Rahanpesulaki selkokielellä – mitä kirjanpitäjien tulisi tietää rahanpesulain velvoitteista?

Keväällä 2023 uudistunut rahanpesulaki on laadittu ehkäisemään ja torjumaan rahanpesua ja terrorismin rahoittamista. Se perustuu kansainvälisiin suosituksiin ja EU:n lainsäädäntöön.

Kaikkien kirjanpitäjien olisi hyvä ymmärtää mitä rahanpesu tarkoittaa, koska he voivat omassa työssään törmätä tilanteisiin, joissa rahanpesua tapahtuu. Rahanpesulaki velvoittaa kirjanpitopalveluita tarjoavien henkilöiden tuntemaan asiakkaansa ja ilmoittamaan epäilyttävistä liiketoimista viranomaisille. Rahanpesulaki edellyttää myös, että tilitoimistoilla on dokumentoidut menettelytavat ja kirjanpitäjillä on riittävä koulutus rahanpesun estämiseksi.

Lainsäädäntö sitoo kaikenkokoisia tilitoimistoja ja sääntelyn velvollisuudet on täytettävä, vaikka omat asiakkat tuntuisivatkin vakiintuneilta ja tutuilta.

Artikkelin luettuasi ymmärrät rahanpesulain keskeisen sisällön, sen merkityksen kirjanpitäjille ja saat hyödyllisiä eväitä rahanpesun ehkäisemiseksi ja rahanpesulain velvoitteiden täyttämiseksi.

Mitä on rahanpesu?

Rahanpesu tarkoittaa rikollisesta toiminnasta saatujen varojen alkuperän peittämistä niin, että nämä varat saadaan näyttämään laillisilta. Rahanpesulla yritetään siis häivyttää rikollisesti hankittujen varojen jälkiä ja palauttaa ne lailliseen taloudelliseen toimintaan.

Kirjanpitäjät käsittelevät usein tietoja, jotka liittyvät yrityksen taloudelliseen toimintaan, kuten tulojen, menojen, varojen ja velkojen kirjaamiseen. Tämän vuoksi he ovat asemassa, jossa voidaan havaita epäilyttäviä tai tavallisesta poikkeavia taloudellisia toimia, jotka voivat viitata rahanpesuun. Rahanpesun ehkäiseminen on myös tärkeässä roolissa osana vastuullisuusraportointia suuremmissa yrityksissä.

Rahanpesulaki velvoittaa tietyt yritykset ja ammattiryhmät, kuten kirjanpitäjät, tilintarkastat ja finanssialan toimijat

• tunnistamaan ja tuntemaan asiakkaansa
• seuraamaan asiakkaan liiketoimia
• arvioimaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä
• ilmoittamaan epäilyttävistä liiketoimista viranomaisille. 

Rahanpesu mahdollistaa muita rikoksia, kuten huumekauppaa, korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Sen torjuminen on tärkeää vastuullisuuden, oikeusvaltioperiaatteen ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta. Kirjanpitäjät, jotka ymmärtävät mitä rahanpesu tarkoittaa, voivat auttaa torjumaan rikollista toimintaa ja toisaalta vastata rahanpesulain vaatimuksiin.

Rahanpesuprosessi koostuu tyypillisesti kolmesta vaiheesta: sijoittamisesta, kerrostamisesta ja integroinnista.

• Sijoittaminen: Rikoksella hankittu raha sijoitetaan talousjärjestelmään. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tallettamalla käteistä pankkitilille tai ostamalla arvopapereita.
• Kerrostaminen: Tässä vaiheessa rahan alkuperää peitetään monimutkaisilla rahansiirroilla ja kaupankäyntitoimilla, jotka voivat tapahtua useiden maiden tai yritysten kautta.
• Integrointi: Tässä vaiheessa ”pesty” raha palautetaan talousjärjestelmään, jossa sitä voidaan käyttää laillisessa toiminnassa ikään kuin sen alkuperä olisi laillinen.

Rahanpesun ehkäiseminen (AML) osana yritysvastuuta

Yhä useampi yritys tiedostaa oman vastuunsa ympäristölle, yhteiskunnalle ja taloudelle. Vastuullisuusraportointi on toistaiseksi yleistä lähinnä suuryrityksissä, mutta myös pienten yritysten kannattaa kiinnittää siihen huomiota viimeaikaisten EU-tasolta tulevien vastuullisuusraportointiin liittyvien lakimuutosten myötä.

Pienemmissä yrityksissä ei yleensä ole omia vastuullisuuden asiantuntijoita, jolloin kirjanpitäjien rooli neuvonantajina korostuu. Ja vaikka yritys ei olisikaan velvollinen kokonsa puolesta laatimaan vastuullisuusraportointia, velvoittaa rahanpesulaki kirjanpitopalveluita tarjoavia yrityksiä rahanpesulain säädösten mukaisesti ehkäisemään rahanpesua. Englanniksi tästä käytetään nimitystä AML (Anti-Money Laundering). Kirjoitan aiheesta tarkemmin seuraavassa luvussa.

Pienetkin yritykset voivat hyötyä vastuullisista käytännöistä, jotka lisäävät heidän mainettaan, asiakkaiden ja työntekijöiden tyytyväisyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Kääntäen, yrityksen mainetta voidaan vahingoittaa merkittävästi, jos sen havaitaan osallistuvan rahanpesuun tai jos se ei ota huomioon vastuullisuuskysymyksiä liiketoiminnassaan.

Yritysten vastuullisuus jaetaan usein kolmeen pääalueeseen: ympäristö-, sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen. Vastuullisuusraportti, eli ESG-raportti (Environment, Social, Governance), kattaa nämä kolme osa-aluetta.  Lue kattava artikkelimme aiheesta: Vastuullisuus ja ESG-raportointi murroksessa – mihin yritysten on varauduttava?

Hyvään hallintotapaan ja sosiaaliseen vastuuseen liittyy rahanpesun ja korruption vastainen työ. Tämä voi sisältää riittävät sisäiset valvontajärjestelmät, rahan liikkeiden seurannan sekä henkilöstön koulutuksen eettisistä käytännöistä ja lainsäädännöstä esimerkiksi yrityslahjoihin liittyen. Yrityksen on lisäksi tärkeää tunnistaa asiakkaansa ja liikekumppaninsa sekä suorittaa tarvittaessa heidän taustojen tarkistuksia, jotta voidaan varmistaa liiketoiminnan laillisuus. 

Avaan seuraavassa osiossa konkreettisemmin rahanpesun vastaisia toimenpiteitä, joihin uudistunut rahanpesulaki velvoittaa.

Rahanpesulaki – Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä selkokielellä

Mitä uudistunut rahanpesulaki merkitsee kirjanpitäjille?

Vuonna 2023 uudistettu rahanpesulaki edellyttää, että ilmoitusvelvollinen seuraa aktiivisesti asiakkaidensa tietoja sekä erilaisia pakotelistoja ja jäädytyspäätöksiä. Englanniksi asiakkaan tuntemisesta käytetään termiä KYC (Know Your Customer).

Muun muassa näillä aloilla toimivia elinkeinonharjoittajia kutsutaan ilmoitusvelvollisiksi:

• pankki- ja sijoitustoiminta
• virtuaalivaluutan tarjoaminen
• kiinteistönvälitys
• perintä
• kirjanpito ja tilintarkastus
• käteiskauppa tai välitys, väh. 10 000 € (kuten auto ja venekauppa)
• oikeudellisten palveluiden tarjoaminen.

Asiakkaan tuntemisvelvollisuus laajeni lakiuudistuksen myötä. Tämä tarkoittaa sitä, että tilitoimistojen ja muiden lain piiriin kuuluvien ilmoitusvelvollisten tulee varmistaa, että heillä on tehokkaat toimintatavat, menettelyohjeet ja sisäiset valvontajärjestelmät lain noudattamisen varmistamiseksi.

Uusi laki antaa viranomaisille myös laajemmat valtuudet valvoa ja tarkastaa pakotteiden noudattamista. Rahanpesulain vaatimusten laiminlyöminen voi johtaa merkittäviin seurauksiin, kuten julkiseen varoitukseen, rikemaksuun tai seuraamusmaksuun. Oikeushenkilölle (yritykselle tai yhteisölle) määrättävä rikemaksu on vähintään 1 000 euroa ja enintään 100 000 euroa. Luonnolliselle henkilölle määrättävä rikemaksu on vähintään 500 euroa ja enintään 10 000 euroa. Seuraamusmaksu voi olla huomattavasti korkeampi kuin rikemaksu.

Aluehallintovirasto valvoo Suomessa rahanpesulain noudattamista ja ylläpitää rahanpesun valvontarekisteriä. Lue lisää rahanpesulain valvonnasta Aluehallintoviraston sivuilta: Rahanpesulain valvonta.

Rahanpesulailla:

• Asetetaan normit rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi.
• Pyritään parantamaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen havaitsemista sekä tutkintaa.
• Vahvistetaan rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn seurantaa ja palauttamista.

Uudistuneella rahanpesulailla on vaikutuksia myös tilintarkastajien työhön. Tilintarkastajien kannalta merkittävin asia on lain soveltamisalan laajentaminen tilintarkastajan toiminnassa. Lue aiheesta lisää tilintarkastajien nettisivuilta: Rahanpesulaki uudistui.

Rahanpesun valvontarekisteri

Aluehallintoviraston valvonnan alla olevien rahanpesulain alaisten toimijoiden, kuten tilitoimistojen,  on ilmoittauduttava rahanpesun valvontarekisteriin 14 päivän sisällä toimintansa käynnistämisestä. Hakemus tapahtuu sähköisesti.

Hakemus rahanpesun valvontarekisteriin on maksullinen ja hakemuksesta peritään 305 € kertamaksu. Jos hakemuksen tietojen perusteella joudutaan tekemään velvoitteidenhoitoselvitys, kertamaksun suuruus on 515 €. Velvotteidenhoitoselvitys tehdään, jos rekisteriin ilmoittautuva yritys harjoittaa valuutanvaihtoa tai yrityspalvelun tarjoamista. Ajantasaisen hinnaston voit tarkistaa Aluehallintoviraston verkkosivuilta.

Siirry Alvin sähköiseen valvontarekisterihakemuspalveluun tästä.

Käyn seuraavaksi läpi rahanpesulain olennaisimmat kohdat kirjanpitäjien kannalta.

Riskiarvio ja riskienhallintamenetelmät

Rahanpesulain 2 luvun 3 §:n mukaan ilmoitusvelvollisen, kuten kirjanpitäjien, tulee laatia ja päivittää kirjallinen riskiarvio rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamiseksi. Arvio ja siihen tehdyt muutokset on toimitettava pyydettäessä valvontaviranomaiselle ilman tarpeetonta viivästystä.

Riskiarvion laadinnassa ilmoitusvelvollisen (myöhemmin artikkelissa: kirjanpitäjä) on otettava huomioon oma toimintansa laajuudeltaan, kooltaan ja luonteeltaan. Riittävät toimintaperiaatteet, menettelytavat ja valvonta ovat välttämättömiä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien hallitsemiseksi.

Kun olet tekemässä riskiarviota, seuraavat seikat tulee ottaa huomioon:

• Tunnista ja tutki yrityksesi kohtaamat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskit.
• Asiakkaat, palvelut ja maantieteellinen alue ovat tärkeä osa arviointia, samoin kuin eri lähteistä saatava tieto riskeistä.
• Arvioi erilaisten riskien vaikutusta yrityksesi toimintaan.
• Kartoita ja toteuta strategioita riskien vähentämiseksi ja hallitsemiseksi sekä riskien muutosten seuraamiseksi.
• Dokumentoi yrityksesi riskienhallintastrategiat.

Tilitoimistojen tulisi luoda lisäksi omiin riskiarvioihin pohjautuvat toimintasäännöt rahanpesun riskien käsittelyyn ja lain vaatimusten täyttämiseen. Kirjaa toimintasääntöihin ne käytännön työssä keskeiset toimintatavat, joita käytät rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen liiketoiminnan eri vaiheissa.

Seuraavat asiat tulee kuvata toimintasäännöissä:

• asiakkaiden tunnistamiseen liittyvät prosessit
• asiakasta koskevien tietojen kerääminen
• asiakkaan toiminnan jatkuva tarkkailu
• miten tutkit asiakkaan epäilyttävät liiketoimet
• miten teet ilmoituksen epäilyttävistä liiketoimista Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukseen.

Perehdy Aluehallintoviraston ohjeistukseen riskiarvion laatimisesta.

Asiakkaan tunteminen ja ilmoitusvelvollisuus

Asiakkaan tunteminen

Rahanpesulain 3 luvussa todetaan, että “Jos ilmoitusvelvollinen ei pysty toteuttamaan asiakkaan tuntemiseksi tässä luvussa säädettyjä toimia, ilmoitusvelvollinen ei saa perustaa asiakassuhdetta, suorittaa liiketoimintaa tai ylläpitää liikesuhdetta.”

Sinun tulee myös harkita, onko tarvetta tehdä ilmoitus liiketoimesta, joka herättää epäilyksiä. Tilitoimiston on kyettävä osoittamaan valvontaviranomaiselle tai valvontaansa asetetulle, että sen asiakkaan tuntemiseen ja jatkuvaan seurantaan liittyvät menetelmät ovat riittäviä torjumaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit.

Tilitoimistolla ei saa olla anonyymejä tai tekaistuilla nimillä olevia tilejä tai asiakkuuksia, paitsi laissa säädettyjä poikkeuksia. Asiakkaan henkilöllisyys tulee tunnistaa ja varmentaa asiakassuhteen alkaessa sekä tilanteissa, joissa:

• Kyseessä on satunnainen asiakkuus ja liiketoimi tai sen osat ylittävät 10 000 euroa.
• Varojen siirto tai virtuaalivaluuttaan liittyvä liiketoimi ylittää 1 000 euroa.
• Suoritetaan käteiskauppa yli 10 000 euron arvosta satunnaisen asiakkaan kanssa.
• Liiketoimi vaikuttaa epäilyttävältä tai aiemmin todennetun asiakkaan tiedot epäilyttävät.

Asiakkaaseen liittyvät henkilötiedot on pidettävä ajan tasalla ja niitä on säilytettävä viiden vuoden ajan asiakassuhteen tai liiketoimen päättymisestä.

Asiakkaan tuntemista koskevista tiedoista on säilytettävä:

1. nimi, syntymäaika, henkilötunnus ja osoite

2. edustajan nimi, syntymäaika ja henkilötunnus.

Sinun tulee erityisesti tarkastella sellaisia liiketoimia, jotka ovat epätavallisia niiden rakenteen, suuruuden tai toimipaikkaan nähden. Samanlaista tarkkuutta on noudatettava, jos liiketoimilla ei ole selkeää taloudellista päämäärää tai ne eivät vastaa sinun asiakkaasta saamaa kokemusta tai tietoa. Tarpeen mukaan liiketoimissa käytettyjen varojen alkuperä tulee selvittää.

Aluehallintoviraston mukaan sinun yksi tärkeimmistä velvollisuuksistasi rahanpesulain näkökulmasta on selvittää, kuka asiakkaasi on ja millaista asiakkaasi tyypillinen toiminta on.

Asiakkaan tunteminen tarkoittaa:

• asiakkaan tunnistamista
• asiakkaan henkilöllisyyden vahvistamista virallisen asiakirjan perusteella
• asiakkaan edustajan identifioimista ja henkilöllisyyden varmentamista
• yritys- tai muun yhteisöasiakkaan tosiasiallisen edunsaajan tunnistamista ja tarpeen mukaan henkilöllisyyden varmentamista
• asiakkaan taustojen selvittämistä.

Saat noudattaa yksinkertaistettua menettelyä asiakkaan tuntemiseksi, jos riskiarvion perusteella arvioi, että asiakassuhteeseen tai yksittäiseen liiketoimeen liittyy vähäinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski. Sinun on kuitenkin seurattava asiakassuhdetta epäilyttävien liiketoimien havaitsemiseksi.

Mitä tarkoitetaan asiakkaan tehostetulla tuntemisella?

Sinun on tutkittava tehostetusti asiakkaasi taustoja, jos arvioit omassa riskiarviossasi, että asiakassuhteessa tai yksittäisessä liiketoimessa on tavanomaista suurempi rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riski.

Jos asiakas tai hänen todellinen edunsaajansa on poliittisesti merkittävä henkilö, tämän perheenjäsen tai yhtiökumppani:

• Asiakassuhteen aloittamisen on saatava ylemmän johdon hyväksyntä.
• On ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin saadakseen tietoa sellaisen varallisuuden ja varojen alkuperästä, jotka liittyvät kyseiseen suhteeseen tai liiketoimeen.
• On järjestettävä tehostettu jatkuva seuranta asiakassuhteesta.

Rahanpesulaissa todetaan myös, että kirjanpitäjillä on tehostettu tuntemisvelvollisuus liittyen Euroopan talousalueen ulkopuolisiin komission yksilöimiin korkean riskin maihin tai pakotesääntelyn alaisiin maihin.

Yhteenveto asiakkaan tuntemisesta ja kerättävistä tiedoista

Taustatietoja voidaan kerätä julkisista rekistereistä ja kysymällä tietoja suoraan asiakkaalta. Kerättäviä tietoja ovat:

• perustiedot yritykseen johtoon (kuten toimitusjohtaja, hallitus) kuuluvista henkilöistä
• tiedot tosiallisista edunsaajista
• ovatko nämä henkilöt poliittisesti vaikutusvaltaisia (PEP eli Politically Exposed Person)
• onko yritys tai nämä henkilöt sanktio-/pakotelistoilla?

Lisäksi tulisi kerätä tietoja asiakkaan liiketoiminnasta, kuten käteisen rahan käyttö liiketoiminnassa, tuleeko maksuja EU:n ulkopuolelta ja mistä maista, onko johdossa tai tosiallisissa edunsaajissa henkilöitä EU:n ulkopuolelta ja mistä maista?

Yllä kuvattujen tietojen pohjalta tehdään asiakaskohtainen riskiarvio ja riskiluokitus. Seurannan tulisi olla jatkuvaa ja tietoja päivitetään määrävälein – korkean riskiluokan asiakkailta useammin.

Ilmoitusvelvollisuus, salassapitovelvollisuus sekä liiketoimen keskeyttäminen

Sinun on ilmoitettava välittömästi rahanpesun selvittelykeskukselle epäilyttävistä liiketoimista. Tämä ilmoitus on tehtävä riippumatta siitä, onko asiakassuhde luotu tai hylätty tai onko liiketoimi suoritettu, keskeytetty tai hylätty.

Voit tehdä ilmoituksen myös silloin, kun yksittäinen maksu tai useat yhteydessä olevat maksut ylittävät tilitoimistossa asettamanne kynnysarvon.

Sinun on toimitettava rahanpesun selvittelykeskukselle kaikki tarvittavat tiedot ja asiakirjat maksutta ja vastattava tietopyyntöihin sen asettamassa kohtuullisessa ajassa.

Epäilyttävää liiketoimea koskevassa ilmoituksessa on oltava: 

• tuntemistiedot (henkilötiedot)
• tiedot liiketoimen luonteesta 
• varojen tai muun omaisuuden määrästä ja valuutasta, alkuperästä tai kohteesta
• syystä, miksi liiketoimi on epäilyttävä 
• tieto siitä, onko liiketoimi suoritettu, keskeytetty vai hylätty.

Tilitoimiston on säilytettävä välttämättömät tiedot ja asiakirjat viiden vuoden ajan. Nämä tiedot ja asiakirjat tulee pitää erillään asiakasrekisteristä eikä niitä saa käyttää muuhun kuin laissa säädettyyn tarkoitukseen.

Et saa paljastaa ilmoituksen tekemistä tai selvittelyä henkilölle, jota epäily koskee, tai kenellekään muulle ulkopuoliselle henkilölle.

Sinun on joko keskeytettävä liiketoimi lisäselvityksiä varten tai kieltäydyttävä liiketoimesta, jos liiketoimi on epäilyttävä tai jos kirjanpitäjä epäilee liiketoimeen sisältyvien varojen käyttöä terrorismin rahoitukseen. Jos liiketoimen keskeytys tai kieltäytyminen estäisi tosiasiallisen edunsaajan tunnistamisen, voit saattaa liiketoimen päätökseen.

Mikä on epäilyttävää toimintaa rahanpesulain näkökulmasta?

Poikkeavaa liiketoimea voidaan vertailla:

• kyseisen toimialan normaaliin toimintaan
• samankaltaisten asiakkaiden tavalliseen toimintaan
• siihen, mikä on ominaista vastaaville tuotteille tai palveluille.

Jos liiketoimi näyttää epäilyttävältä myös selvityksen jälkeen, tee ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle välittömästi. Ilmoituksen tekemisen kynnys on matala ja sinun ei tarvitse itse tehdä päätelmiä mahdollisesta rikoksesta.

On tärkeää tehdä ilmoitus aina, kun:

• Liiketoimi herättää epäilyksiä edelleen, vaikka asiakkaalta on saatu lisätietoja.
• Sinun on tarpeen kieltäytyä liiketoimesta sen poikkeuksellisuuden tai epäilyttävyyden vuoksi.
• Huomaat liiketoimen olevan epäilyttävä sen toteuttamisen jälkeen.

Tosiasiallinen edunsaaja

Henkilö, jolla on omistusoikeus tai muutoin hallitseva rooli yrityksessä. Todellinen hyödynsaaja omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista tai äänistä suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta. Kirjanpitäjän on tunnistettava ja pidettävä ajan tasalla tietoja asiakkaan todellisista hyödynsaajista ja tarvittaessa vahvistettava näiden henkilöllisyys.

Rahanpesulain merkitys kirjanpitäjille tiivistettynä

Rahanpesulaki on tärkeää tuntea, koska se asettaa tilitoimistoille ja kirjanpitäjille velvollisuuksia ja vaatimuksia rahanpesun estämiseksi. 

• Sinun kirjanpitäjänä tulee tunnistaa asiakkaasi, heidän toimintansa sekä tavanomainen rahaliikenteensä.
• Sinun tulee myös olla tietoinen ja valpas mahdollisista rahanpesuun viittaavista epätavallisista tai epäilyttävistä toiminnoista ja tarvittaessa ilmoittaa niistä viranomaisille.
• Rahanpesulaki edellyttää lisäksi, että tilitoimistoilla on ajantasaiset ja yksityiskohtaiset menettelytavat sekä riittävät kirjanpitäjien koulutusprosessit rahanpesun estämiseksi.

Lue seuraavaksi

Vieraskynä rahanpesulain velvoitteista ja asiakkaan tuntemisesta

Vastuullisuus ja ESG-raportointi murroksessa – mihin yritysten on varauduttava?

• Lainsäädäntö ja verotus

Jussi Räsänen

Jussi työskentelee Procountorilla kynäseppona. Otan hyvin mielelläni palautetta ja asiantuntijakommentteja vastaan jussi.rasanen[at]finago.com tai LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/jussi-r%C3%A4s%C3%A4nen-66859a35/