Mirva Tikkanen / 14.09.2023

Vahva kassa on avain yrityksen menestykselle taantuman aikana

Varmista kassan riittävyys | Procountor

Talouden suhdannevaihtelut ovat normaalia liike-elämän kiertokulkua. Taantumia ja nousukausia on aina ollut ja tulee aina olemaan. Näistä selviytyvät ne yritykset, jotka kiinnittävät myynnin ja liikevaihdon kasvun lisäksi huomiota myös omaan vahvaan rahankiertoon ja taloutensa hallintaan.

Oletko koskaan laskenut, kuinka paljon rahaa on myyntisaatavien muodossa ulkona ja kuinka paljon joudut itse rahoittamaan toimintaasi? Entä milloin asiakkaat todellisuudessa maksavat laskunsa?

Konkurssien ja maksuviiveiden määrä kasvussa

Iltapäivälehdet uutisoivat jatkuvasti yritysten haasteista, kun isoja toimijoita kaatuu maksuvaikeuksiin ja maksuviiveet yrityksissä kasvavat. Esimerkiksi heinäkuussa 2023 laitettiin vireille enemmän konkursseja kuin minään aiempana 2000-luvun heinäkuuna, kertoo Tilastokeskus.

Accountorin julkaisema Talouspuntari katsaus (17.8.2023) kertoo myös, että yritykset rahoittavat toimintaansa entistä enemmän maksamalla laskut myöhässä. Accountorin keräämä data viittaa myös siihen, että ostolaskujen kierto on hidastunut viikon verran verrattuna viime vuoteen.

bannerimainos

Yleisesti voidaan todeta, että pieni toimija harvemmin saa saataviaan konkurssipesästä. Tämä johtuu siitä, että yleensä yrityksissä on esimerkiksi yrityskiinnityksiä, jotka ovat etuoikeutettuja saatavia. Muiden velkojien kesken jaetaan ne varat, jotka ovat jääneet jaettaviksi sen jälkeen, kun esim. yrityskiinnityksiin liittyvät etuoikeutetut saatavat on ensin maksettu. Loput jaetaan velkojille saatavien suuruuden mukaisessa suhteessa.

Myönnetty maksuehto vs. todellinen maksuaika

Mikä on todellinen myyntisaatavien kotiutumisaika eli luottoaika asiakkaillesi? Tämän voi jakaa kahteen osaan: myönnetty maksuaika eli maksuehto ja eräpäivän jälkeinen maksuaika.

Jos ajatellaan, että esimerkkiyrityksen annettu maksuehto on 14 pv, liikevaihto 200 000 euroa ja keskimäärin myyntisaatavia 30 000 euroa.

Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaat maksavat laskunsa yritykselle keskimäärin 54 päivän maksuajalla eli 40 päivää eräpäivän jälkeen. Tämän ylimääräisen ajan yrittäjä rahoittaa oman yrityksensä käyttöpääomasta. Tässä ajassa yritykselle ehtii erääntyä arvonlisäveroja maksuun, ennakkoveroja ja muita juoksevia kuluja. Aika lailla tarvitaan siis omaa rahoituspuskuria, jotta oman yrityksen talous pysyy tasapainossa.

Toinen mielenkiintoinen huomio yritysten laskutuksessa on viivästyskorkoprosentti. Prosentti löytyy kyllä laskuilta, mutta harvemmin aiheuttaa jatkotoimia. Jos mietitään, että jokaista laskua rahoitetaan yllä olevan esimerkin kautta 54 päivää ilmaiseksi, jää merkittävä viivästyskorkotuotto saamatta.

Jos kyseinen yritys perisi korkolain mukaista viivästyskorkoa eräpäivän jälkeiseltä ajalta, olisi viivästyskorkotuotot noin 3000 euroa eli 10 % myyntisaatavien määrästä.

Luottotappioiden vaikutus lisämyyntiin

Luottotappiokirjauksia mitataan ja seurataan yrityksissä usein euromäärinä. Toinen tapa mitata luottotappioita on laskea, kuinka paljon yrityksen tulee tehdä lisämyyntiä kattaakseen luottotappiona kirjattu saatava.

Yksinkertainen esimerkki

Yritys Oy tekee liikevaihtoa 200 000 euroa vuodessa. Yrityksen liikevoittoprosentti on 15 %. Yritys kirjaa 5000 euron luottotappion.

→ Yrityksen on tehtävä lisää liikevaihtoa 33 000 euroa kattaakseen tuon 5000 euron luottotappion.
→ Jos liikevoittoprosentti olisikin yrityksellä 5 %, tarvitaan 100 000 euroa liikevaihtoa kattamaan 5000 euron luottotappio.

Mitä pienempi liikevoittoprosentti, sitä tuntuvampi lisäliikevaihdon tarve luottotappion kattamiseen.

Näiden esimerkkien kautta varmasti voimme korostaa sitä, että luottotappioita ei kannata päästää syntymään ja saatavia ei kannata päästää ikääntymään. Paras investointi oman yrityksen kestävään talouteen on ennen kaikkea reaaliaikainen tieto omista luvuista – päivätasolla.

Myyntikin on myyntiä vasta sitten, kun lasku on maksettu.

bannerimainos

Mirva Tikkanen

Vastaan Accountorin FMS-klusterin kanavamyynnin kehittämisestä ja tilitoimistomyynnin johtamisesta. Minulla on vankka kokemus asiakkuuksien hallinnasta, liiketoiminnan kehittämisestä ja taloushallinnon prosesseista. Intohimoni on tehdä kannattavaa kasvua yhteistyössä tilitoimistojen kanssa.