EU:n tekoälyasetus 2026 – mitä se tarkoittaa kirjanpitäjille ja pienille yrityksille

EU:n tekoälyasetus (AI Act) astui voimaan 1. elokuuta 2024, ja sen eri osia otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2025–2027 aikana.

Asetuksen tavoitteena on varmistaa, että EU:n alueella käytettävät tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna terveyttä, turvallisuutta tai perusoikeuksia.

Tämä artikkeli kokoaa ajankohtaiset tiedot EU:n tekoälyasetuksesta ja selittää keskeiset käsitteet erityisesti kirjanpitäjien ja pk-yritysten näkökulmasta.

Taustaa EU:n tekoälyasetuksesta

EU:n tekoälyasetus (AI Act) saavutti tärkeän etapin 2.8.2025, jolloin voimaan tulivat ensimmäiset merkittävät velvoitteet yrityksille, viranomaisille ja tekoälyratkaisujen tarjoajille. Asetus tuli voimaan jo 2.2.2025 ja loi yhtenäisen sääntelykehyksen EU:hun, mutta elokuusta 2025 lähtien sen painopisteet ovat:

• seuraamukset rikkomuksista
• yleiskäyttöisten tekoälymallien (GPAI) velvoitteet sekä
• kansallinen ja EU-tason valvonta

Kielletyt tekoälyjärjestelmät oli poistettava käytöstä helmikuusta alkaen, ja työnantajien on varmistettava henkilöstön tekoälyosaaminen. Laiminlyönnit voivat johtaa jopa 35 miljoonan euron tai 7 %:n globaalista liikevaihdosta suuruisiin sakkoihin.

GPAI-mallien tarjoajat (esim. suurten kielimallien kehittäjät) joutuvat dokumentoimaan teknisen toiminnan, julkaisemaan koulutusaineistojen yhteenvedot ja noudattamaan tekijänoikeusdirektiiviä. Ennen 2.8.2025 markkinoilla olleille malleille annettiin siirtymäaikaa 2.8.2027 saakka.

Valvonta toimii kaksitasoisesti: jäsenvaltioiden on nimettävä markkinavalvontaviranomainen ja ilmoitusviranomainen, ja EU-tasolla vastuu jakautuu tekoälytoimistolle, tekoälylautakunnalle ja asiantuntijapaneelille. Lue lisää TEM:n sivuilta: EU:n tekoälyasetuksen kansallinen toimeenpano

Tekoälyn vaarat

AI Act kieltää tietyt tekoälyn käyttötavat, jotka katsotaan liian vaarallisiksi. Kielto astui voimaan 2. helmikuuta 2025. Esimerkkejä kielletyistä käytännöistä ovat:

• Sosiaalinen pisteytys
• Persoonallisuuden perusteella rikosalttiuden arviointi
• Tunteiden tunnistaminen työpaikoilla ja kouluissa ilman lääketieteellistä perustetta
• Haitalliset manipuloivat tai harhaanjohtavat sovellukset

Generatiivinen tekoäly

Generatiivinen tekoäly (GPAI – General Purpose AI) tarkoittaa malleja, jotka kykenevät tuottamaan tekstiä, kuvia, ääntä tai videoita. Esimerkiksi ChatGPT ja MidJourney ovat GPAI-malleja. AI Act edellyttää näiltä malleilta:

• Dokumentointia ja teknisiä tietoja
• Koulutusdatan tiivistelmän julkaisua
• Tekijänoikeusdirektiivin noudattamista

Jos malli katsotaan systeemisen riskin omaavaksi, vaatimukset laajenevat (mm. raportointi, kyberturvallisuus). GPAI-malleja koskevat säännöt astuivat voimaan 2. elokuuta 2025.

Lue lisää aiheesta Euroopan komission generatiivista tekoälyä käsittelevästä sivustosta.

Korkean riskin käyttötapaukset – mitä ne ovat?

Korkean riskin tekoälyjärjestelmät ovat keskeinen osa AI Actia. Niitä käytetään aloilla, joissa väärä toiminta voi vakavasti vahingoittaa ihmisiä tai yhteiskuntaa. Käyttötapaukset on määritelty AI Actin liitteessä III. Esimerkkejä:

• Kriittinen infrastruktuuri (sähkö, vesi, liikenne)
• Terveydenhuolto ja lääkinnälliset laitteet
• Rekrytointi ja henkilöstöhallinto (esim. työnhakijoiden automaattinen seulonta)
• Luotonmyöntö ja vakuutukset
• Lainvalvonta ja rajavalvonta
• Oikeusjärjestelmä (päätöksenteon tukena)

Näille järjestelmille asetetaan tiukat vaatimukset, kuten riskienhallintajärjestelmät, CE-merkintä, ihmisen valvonta ja tarkka dokumentointi.

Yrityksen johto ja henkilöstöhallinto – mitä tulee tietää?

Yrityksen johto ja erityisesti HR ovat suoraan sääntelyn vaikutuspiirissä, koska tekoälyn käyttö rekrytoinnissa, urapäätöksissä, henkilöstöanalytiikassa ja valvonnassa säädellään nyt tiukemmin. Tämä tarkoittaa:

• syrjimättömyyttä ja läpinäkyvyyttä rekrytointijärjestelmissä
• työntekijöiden oikeutta tietää, miten tekoäly vaikuttaa heihin
• vastuun varmistaa ulkopuolisten toimittajien järjestelmien sääntelynmukaisuus

On lisäksi hyvä ymmärtää, miten tilitoimistojen asiakkaiden käyttämät järjestelmät täyttävät sääntelyn vaatimukset. Tämä edellyttää kouluttautumista ja peruskäsitteiden hallintaa.

Vaikka asetukseen sopeutuminen vaatii yrityksiltä resursseja, se tuo myös mahdollisuuksia: vastuullisesti kehitetyt tekoälyratkaisut voivat erottua kilpailijoista ja vahvistaa luottamusta. EU:n lähestymistapa painottaa ihmiskeskeisyyttä, mikä luo perustan kestävälle ja eettiselle kehitykselle.

Esimerkiksi Heeros (nykyisin osa Finagoa) seuraa tarkasti tekoälyasetuksen toimeenpanoa ja varmistaa, että sen HR- ja taloushallinnon ratkaisut pysyvät ajan tasalla lainsäädännön ja teknologian muutoksissa. Yrityksen tavoitteena on kehittää vastuullisia ja läpinäkyviä tekoälyratkaisuja, jotka tukevat asiakkaiden liiketoimintaa kestävällä tavalla.

Jos haluat varmasti tietoturvallisen HR-ratkaisun, jonka saa saumattomasti osaksi Finago Procountoria, tutustu ratkaisuumme: Henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta yhdessä kevyessä paketissa.

Mikä on sandbox-ympäristö?

Sandbox (regulatory sandbox) tarkoittaa valvottua testiympäristöä, jossa yritykset voivat kehittää ja testata tekoälyratkaisuja valvotusti ja matalammalla riskillä. Sandboxit on suunnattu erityisesti pk-yrityksille, ja ne voivat olla maksuttomia ja helposti saavutettavia. Sandboxit madaltavat kynnystä kokeilla uusia tekoälyratkaisuja ja auttaa varmistamaan niiden sääntelynmukaisuuden.

Yhteenveto EU:n tekoälyasetuksesta

EU:n tekoälyasetus tuo uusia vaatimuksia tekoälyjärjestelmille vaiheittain vuosina 2025–2027. Pk-yrityksille ja kirjanpitäjille tärkeintä on ymmärtää asiakkaiden käyttämien järjestelmien sääntelytilanne, seurata viranomaisten ohjeita ja kehittää omaa sääntely-ymmärrystään. Vaikka suorat velvoitteet koskevat eniten tekoälyn kehittäjiä ja toimittajia, kirjanpitäjät voivat joutua käytännössä vastuuseen esimerkiksi ohjelmistojen suositusten ja käyttöönoton yhteydessä. Aikainen valmistautuminen auttaa hyödyntämään tekoälyn mahdollisuudet turvallisesti ja vastuullisesti.

Finago Procountor ja tekoäly

Finago Procountor hyödyntää tekoälyä yhä enenevässä määrin – mutta aina hallitusti ja vastuullisesti. Tämä tarkoittaa, että uusia tekoälyominaisuuksia tuodaan ohjelmaan vähitellen tulevissa tuotepäivityksissä, jotta käyttäjät saavat niistä todellista hyötyä arjen taloushallinnossa. Kehitystyössä huomioidaan tarkasti asiakkaiden tarpeet, tietoturva sekä EU:n tekoälyasetuksen vaatimukset.

Tavoitteemme on vapauttaa kirjanpitäjien ja yrittäjien aikaa rutiineista ja tarjota entistä enemmän oivalluksia päätöksenteon tueksi – vastuullisen tekoälyn avulla. Kun valitset Finago Procountorin, valitset modernin, turvallisen ja jatkuvasti kehittyvän taloushallinnon ratkaisun.

• Lainsäädäntö ja verotus

Jussi Räsänen

Jussi työskentelee kynäseppona ja Finago Procountorin tuotemarkkinointipäällikkönä. Otan hyvin mielelläni palautetta ja asiantuntijakommentteja vastaan jussi.rasanen[at]finago.com