen kasvuna.

Suomen Pankin mukaan julkinen velka nousee vuoden 2026 lopussa lähes 92 prosenttiin suhteessa BKT. Velkasuhteen ennustetaan jatkavan kasvuaan koko ennustejakson ajan ja olevan vuonna 2028 hieman alle 97 % BKTä.

Talouskasvu hidastaa velkasuhteen nousua, mutta Suomen Pankin mukaan kasvu ei ole riittävän voimakasta vakauttamaan velkasuhdetta.

Ennustetaulukko: Suomen keskeiset talousindikaattorit

Lähde: Euroopan komission talousennuste.

Indikaattori202520262027
BKT:n kasvu, %0,20,81,4
Inflaatio, %1,82,41,9
Työttömyysaste, %9,710,19,8
Julkisen talouden alijäämä, % BKT:stä-3,4-4,5-4,6
Julkinen velka, % BKT:stä88,591,293,1
Vaihtotase, % BKT:stä1,30,10,2

Mitä talousnäkymät tarkoittavat yrityksille?

Vuosien 2026–2028 näkymä on yritysten kannalta kaksijakoinen. Talous on kääntynyt kasvuun ja investoinnit vahvistuvat, mutta toimintaympäristö pysyy epävarmana.

Kotimaisen kysynnän ja kulutuksen asteittainen elpyminen tukee yritysten liiketoimintaa. Samalla korkea työttömyys, energian hinnan vaihtelut, geopoliittiset riskit ja julkisen talouden sopeutustarpeet voivat pitää yritysten ja kuluttajien päätöksenteon varovaisena.

Investointien näkymät ovat kuitenkin monia muita talouden osa-alueita vahvemmat. Datakeskukset, vihreä siirtymä, puolustusteollisuus ja teknologinen kehitys luovat Suomeen uusia investointitarpeita.

Epävarmassa toimintaympäristössä yrityksille korostuvat hyvä talouden suunnittelu, ajantasainen näkyvyys kassavirtaan sekä kyky reagoida nopeasti kustannusten ja kysynnän muutoksiin. Reaaliaikainen talousdata ja taloushallinnon automaatio voivat tukea päätöksentekoa tilanteessa, jossa talouden elpyminen etenee, mutta riskit ovat edelleen tavallista suuremmat.

Yhteenveto

Suomen talous on vähitellen elpymässä. Suomen Pankki ennustaa BKT kasvavan 0,7 % vuonna 2026, 1,2 % vuonna 2027 ja 1,4 % vuonna 2028.

Myös tuore talousdata antaa varovaisen positiivisia signaaleja: BKT kasvoi vuoden toisella neljänneksellä ja kuluttajien luottamus on palautunut lähelle pitkän aikavälin keskiarvoa.

Elpyminen ei kuitenkaan poista Suomen talouden rakenteellisia haasteita. Työttömyys pysyy korkeana, julkinen talous on syvästi alijäämäinen ja velkasuhde jatkaa kasvuaan. Lisäksi kansainvälisen talouden ja geopoliittisen tilanteen epävarmuus muodostavat merkittävän riskin ennusteelle.

Yritysten näkökulmasta toimintaympäristö on siis vähitellen paranemassa, mutta talouden suunnittelussa on edelleen syytä varautua epävarmuuteen.

Lähteet

Tehosta taloushallintoasi Finago Procountorilla

Helppokäyttöinen taloushallinto-ohjelma, josta löydät kaikki tärkeimmät ominaisuudet kirjanpitoon ja talouteen. Käytä hyväksesi automaatioita ja valmiita rajapintoja.

Tutustu Finago Procountoriin

Jussi Räsänen

Jussi Räsänen, KTM, työskentelee Finago Procountorilla tuotemarkkinointipäällikkönä ja kirjoittaa taloushallinnon automaatiosta sekä muuttuvan sääntelyn vaikutuksista yritysten arkeen. Hänellä on erityinen kiinnostus talouden, työelämän ja lainsäädännön rajapintoihin. Jussi seuraa aktiivisesti taloushallinnon kehitystä ja uusia regulaatiovaatimuksia. Palaute ja asiantuntijakommentit: jussi.rasanen[at]finago.com