Etusivu › Blogi › Suomen talousnäkymät 2026–2027: Kasvu elpyy hitaasti, mutta julkinen talous pysyy paineessa Suomen talousnäkymät 2026–2027: Kasvu elpyy hitaasti, mutta julkinen talous pysyy paineessa 21.5.2026 3 min lukuaika Euroopan komission kevään 2026 talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa edelleen hitaasti. BKT:n ennustetaan kasvavan 0,8 % vuonna 2026 ja 1,4 % vuonna 2027. Kasvun moottorina toimii kotimainen kysyntä, mutta korkea työttömyys, energiakustannusten nousu ja julkisen talouden alijäämä varjostavat näkymiä. Talouskasvu nojaa kotimaiseen kysyntään Suomen talous kasvoi vuonna 2025 vain 0,2 %. Vuonna 2026 kasvun odotetaan vahvistuvan 0,8 prosenttiin ja vuonna 2027 1,4 prosenttiin. Kasvu on siis palaamassa, mutta elpyminen on edelleen maltillista. Vuonna 2026 taloutta tukevat erityisesti kotimainen kysyntä, palvelut, vähittäiskauppa, teollisuustuotanto sekä investoinnit. Puolustusinvestoinnit, kuten F-35-hävittäjähankinnat, sekä datakeskusrakentaminen tukevat kone-, laite- ja infrastruktuuri-investointeja. Samalla vientinäkymää painavat geopoliittinen epävarmuus, korkeammat energiakustannukset ja maailmankaupan hidastuminen. Kulutus elpyy, mutta varovaisesti Kotitalouksien ostovoimaa tukevat vuosille 2025–2027 sovitut palkankorotukset, joiden kokonaisvaikutus on noin 8 %. Kulutuksen kasvu jää kuitenkin varovaiseksi. Kuluttajien luottamus on edelleen heikkoa, työttömyys on korkealla ja epävarmuus talousnäkymistä pitää säästämisasteen korkeana. Työttömyys pysyy korkeana Työttömyysasteen ennustetaan olevan 10,1 % vuonna 2026 ja laskevan 9,8 prosenttiin vuonna 2027. Työllisyyden odotetaan kuitenkin kääntyvän vähitellen kasvuun. Talouden piristyminen lisää työvoiman kysyntää, mutta muutos tapahtuu viiveellä. Inflaatio kiihtyy vuonna 2026, mutta hidastuu 2027 Inflaation ennustetaan nousevan Suomessa 2,4 prosenttiin vuonna 2026. Taustalla ovat erityisesti alkuvuoden sähkön hinnan nousu ja öljyn hinnan kallistuminen. Vuonna 2027 inflaation odotetaan hidastuvan 1,9 prosenttiin, kun hintapaineet hellittävät. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä Suomen julkinen talous on edelleen selvässä paineessa. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan kasvavan 4,5 prosenttiin BKT:stä vuonna 2026 ja pysyvän korkealla myös vuonna 2027. Julkinen velka jatkaa kasvuaan Julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvaa ennusteen mukaan 88,5 prosentista vuonna 2025 jo 91,2 prosenttiin vuonna 2026 ja 93,1 prosenttiin vuonna 2027. Ennustetaulukko: Suomen keskeiset talousindikaattorit Indikaattori202520262027BKT:n kasvu, %0,20,81,4Inflaatio, %1,82,41,9Työttömyysaste, %9,710,19,8Julkisen talouden alijäämä, % BKT:stä-3,4-4,5-4,6Julkinen velka, % BKT:stä88,591,293,1Vaihtotase, % BKT:stä1,30,10,2 Mitä talousnäkymät tarkoittavat yrityksille? Vuosien 2026–2027 näkymä on kaksijakoinen. Talous kasvaa, mutta hitaasti. Kustannukset pysyvät koholla, työmarkkina on haastava ja julkinen talous voi tuoda uusia paineita verotukseen ja sääntelyyn. Yrityksille tämä korostaa erityisesti reaaliaikaisen talousdatan, automaation ja kassavirran ennustamisen merkitystä. Yhteenveto Suomen talous on palaamassa kasvuun, mutta elpyminen on maltillista. Vuonna 2026 kasvua tukee kotimainen kysyntä, ja vuonna 2027 talouskasvu vahvistuu hieman. Suurimmat haasteet liittyvät korkeaan työttömyyteen, julkisen talouden alijäämään ja velkaantumisen jatkumiseen. Lähteet European Commission – Spring 2026 Economic Forecasthttps://economy-finance.ec.europa.eu/economic-forecast-and-surveys/economic-forecasts/spring-2026-economic-forecast-slowdown-growth-energy-shock-drives-inflation_en European Commission – Economic forecast for Finlandhttps://economy-finance.ec.europa.eu/economic-surveillance-eu-member-states/country-pages/finland/economic-forecast-finland_en Tehosta taloushallintoasi Finago Procountorilla Helppokäyttöinen taloushallinto-ohjelma, josta löydät kaikki tärkeimmät ominaisuudet kirjanpitoon ja talouteen. Käytä hyväksesi automaatioita ja valmiita rajapintoja. Tutustu Finago Procountoriin Yleinen Jussi Räsänen Jussi Räsänen, KTM, työskentelee Finago Procountorilla tuotemarkkinointipäällikkönä ja kirjoittaa taloushallinnon automaatiosta sekä muuttuvan sääntelyn vaikutuksista yritysten arkeen. Hänellä on erityinen kiinnostus talouden, työelämän ja lainsäädännön rajapintoihin. Jussi seuraa aktiivisesti taloushallinnon kehitystä ja uusia regulaatiovaatimuksia. Palaute ja asiantuntijakommentit: jussi.rasanen[at]finago.com