EtusivuBlogi5 asiaa, jotka AI tekee jo taloushallinnossa

5 asiaa, jotka AI tekee jo taloushallinnossa

sakke munatuolissa

Kirjanpidossa eletään nyt samanlaista murrosta kuin pankeissa silloin, kun käteisestä rahasta siirryttiin mobiilimaksamiseen, sanoo Finagon teknologia- ja tuotejohtaja Sakari Jorma.

Jorma vastaa Finagon ohjelmistojen, kuten Finago Procountorin, tuotekehityksestä ja ylläpidosta. Jatkuvan kehitystyön tavoitteena on helpottaa yritysten ja yrittäjien arkea.

Kysyimme häneltä, millä tavoin tekoäly tekee tätä jo nyt taloushallinnossa.

Manuaalinen työ on vähentynyt

Kirjanpito on lakisääteistä, standardisoitua ja toistuvaa. Se on kaikille yrityksille samoihin sääntöihin perustuvaa ja valvottua, jotta se on vertailtavaa. Tämä tekee kirjanpidosta optimaalisen automatisoinnin kohteen.

”Kuittien kiikuttamisesta ja koneelle nakuttelemisesta on siirrytty siihen, että tieto siirtyy automaattisesti maksupäätteeltä kirjanpitoon ilman, että kukaan koskee mihinkään”, Jorma sanoo.

sakke istuu tuolilla ja tapittaa kaukaisuuteen
”Vähemmän klikkailua, enemmän aikaa ajatella”. Toistuvat asiat ovat Finagon Sakari Jorman mukaan parhaita automatisoitavia.

Muutos on Jorman mukaan massiivinen, sen näkee paljaalla silmälläkin. Ennen mappeja täynnä olleet hyllyt puuttuvat tilitoimistoista kokonaan.

Suomi on tässä edellävijä. Samanlaista digitalisoitua kirjanpitoa ei muualla vielä ole.

”Jossain eurooppalaisissakin maissa maksetaan edelleen käteisellä ja saadaan käsin kirjoitettuja kuitteja tositteeksi.”

Hype on asia, joka ei yleensä koskaan toteudu. Tekoäly sen sijaan on jo konkretiaa. Finagon Sakari Jorman mukaan AI on ollut osa ihmisten arkipäivää ja kirjanpitäjien työtä jo vuosia. Katso video!

Työnkuva muuttuu

Kehityksen tarkoitus ei ole viedä kenenkään työtä, vaan tehdä työstä mielekkäämpää.

”Tietojen näppäilyyn ei käytetä enää aikaa. Tekoäly tekee sen sekunnin murto-osissa ja siirtää tiedot valmiiksi kirjanpitojärjestelmään, josta ihminen tarkistaa ja hyväksyy laskut maksuun”, Jorma sanoo.

Ajansäästö vapauttaa kirjanpitäjän tärkeämpään eli kerätyn tiedon analysointiin. Kirjanpitäjistä on tullut konttorityöntekijöiden sijasta talousneuvojia ja taloushallinnosta yrityksen hermokeskus. Tämä on Jorman mukaan oikeaa kirjanpitotyötä.

”Kun AI lukee dataa ja tekee hakuja, saa taloushallinnon ohjelmistolta silmänräpäyksessä tiedot yrityksen senhetkisestä tilasta, ennusteet seuraavista kuukausista tai vastauksen siihen, mikä on paras asiakas ja paljonko siltä laskutetaan kuukaudessa. Tällaiset tiedot ovat oikeasti tärkeitä, ei se, ovatko kaikki bensakuitit nyt varmasti kasassa”, Jorma sanoo.

Toistuvat tehtävät poistuvat

sakke istuu
Virheiden etsimisessä ja korjaamisessa kone ei koskaan sokaistu. Myös AI:n kielellisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on Sakari Jorman mukaan taloushallinnossakin omaa luokkaansa.

Mitään turhaa ei Jorman mukaan kannata kehittää vain kehityksen vuoksi. Pitää kysyä mitä tämä hyödyttää ja kuka tästä hyötyy?

Suomalaisen kirjanpidon tilikartta on äärimmäisen looginen. Matkalaskut, vuokrat ja puhelinkulut tiliöidään joka kerta samalla tavalla jokaisessa yrityksessä, usein vielä joka kuukausi. AI oppii, se tiliöi laskut valmiiksi, ihminen vain tarkistaa ja hyväksyy.

”Toistuvat maksut ovat parhaita automatisoitavia. Miksi ihmeessä ihminen tekisi saman työn joka kerta aina uudelleen ja uudelleen? Tätä automaatio on tehnyt jo pitkään, se on ollut tekoälyn ja koneoppimisen ihan ensimmäisiä tehtäviä”, Jorma kertoo.

Virheet vähenevät

Vaikka ihminen olisi kuinka tarkka, ei ihminen koskaan ole niin tarkka kuin kone. Kone löytää pienetkin numeraaliset poikkeamat Jorman mukaan paremmin kuin ihminen.

Myös kielelliset mahdollisuudet tekoälyn kanssa ovat rajattomat ja avuksi taloushallinnon ohjelmistossakin.

”Oli tosite tai lasku millä kielellä tahansa, tekoäly osaa sen lukea. Ohjelma vastaa sillä kielellä, jolla kysytään, riippumatta siitä, millä kielellä data on. Väärinymmärrysten riski pienenee ja dialogi nopeutuu, kun kääntäjää ei erikseen tarvita.”

Ohjelmistokehitystyö on jatkuvaa. Nyt työn alla on asiakkaiden toivoma TES:ien tulkinta. Suomessa on 180 erilaista voimassa olevaa työehtosopimusta, joista jokaista ei voi tuntea kukaan mutta joita AI-agentti voi tulkita ja vastata sen pohjalta palkanlaskijan kysymyksiin.

Reaaliaikainen tieto lisääntyy

Sakke hymyilee
Datan käsittelyssä ja analyyseissa AI on vahvimmillaan. Toistaiseksi ihmisen ymmärrys on Sakari Jorman mukaan kuitenkin parempi analyysien kriittisessä hyödyntämisessä.

Tieto on valttia, mitä reaaliaikaisempaa, sitä arvokkaampaa. Luotettavat ennustukset tulevaisuudesta ovat kultaakin kalliimpia.

Tapahtumilla on Jorman mukaan usein toistuva kaava. Ja kun on kaava, voidaan tulevia tapahtumia sen perusteella ennakoida. Se on AI:n kyvykkyyksistä vahvin: datankäsittely ja analysointi.

Finagolla mietitään paljon sitä, voidaanko AI:n analyysien ja mahdollisten ehdotusten pohjalta tehdä automaationa toimenpiteitä: antaa varoituksia ja hälytyksiä tai jopa suunnanmuutoksia.

”Toistaiseksi ihmisen ymmärrys on näissä kuitenkin parempi kuin tekoälyn. Ihmisellä on laajempi neuroverkko, ihminen pystyy kyseenalaistamaan”, Jorma sanoo.