Etusivu › Blogi › EU yksinkertaisti vastuullisuusraportointia – mitä tämä tarkoittaa? EU yksinkertaisti vastuullisuusraportointia – mitä tämä tarkoittaa? Julkaistu 1.9.2026•Päivitetty 1.9.2026 5 min lukuaika Sääntelyä on kevennetty, muttavastuullisuusvaatimukset eivät katoa. Vastuullisuusraportointi on ollut tärkeä aihe suomalaisille yrityksille jo pitkään. Kaikki tarvitsevat vastuullisuustietoja, mutta kenen on pakko raportoida? Vuonna 2026 EU teki merkittävän muutoksen: vastuullisuusraportoinnin sääntelyä kevennettiin huomattavasti, mutta tarve vastuullisuustiedolle ei hävinnyt. 18. maaliskuuta 2026 tuli voimaan Omnibus I -paketti, joka muutti CSRD-raportointia merkittävästi (Corporate Sustainability Reporting Directive). Ketä vastuullisuusraportointikoskee nyt? Uusien sääntöjen mukaan pakollinen vastuullisuusraportointi koskee vain yrityksiä, joilla täyttyvät molemmat ehdot: Työntekijöitä yli 1 000 Liikevaihto yli 450 miljoonaa euroa Jos yritys ei ylitä molempia rajoja, CSRD-raportointivaatimus ei koske sitä. Valtaosa suomalaisista pk-yrityksistä on siis jäänyt virallisen sääntelyn ulkopuolelle. Helpotus on suuri varsinkin pienille yrityksille, sillä kyseessä oli raskas ja kallis raportointiprojekti. Huomioitavaa kuitenkin on, että tietoa vastuullisuudesta tarvitaan edelleen ja monessa tilanteessa jopa useammin kuin ennen. Miksi vastuullisuustiedot ovat edelleen kriittisiä? Sääntelyn helpotus ei tarkoita, että yritys voisi unohtaa vastuullisuuden. Kaksi käytännön syytä pitävät sen edelleen vahvasti agendalla. 1. Asiakkaasi vaativat tietoa Suuryritykset raportoivat jatkossakin toimitusketjunsa päästöt. Tämä tarkoittaa, että ne kysytään yhteistyökumppaneilta, jolloin paine siirtyy pienemmille yrityksille suoraan isoilta asiakkailta. Jos et pysty raportoimaan tarvittavaa tietoa, kauppa voi jäädä tekemättä. 2. Rahoittajat edellyttävät vastuullisuutta Pankit ja vakuutusyhtiöt lisäävät vastuullisuuskysymyksiä lainaneuvotteluihin ja sopimusten uusimiseen. Myös EU:n vihreän rahoituksen ohjeistus ohjaa tähän suuntaan. Miten pk-yrityksen kannattaa tehdä vastuullisuusraportointia? Vastuullisuusraportoinnin muutos on siis hyvä uutinen ja helpotus yrityksille. Sääntely ei enää aiheuta raskasta ja kallista hallinnollista työtä. Silti tarvitset yritystoiminnan perustietoja helposti saataville, jotta pystyt antamaan vastauksia nopeasti, kun kyselyitä tulee. Tunnista ja kokoa vähintään nämä tiedot: Energiankulutus ja merkittävimmät ympäristövaikutukset Henkilöstömäärät, työtunnit ja työhyvinvointiin liittyvä tilastodata Hallintotiedot (esim. omistusrakenne, perusohjeet eettisestä toiminnasta) Kun näitä tietoja mitataan oikein ja tallennetaan kootusti helposti saataville, niitä voi käyttää eri tarkoituksiin, kuten asiakaskyselyihin, rahoittajille ja tarjouspyyntöihin. Vastuullisuutta ja sen raportointia voi pitää myös kilpailuetuna. Tarjouskilpailuissa pärjäävät yritykset, jotka voivat osoittaa toimintansa läpinäkyvyyden. Lisäksi selkeä vastuullisuusdata vahvistaa luottamusta niin asiakkaiden kuin rahoittajien silmissä sekä parantaa riskienhallintaa. Miten pääset helposti alkuun vastuullisuusraportoinnissa? Meidän viestimme asiakkaille on selkeä: et tarvitse mittavaa hanketta, vaan selkeät ja luotettavat perusmittarit valmiina käyttöön. Sähköinen taloushallinto tuo jo suuren osan tästä tiedosta käden ulottuville. Procountorista löydät valmiiksi esimerkiksi työtunteihin, palkkoihin, kustannuksiin ja taloushallinnon tunnuslukuihin liittyvää dataa. Tätä tietoa voidaan helposti täydentää ympäristöön liittyvillä tiedoilla, kuten hiilijalanjäljen laskennalla. Procountor on yhdistettävissä eri vastuullisuuden ratkaisuihin, jolloin tietoja ei tarvitse kerätä manuaalisesti useista eri järjestelmistä. Vastuullisuusraportointiilman ylimääräistä vaivaa Procountorista saat helposti yritystoimintaan liittyvät tiedot, jota tarvitset raportointiin. Lisää tarvittessa ympäristöön liittyviä tietoja muista järjestemistä ilman manuaalista työtä. Nopeaa ja luotettavaa. Katso, miten Procountor toimii Usein kysytyt kysymykset vastuullisuusraportoinnista Koskeeko CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) enää pk-yrityksiä? Ei, jos liikevaihto jää alle 450 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on alle 1 000. Silti asiakkaat ja rahoittajat voivat edellyttää tietoa vastuullisuudesta. Mitä vastuullisuusraportoinnin yksinkertaistaminen tarkoittaa suomalaisille pk-yrityksille? Valtaosa pk-yrityksistä jäi vastuullisuusraportoinnin sääntelyn ulkopuolelle, kun EU ei vaadi virallista raporttia enää pk-yrityksiltä. Helpotus on suuri, sillä kyseessä oli raskas ja kallis raportointiprojekti. Huomiona kuitenkin, että vastuullisuusdataa tarvitaan edelleen ja monessa tilanteessa jopa useammin kuin ennen. Mitä vastuullisuustietoja pieneltä yritykseltä yleensä kysytään? Energiankulutus, henkilöstömäärä, työtuntitiedot sekä yrityksen hallintomallit ja vastuullisuuskäytännöt (esim. omistusrakenne, eettiset ohjeet ja päätöksenteon periaatteet). Miksi vastuullisuusraportoinnin muutos on hyvä uutinen? Sääntelyn keventäminen vähentää hallinnollisia kustannuksia, sillä pk-yritysten ei enää tarvitse toteuttaa monimutkaisia CSRD-projekteja. Silti vastuullisuudesta kannattaa pitää kiinni. Yritykset, jotka pystyvät osoittamaan vastuullisuutensa läpinäkyvästi, menestyvät paremmin tarjouskilpailuissa. Lisäksi vastuullisuuden huomioiminen tuo selkeyttä liiketoimintaan ja parantaa riskienhallintaa. Selkeä vastuullisuustieto rakentaa luottamusta sekä asiakkaiden että rahoittajien silmissä. Miten pk-yrityksen kannattaa tehdä vastuullisuusraportointia? EU:n sääntelyn kevennys on ilouutinen, mutta markkinan odotukset vastuullista liiketoimintaa kohtaan eivät katoa. Sen hallinta voi olla yksinkertaista, kun etenet suunnitelmallisesti. Näin onnistut vastuullisuusraportoinnissa: Listaa, mitä tietoja asiakkaasi tai pankkisi yleensä kysyy. Kerää tiedot yhteen paikkaan kerran ja varmista niiden oikeellisuus. Hyödynnä sähköisiä järjestelmiä ja automaatiota, jotta tieto pysyy ajan tasalla. Mitä eroa on vastuullisuusraportoinnilla ja kestävyysraportoinnilla? Termit viittaavat käytännössä samaan asiaan: ESG-tietojen raportointiin (Environmental, Social, Governance). CSRD-direktiivi käyttää virallisesti termiä “kestävyysraportointi”, mutta Suomessa tutumpi on vastuullisuusraportointi. Lähteet: EU Omnibus I Directive (in force 18 March 2026); Corporate Sustainability Reporting Directive; Dittmar & Indrenius, “Where does Finland stand in summer 2026?” (June 2026). Johtaminen ja raportointi Lainsäädäntö ja verotus Daria Graul Sagdahl Daria vastaa Finagon vastuullisuudesta ja työskentelee muun muassa CSRD- ja VSME-raportoinnin sekä tekoälyn eettisen käytön parissa. Hän tekee monimutkaisista vaatimuksista ymmärrettäviä kääntämällä ne liiketoiminnan hyödyiksi.