Lomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen laskeminen eri tilanteissa

Lomakauden palkanmaksuun liittyy useita termejä, laskukaavoja ja yksityiskohtia, joita aprikoidessa saattaa sormi mennä helposti suuhun, kuten:

• Lomapalkka
• Vuosilomapalkka
• Lomaraha
• Lomaltapaluuraha
• Lomakorvaus
• Lomakausi
• Kesälomakausi
• Talvilomakausi
• Lomanmääräytymisvuosi
• Lomanmäärätymiskuukausi
• Viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapalkka
• Keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka
• Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka.

Tässä artikkelissa tiivistämme vaikeat termit selkokielellä ja kerromme miten lomapalkka, lomaraha ja lomakorvaus maksetaan loma-ajalta.

Muista aina tarkistaa ajantasainen tieto työehto- tai työsopimuksesta sekä lainsäädännöstä.

Mitä ovat lomapalkka ja lomaraha?

Lomapalkka, eli loman ajalta maksettava palkka, on lakisääteinen kaikille työntekijöille kuuluva oikeus. Lomapalkasta käytetään myös nimitystä vuosilomapalkka. Lomapalkkaa säätelee vuosilomalaki.

Lomaraha puolestaan ei ole lakisääteinen, vaan sen määrittää mahdollisesti sovellettavat työehtosopimukset.

Lomapalkka

Lomapalkka maksetaan ennen loman alkua, mutta mikäli yritys on vakiinnuttanut tavan maksaa lomapalkan normaalin palkanmaksusyklin mukaan, on sekin mahdollista. Lomapalkan laskentaan on olemassa erilaisia tapoja, mutta kaikissa pääsääntö on, ettei loma-aika saa pienentää työntekijän palkkaa, vaan esimerkiksi hänelle sovitut luontoisedut täytyy antaa tai korvata rahassa loma-aikanakin.

Vakituisilla kuukausipalkkaisilla työntekijöillä lomapalkka on yleensä sama kuin kuukausipalkka. Mitä enemmän työajat vaihtelevat, sitä enemmän tarvitaan laskusääntöjä lomapalkan laskemiseen.

Jos haluat tietää kuinka lomapalkka lasketaan, siirry linkistä klikkaamalla artikkelin kohtaan lomapalkan laskeminen.

Lomaraha (lomaltapaluuraha)

Lomaraha tunnetaan edelleen paikoin entisellä nimellään lomaltapaluuraha. Lomaraha ei ole lakisääteinen oikeus, vaan sen määrittää työehtosopimus. Lomarahaa maksetaan työntekijöille, jos alalla on käytössä yleissitova tai normaalisitova TES ja työnantaja kuuluu työnantajaliittoon. Jos kumpikaan edellytys ei täyty, ei työnantajan ole pakko maksaa lomarahaa. Maksamiselle on kuitenkin peruste myös silloin, jos lomarahaa on maksettu aiemmin ja siitä on tullut vakiintunut käytäntö. Maksamiskäytäntö tulee olla kaikille työntekijöille yhtenevä.

Vanha nimitys lomaltapaluuraha on edelleen siinä mielessä asiaa hyvin kuvaava termi, että lomarahan maksaminen edellyttää sen, että työntekijä tulee loman jälkeen takaisin töihin. Jos käy niin, että työnantaja irtisanoo työsuhteen ja loma pidetään työsuhteen lopussa eikä työntekijä näin ollen voi palata takaisin, täytyy maksaa lomaraha. Sen sijaan jos työntekijä irtisanoutuu itse eikä palaa enää sen vuoksi lomalta takaisin, lomarahan saaminen on kiinni TESistä.

Lomaraha on yleensä 50 prosenttia lomapalkasta.

Milloin lomaraha maksetaan?

Perinteinen tapa on maksaa puolet ennen lomaa ja puolet loman jälkeen töihin palatessa, mutta koko lomaraha on mahdollista maksaa myös ennen lomaa tai paikallisen sopimuksen turvin myös kokonaan vasta lomalta palattaessa tai esimerkiksi kaikille palkansaajille kerralla heinäkuun palkanmaksun yhteydessä.

Lomapalkan laskeminen

Vuosilomalain 2 luvun 5 § mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään, sillä puolikkaita lomapäiviä ei ole laskennassa olemassa. Jotkin työehtosopimukset voivat määrätä pidemmän työuran tehneille palkansaajille 3 lomapäivää kertyväksi per lomanmääräytymiskuukausi.

Vuosilomalain mukaan vuosiloman ajalta vakituiselle työntekijälle maksetaan vähintään keskimääräinen tai säännönmukainen palkka.

Lomapalkan laskutapa riippuu työntekijän palkkaustavasta. Yleensä lomapalkka lasketaan kaavalla kk-palkka/25 * lomapäivien määrä. Todellisuudessa kuitenkin useimmat työehtosopimukset määrittelevät lomapalkanlaskentaa ja lisäksi muut palkat (kuten provisio) voivat vaikuttaa laskentatapaan.

Säännöllistä kuukausipalkkaa saavien lomapalkka lasketaan kertomalla ansaittujen lomapäivien määrä päiväpalkalla. Yhden päivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka kyseiseen kuukauteen sisältyvien työpäivien määrällä.

”Jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana, on hänellä oikeus pyytää 6 lomapäivää ylittävät päivät siirrettäviksi. Nämä omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan, joten käytännössä omavastuupäivät koskevat vain työntekijöitä, joille on kertynyt yli neljän viikon vuosiloma. Pyyntö vuosiloman siirtämisestä täytyy tulla työnantajalle viivytyksettä.”

Maria Koskenmaa, Payroll Specialist, PHT, EMU Growth Partners Oy

Mikäli työntekijä työskentelee jatkuvasti, mutta niin pienellä työmäärällä, ettei lomapäiviä ehdi kertyä, hänelle kuuluu silti oikeus vapaaseen. Tämä on tyypillistä esimerkiksi kesätöissä. Vapaata kertyy työsuhteen aikana 2 päivää kuukaudessa (eli enintään 4 viikkoa vapaata vuoden aikana). Jos vapaata ei käytetä, se maksetaan lomakorvauksena. Työntekijällä on oikeus itse päättää, haluaako hän pitää vapaataan. Kerron myöhemmin artikkelissa lisää määräaikaisista työsuhteista.

Mitä enemmän työajat vaihtelevat työntekijällä päivittäin ja viikoittain, sitä enemmän työehtosopimukset määrittävät laskusääntöjä lomapalkan laskemiseen.

Viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapalkka

Vuosilomalain 10. pykälän mukaan työntekijällä, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta, on oikeus saada palkkansa myös vuosiloman ajalta.

Keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka

Keskipäiväpalkkaan perustuvaa palkanlaskentaa ja kaavaa käytetään vähintään 14 päivänä kuukaudessa työssä olleille kuukausi-, tunti-, provisio- tai muulla suorituspalkalla työskenteleville mikäli TES näin määrittää tai käytetään suoraan vuosilomalain mukaista laskentaa.. Laskennassa käytettävät kertoimet ovat vuosilomalain 11 pykälässä.

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka

Muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla alle 14 päivänä kuukaudessa työtä tekevän työntekijän lomapalkka (tai lomakorvaus) on 9 prosenttia palkasta, jos työsuhde on edeltävän lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden ja 11, 5 prosenttia palkasta, jos työsuhde on lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt vähintään vuoden.

Prosenttikorvauksesta on voitu sopia toisin työehtosopimuksissa.

Vapaat ja lomapalkan kertyminen

Vuosilomalain mukaan työntekijä ansaitsee vuosilomaa myös vanhempainvapaiden ajalta. Vuosiloma kertyy erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaiden sekä pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana, kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajalta. Vuosilomaa ei kerry sen sijaan hoitovapaan aikana.

”Vuosilomapalkan laskennasta tulee erottaa työnkekijän oikeus lisävapaapäiviin. Oikeus lisävapaapäiviin syntyy mikäli työntekijä ei ansaitse vuosilomaa 24 päivää sairauden, tapaturman tai lääkinnällisen kuntoutuksen takia ja hän olisi normaalisti työssä ollessaan ansainnut 24 lomapäivää. Lisävapaapäivien ansaintaa tarkastellaan myös lomanmääräytymisvuosittain. Lisävapapäivien kertyminen päättyy siinä vaiheessa kun poissaolo on jatkunut yhdenjaksoisesti 12 kuukautta.”

Maria Koskenmaa, Payroll Specialist, PHT, EMU Growth Partners Oy

Opintovapaan ajalta vuosilomaa karttuu yhden opintovapaakuukauden ajalta lomanmääräytymisvuodessa, jos palaa heti opintovapaan jälkeen työhön. Vuosiloman kertymisestä opintovapaan ajalta voidaan sopia toisin työsopimuksessa.

Esimerkki lomapalkasta

Jos kuukausipalkkalainen on vuosilomalla osan kuukaudesta, hänelle maksetaan tältä kuukaudelta sama palkka kuin töissä ollessa, mutta osa tästä palkasta on lomapalkkaa ja osa normaalia kuukausipalkkaa. On tärkeää laskea nämä eri palkkalajit erikseen, vaikka summa onkin sama, koska lomaraha on 50 prosenttia lomapalkasta, ei kuukausipalkasta.

Lomarahan määrä ja lomapalkan laskeminen

Lomaraha on käytössä suurimmassa osassa työsuhteista, vaikka se on erikseen sovittu palkkio. Lomarahasta ei ole säädetty laissa, vaan siitä määrätään usein työehtosopimuksissa. Lomarahan suuruus määräytyy suoraan työntekijän palkan mukaan. Yleisesti vakiintunut sääntö on, että lomarahan määrä on 50 prosenttia vuosiloma-ajan palkasta.

Esimerkiksi 3000 euron lomapalkasta maksetaan tyypillisesti 1500 euroa lomarahaa.

3000 euroa * 0,5 = 1500 euroa.

Lomaraha ja lomapalkka laskuri

Lomaraha laskuri auttaa sinua laskemaan vuosiloman lomarahan ja lomapalkan määrän. Siirry lomaraha-laskuriin.

Mikä on lomanmääräytymisvuosi?

Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan ajanjaksoa huhtikuun alusta maaliskuun loppuun. Lomaa ansaitaan tuona aikana joko 2 tai 2,5 päivää kuussa riippuen täysien lomanmääräytymiskuukausien perusteella. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti yli vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työpäivää tai vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista päivää

Jos työntekijälle ei sopimuksen mukaan kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta, tai vain osa niistä sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi voidaan katsoa sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työtekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai vuosilomaissa tarkoitettuja työssäolon veroista tuntia.

Kahta lomanmääräytymissääntöä, eli 14 vrk sääntöä ja 35h sääntöä ei voida soveltaa samalla henkilöllä kuukausien mukaan. Eli jos henkilö on 14 vrk säännön alla, lomapäivät joko kertyy tai ei kerry, riippumatta siitä onko hän töissä alle vai yli 35h kuukauden aikana. Eli yksi sääntö yhdelle tyypille kerrallaan.

Lomanmääräytymisvuotta ei kannata sekoittaa lomakauden käsitteeseen.

Mikä on lomakausi?

Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

Kesälomakausi alkaa 2.5. ja päättyy syyskuun lopussa. Talvilomakausi on 1.10.–30.4. Lomakauden aikainen loma on työnantajan määrättävissä, mutta lomakauden ulkopuolelle työnantaja ei voi määrätä lomaa. Jos työsuhde päättyy ennen lomakautta, mutta lomaa on ehtinyt jo kertyä, työntekijää ei voi määrätä pitämään jo kertynyttä lomaansa, mutta jos sen sijaan työsuhde päättyy lomakaudella, on työnantajalla oikeus halutessaan määrätä loma pidettäväksi ennen työsuhteen päättymistä.

Lomaa on mahdollista yhdessä sovitusti säästää, ja joillakin työpaikoilla tästä saatetaan jopa palkita, jos se on työnantajan edun mukaista. Käytetty on esimerkiksi malli, jossa kesälomakaudella kiireisenä aikana joustavat työntekijät, jotka suostuvat siirtämään lomansa hiljaisempaan syyskauteen, saavat enemmän lomaa kuin kiireisellä kaudella lomailevat. Loman pitämisestä on omat sääntönsä. Lomaa tulee pitää vähintään kaksi viikkoa yhtäjaksoisesti, jotta työntekijälle taataan riittävä palautuminen.

Pääsääntönä laissa on, ettei lomaa makseta rahana koskaan tilanteessa, jossa työsuhde jatkuu. Joitakin poikkeuksia tähänkin on. Jos loma siirtyy esimerkiksi sairauden, äitiysloman tai vanhempainvapaan vuoksi, eikä sitä pidetä seuraavan lomakauden aikana eikä sen vuoden loppuun mennessäkään, loman saa maksaa rahana.

Lomapalkka, vuosiloma ja lomakorvaus määräaikaisessa työsuhteessa

Määräaikaisessa työsuhteessa vuosiloma pidetään samankaltaisesti vuosilomalain säännösten perusteella kuin vakituisessa työsuhteessakin. Vuosiloma kertyy lomanmääräytymisvuosittain (1.4.-31.3.) ja pidetään seuraavalla lomakaudella (1.5.-30.9.). Määräaikainen työsuhde tuo kuitenkin lyhyemmän kestonsa vuoksi muutamia poikkeuksia vuosiloman pitämiseen.

Vuosilomalain mukaan lomaa ansaitaan työnteon perusteella. Lomaa ansaitaan kaksi päivää kuussa, tai jos työsuhde tai työsuhteiden ketju on jatkunut vähintään vuoden, kaksi ja puoli päivää. Oikeus koskee siis myös määräaikaisia työntekijöitä, jotka ansaitsevat vuosilomaa joko työpäivien tai työtuntien perusteella.

Työntekijällä, joka tekee työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia kalenterivuodessa, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. 14 päivän säännössä tarkastellaan työpäivien määrää kuukaudessa. Ellei päivävaatimus täyty, sovelletaan 35 tunnin sääntöä, jossa tarkastelussa ovat kuukauden aikana kertyneet työtunnit.

Jos työsopimusta jatketaan määräaikaisuuden päätyttyä keskeytyksettä tai lyhyen keskeytyksen jälkeen, kysymyksessä on yksi ja sama työsuhde, joka vain koostuu useasta peräkkäisestä työsopimuksesta. Tällöin lomaa kertyy kuten toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa.

Pitämättömät vuosilomat erääntyvät maksettavaksi määräaikaisen sopimuksen päättyessä. Tämä voi kuitenkin johtaa siihen, että työntekijä, joka työskentelee samalle työnantajalle useissa peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa, ei saa käytännössä pidettyä lomaa. Tämän vuoksi vuosilomalaissa on säädetty, että työntekijä ja työnantaja voivat halutessaan sopia uutta määräaikaista työsopimusta solmiessaan, että kertyneet vuosilomaetuudet siirtyvät käytettäväksi seuraavan työsuhteen (määräaikainen tai vakituinen) aikana.

Vapaan pitäminen

Vapaa määräytyy työsuhteen keston perusteella samalla tavalla kuin vuosiloma, jos työsuhde olisi toistaiseksi voimassa oleva. Myös vuosilomalain 7 § tarkoittama työssäolon veroinen aika, kuten vanhenpainvapaa tai opintovapaa, otetaan huomioon.

Työntekijä sopii työnantajan kanssa vapaan pitämisestä. Työnantaja ei voi pakottaa vapaan pitämiseen. Työntekijä voi myös pitää vain osan vapaasta.

Työntekijän on ilmoitettava halustaan pitää vapaata ennen lomakauden alkua eli ennen 2.5.

Työntekijälle, joka ei käytä oikeuttaan vapaaseen, maksetaan lomakorvaus viimeistään lomakauden päättyessä eli 30.9.

Lomakorvaus ja määräaikainen työsuhde

Määräaikaisen työntekijän pitämä vapaa on palkatonta, mutta sen ajalta maksetaan Vuosilomalain 16 §:n mukainen lomakorvaus.  Lain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomakorvauksena 9 prosenttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.

Määräaikaisen työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada lomakorvaus niiltä lomapäiviltä, jotka häneltä on jäänyt pitämättä. Monessa yrityksessä on vakiintunut käytäntö että määräaikaisten työsuhteiden lomakorvausta maksetaan jokaisen palkanmaksun yhteydessä, esimerkiksi kesätöiden aikana.

Lomaraha ja määräaikainen työsuhde

Vuosilomalaissa ei ole säädöksiä lomarahasta, vaan siitä säädellään työehtosopimuksissa ja työsopimuksissa. Lomarahan suuruus on yleensä 50 prosenttia lomapalkasta, ja se maksetaan yleensä kesäloman palkan maksamisen yhteydessä.

Ne lomapäivät, joita ei pidetä työsuhteen kestäessä lomana, on korvattava lomakorvauksella, jonka suuruus on sama kuin lomapalkka. Työehtosopimusmääräykset velvoittavat yleensä maksamaan lomarahan lomakorvauksen yhteydessä vain poikkeustapauksissa.

Ellei lomarahasta ole siis sovittu toisin työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa, ei sitä makseta määräaikaisessa työsuhteessa olevalle, mikäli työntekijä ei pidä vuosilomaa. Jos työntekijä pitää vuosilomaa, tällöin lomaraha voi TES:tä riippuen tulla maksettavaksi.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä maksettavalla lomakorvauksella tarkoitetaan korvausta, joka maksetaan niiden ansaittujen vuosilomapäivien osalta, joita ei ole ehditty pitää ennen työsuhteen päättymistä.

Lomakorvauksen laskeminen

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Lomakorvauksen määrä lasketaan tällöin soveltuvin osin käyttäen lomapalkan laskentaperusteita.

Mikäli työnantaja ja työntekijä ennen työsuhteen päättymistä sopivat uudesta myöhemmin alkavasta työsuhteesta, voivat he myös sopia ennen työsuhteen päättymistä kertyneiden vuosilomaetujen siirtämisestä annettavaksi seuraavan työsuhteen aikana. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Jos työntekijän työsuhde on jatkunut niin lyhyen ajan, ettei hän ole vielä kertaakaan saanut lomaa tai lomakorvausta, voidaan hänen työssäolopäivänsä laskea yhteen. Mikäli summa on vähintään 14 päivää tai 35 tuntia, luetaan tämä aika lomakorvausta määrättäessä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa lomakorvaus on 9 % ja yli vuoden kestäneissä työsuhteissa, jotka jatkuvat lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä, lomakorvaus on 11,5 % lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana ansaitusta palkasta työssäoloajalta.

Vielä lopuksi: jotta asiat eivät olisi niin yksinkertaisia, on erikoisaloja, kuten rakennusala, joissa esiintyy poikkeuksia. Rakennusalalla TES määrittää lomarahaa. Katso Ecomin sivuilta kirjoitus Rakennusalan lomaraha ja lomapalkka – mitä ne ovat ja miten ne lasketaan?

Tutustu muihin sisältöihimme

Lue kattavampi artikkelimme palkanlaskennasta, jonka luettuasi sinulla on hyvä yleiskuva aiheesta sekä saat vastauksia palkanlaskun yleisimpiin kysymyksiin.

• Lainsäädäntö ja verotus

Jussi Räsänen

Jussi työskentelee Procountorilla kynäseppona. Otan hyvin mielelläni palautetta ja asiantuntijakommentteja vastaan jussi.rasanen[at]finago.com tai LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/jussi-r%C3%A4s%C3%A4nen-66859a35/