Vuosiloman ja kertyminen – mitä vuosilomalaki sanoo lomapäivien määrästä ja loman ajankohdasta?

Työsuhteensa aikana työntekijä kerryttää itselleen palkallista vuosilomaa. Vuosiloman kertymiseen ja loman ajankohtaan liittyvät kysymykset askarruttavat monia työntekijöitä varsinkin kesälomien lähestyessä.

Vuosilomalaki asettaa raamit työntekijöiden lomakertymälle ja lomapäivistä sopimiselle. Työehtosopimukset kuitenkin sisältävät hyvin usein tarkentavia ja poikkeavia sääntöjä niin loman määräytymisestä kuin myös loman ajalta maksettavista palkoista ja korvauksista.

Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta vuosilomalain näkökulmasta ja vastaamme tiivistetysti yleisimpiin kysymyksiin. Lukemisen jälkeen tiedät muun muassa sen, miten lomapäivien kertyminen lain mukaan lasketaan ja mitä määräyksiä vuosilomalaki asettaa loman ajankohdalle.

Vuosilomalain soveltamisala ja laista poikkeaminen

Vuosilomalakia sovelletaan lähes kaikissa työ- tai virkasuhteessa tehtävissä töissä. Joitakin poikkeuksia kuitenkin on. Lakia ei sovelleta työhön, joka on vuosittain keskeytyneenä ja jossa työntekijöille on muutoin sovittu oikeus vuosilomaa vastaavaan palkalliseen vapaaseen. Käytännössä ehto toteutuu esimerkiksi suurimmalla osalla peruskoulun opettajista.

Myös osakeyhtiöiden toimitusjohtajat jäävät pääsääntöisesti lain soveltamisalan ulkopuolelle, sillä he eivät ole työsuhteessa yhtiöön. Vuosilomaa vastaavista tai paremmista eduista sovitaan yleensä johtajasopimuksessa. Osapuolet voivat myös sopia, että toimitusjohtajan vuosiloma määräytyy vuosilomalain perusteella.

Vuosilomalakia sovelletaan rajoitetusti työnantajan perheenjäseneen, jos työnantajan palveluksessa ei ole perheenjäsenen lisäksi muita työntekijöitä. Perheenjäsenellä on kuitenkin vuosiloman ja vuosilomapalkan sijaan oikeus laissa määriteltyyn lomakorvaukseen sekä vapaaseen.

Lisäksi merimiehille on säädetty oma erillinen vuosilomalaki.

Muista aina tarkistaa työehtosopimus

Vuosilomalaki on luonteeltaan pakottavaa oikeutta. Työnantaja ja työntekijä eivät voi pätevästi sopia laissa mainittua huonommista ehdoista, ellei laki asiaa nimenomaisesti salli. Paremmista ehdoista voidaan aina sopia esimerkiksi työehto- tai työsopimuksella.

Oman alan työehtosopimukseen kannattaakin tutustua tarkasti, sillä usein TES sisältää poikkeuksia, lisäyksiä tai tarkentavia määräyksiä vuosilomalaissa ja tässä artikkelissa mainittuihin asioihin.

Työehtosopimuksessa on voitu sopia toisin muun muassa vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskemisesta ja maksamisesta, säästövapaasta, lomakaudesta tai talviloman sijoittamisesta.

Kyseisiä termejä käymme tarkemmin läpi seuraavissa kappaleissa.

Miten lomapäivien kertyminen eli vuosiloman pituus määräytyy?

Vuosiloman kertyminen lasketaan lomanmääräytymisvuodelta, joka on lain mukaan 1.4.–31.3. välinen ajanjakso.

Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (eli 31.3.) mennessä kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden, hänellä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Käytännössä työntekijän työsuhteen on siis alettava 1. huhtikuuta tai kuun ensimmäisenä työpäivänä, jotta heti työsuhteen ensimmäiseltä vuodelta kertyisi lomaa 2,5 arkipäivää per kuukausi. Jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden, lomakertymä on kaksi arkipäivää kuukaudelta.

Puolikkaat lomapäivät pyöristetään ylöspäin, jos lomakertymäksi muodostuu esimerkiksi 27,5 päivää.

Edellä mainitut lomakertymät saavuttaakseen työntekijän on kuitenkin oltava työssä vähintään sen verran, että täyden lomanmääräytymiskuukauden ehto täyttyy.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan sellainen kuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. 14 päivän ja 35 tunnin sääntöjä ei kuitenkaan sovelleta rinnakkain tai vuorotellen, eli pääsääntöisesti työntekijä kuuluu vain jommankumman ansaintasäännön piiriin.

Yleisimmin sovelletaan 14 päivän sääntöä. Se koskee työntekijöitä, jotka sopimuksensa mukaan työskentelevät kaikkina kuukausina vähintään 14 päivää. 35 tunnin sääntö puolestaan koskee työntekijöitä, jotka sopimuksensa perusteella työskentelevät yhtenä tai useampana kuukautena alle 14 päivää, mutta kuitenkin vähintään 35 tuntia.

Esimerkki: Työntekijään sovelletaan hänen työsopimuksensa perusteella 14 päivän sääntöä. Eräänä kuukautena työntekijälle kertyy työssäoloa tai siihen rinnastettavaa aikaa alle 14 päivää, mutta kuitenkin yli 35 tuntia. Työntekijälle ei kerry vuosilomaa kyseiseltä kuukaudelta.

Sääntöjä voidaan kuitenkin soveltaa rinnakkain sellaisissa poikkeustilanteissa, joissa työsuhteen ehdot muuttuvat pysyvästi lomanmääräytymiskauden aikana.

Vuosiloman kertyminen ja vuosiloman pituus voi vaihdella suuresti toimialojen ja työntekijöiden välillä

Kokoaikaisille työntekijöille kertyy yleensä 30 vuosilomapäivää per vuosi, jos kyse on pidempään jatkuneesta työsuhteesta.

Eri toimialojen työ- tai virkaehtosopimuksissa on kuitenkin voitu sopia paremmastakin lomakertymästä esimerkiksi kokeneille työntekijöille. Tällöin työntekijä saattaa ansaita lomaa esimerkiksi kolme päivää per täysi lomanmääräytymiskuukausi. Myös vuosilomalaista löytyy oma pykälänsä, joka koskee valtion virkamiesten pidempiä vuosilomia.

Kaikille työntekijöille vuosilomaa ei kerry lainkaan. Näin on tilanne esimerkiksi osa-aikaisella työntekijällä, joka työskentelee jokaisena kalenterikuukautena alle 35 tuntia. Työntekijällä on kuitenkin tällöin oikeus halutessaan saada jokaiselta työsuhteen aikaiselta kalenterikuukaudelta kaksi arkipäivää vapaata.

Vaikka vuosilomaa ei kerry ja vuosilomapalkkaa ei siksi makseta, on työntekijällä oikeus prosenttiperusteiseen lomakorvaukseen. Tästä pääset suoraan artikkelin osioon lomakorvauksista.

Mitä tarkoittaa työssäolon veroinen aika?

14 päivän tai 35 tunnin sääntöä laskettaessa työssäoloksi lasketaan myös työssäolon veroinen aika.

Tällä tarkoitetaan sellaista poissaoloaikaa, jolta työntekijä on lain mukaan oikeutettu palkkaan. Tavanomainen esimerkki on työntekijän lyhyt sairausloma.

Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen lisäksi työssäolon veroista aikaa ovat muun muassa raskaus- ja vanhempainvapaat, opintovapaat, lomautukset, kertausharjoitukset ja monet muut poissaolot laissa säädettyjen aikaraamien ja ehtojen puitteissa.

Esimerkiksi sairaus- ja tapaturmapoissaolojen kohdalla työssäolon veroiseksi ajaksi lasketaan korkeintaan 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa. Kokoaikaisen lomautuksen kohdalla vastaava lukema on enintään 30 työpäivää kerrallaan.

Huomioi, että työssäolon veroinen aika tiettyjen poissaolojen osalta lasketaan eri tavalla, jos työntekijä on 35 tunnin ansaintasäännön piirissä. Tarkat aikamääreet poikkeuksineen kannattaa tarkistaa vuosilomalaista.

Lisävapaapäivät vuosilomalaissa

Työntekijällä on myös tietyin ehdoin oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma on sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon takia vähemmän kuin 24 päivää. Oikeus lisävapaisiin katkeaa, jos poissaolo kestää yhdenjaksoisesti yli 12 kuukautta.

Lisävapaapäiviltä maksetaan keskimääräistä tai säännönmukaista palkkaa vastaava korvaus eli käytännössä sama palkka kuin jos työntekijä olisi ollut töissä.

Vuosiloman antamista sekä vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksamisen ajankohtaa koskevia säännöksiä sovelletaan myös lisävapaapäiviin, vaikka ne eivät vuosilomaa olekaan.

Vuosilomalain mukainen arkipäivä

Yleiskielessä arkipäivillä tarkoitetaan usein päiviä maanantaista perjantaihin. Vuosilomalain mukaisia arkipäiviä ovat kuitenkin myös lauantait.

Ainoastaan sunnuntaipäiviä, kirkollisia juhlapäiviä, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, vapunpäivää ja pääsiäislauantaita ei lain mukaan lasketa arkipäiviksi.

Työehtosopimuksessa on kuitenkin voitu sopia, että vain maanantai-perjantai -aikavälille osuvat arkipäivät kuluttavat vuosilomapäiviä.

Vuosilomapalkan kertyminen

Vuosilomalain yleissäännön mukaan työntekijällä on oikeus vähintään säännönmukaiseen ja keskimääräiseen palkkaansa vuosiloman ajalta.

Käytännössä työntekijälle siis maksetaan vuosilomalta vähintäänkin sama palkka kuin töissä ollessa. Vuosilomapalkka pitää maksaa ennen loman alkamista, jos lomajakson pituus on yli kuusi päivää.

Vuosilomapalkka voi perustua työntekijän viikko- tai kuukausipalkkaan, keskipäiväpalkkaan tai se voi olla prosenttiperusteinen. Yleensä palkanlaskenta vuosilomien osalta on kaikkein yksinkertaisinta sellaisilla työntekijöillä, jotka tekevät säännöllistä kokoaikatyötä kiinteällä kuukausipalkalla ilman poikkeuksia.

Monilla aloilla työntekijät kuitenkin saavat kiinteän kuukausipalkan päälle esimerkiksi myyntiprovisioita, jotka voivat vaihdella eri kuukausien välillä. Tällöin provisioiden tai muiden lisien osuus lomapalkasta voidaan joutua laskemaan erikseen keskipäiväpalkkaan perustuen.

Työntekijällä on myös vuosilomansa aikana oikeus palkkaan kuuluviin luontoisetuihin. Luontoisedut, kuten esimerkiksi ravintoetu, on korvattava rahana, jos etu ei ole työntekijän käytettävissä loman aikana.

Omaa vuosilomapalkkaa voit myös suuntaa antavasti arvioida eri ammattiliittojen verkkosivuilta löytyvillä laskureilla, jotka osaavat huomioida sovellettavien työehtosopimusten määräykset.

Lomakorvauksen kertyminen

Lomakorvaus tarkoittaa käyttämättömistä vuosilomapäivistä maksettavaa korvausta. Työntekijältä voi jäädä lomapäiviä käyttämättä esimerkiksi työpaikan vaihtamisen takia. Tällöin käyttämättä jääneet palkalliset lomapäivät korvataan rahana työsuhteen päättyessä.

Lomakorvausta voidaan maksaa myös sellaiselle osa-aikaiselle työntekijälle, jolle ei kerry vähäisen työskentelyn takia lainkaan vuosilomaa. Työntekijällä on silti oikeus saada halutessaan kaksi arkipäivää vapaata kultakin työsuhteen aikaiselta kuukaudelta. Palkkaa vapailta ei makseta, mutta työntekijä on kuitenkin oikeutettu prosenttiperusteiseen lomakorvaukseen. Tällaisissa tilanteissa lomakorvausta voidaan siis maksaa myös työsuhteen aikana ja sen jatkuessa.

 Työehtosopimuksessa on voitu sopia lomakorvauksen laskemisesta ja maksamisesta vuosilomalaista poikkeavasti.

Lomakorvauksen määrä riippuu työntekijän palkasta. Korvaus lasketaan pääsääntöisesti samaan tapaan kuin vuosilomapalkka – tähän on kuitenkin olemassa tiettyjä poikkeuksia. Lomakorvaus vastaa sitä palkkaa, jonka työntekijä olisi saanut pitäessään kertyneet vuosilomapäivät normaalisti.

Työpaikan vaihtamisen yhteydessä työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä pitää käyttämättä jääneet vuosilomapäivät irtisanomisajan aikana. Työnantaja voi myös tietyin rajoituksin määrätä työntekijän pitämään vanhoja vuosilomia pois irtisanomisaikana.

Huomioi, että työehtosopimuksessa on voitu sopia lomakorvauksen laskemisesta ja maksamisesta vuosilomalaista poikkeavasti.

Lomarahan kertyminen

Työntekijöiden lomista puhuttaessa esille nousee usein myös termi lomaraha, joka on eri asia kuin vuosilomalaissa mainittu vuosilomapalkka tai lomakorvaus. Lomarahan määrä on tavanomaisesti 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Korvaus maksetaan vuosilomapalkan päälle.

Vuosilomalaki ei tunne lomarahan käsitettä, vaan korvauksesta sovitaan yleensä työehtosopimuksessa. Lomarahan maksaminen voi kuitenkin perustua myös työsopimukseen tai työpaikalla noudatettavaan käytäntöön.

Sopimuksesta riippuen lomaraha maksetaan yleensä vuosilomapalkan yhteydessä tai siinä palkassa, johon lomaltapaluupäivän palkka luetaan. Muustakin järjestelystä on voitu sopia. Työehtosopimus voi myös sallia sen, että työntekijä muuttaa lomarahat vapaiksi.

Lomaraha on käytössä valtaosassa työsuhteista, mutta aivan jokaisessa työpaikassa sitä ei makseta. Työnantajalla ei ole oikeutta lopettaa lomarahan maksamista, jos lomarahasta on sovittu tai maksukäytäntö on vakiintunut.

Lomaraha tunnettiin alkujaan nimellä lomaltapaluuraha. Termin historia juontaa juurensa 1970-luvun alkuun, jolloin Metalliliitto halusi lakon jälkimainingeissa vähentää alan työvoimavuotoa Ruotsin puolelle. Työntekijöille alettiin maksaa lomaltapaluurahaa, jotta he palaisivat lomilta sorvin ääreen.

Miten vuosiloman ajankohta määräytyy?

Työnantaja määrää viime kädessä vuosiloman ajankohdan, mutta työntekijöille on annettava tilaisuus kertoa mielipiteensä asiasta. Työntekijöiden lomatoiveet on huomioitava mahdollisimman tasapuolisesti.

Vuosilomalain mukainen lomakausi tarkoittaa 2.5–30.9. välistä aikaa. Vuosilomasta 24 arkipäivää – eli kesäloma – tulee sijoittaa tälle ajanjaksolle. Loppuosuus vuosilomasta jää niin sanotuksi talvilomaksi, joka on annettava seuraavan lomakauden alkuun mennessä eli käytännössä 1.10–30.4.

Kesäloma voidaan kuitenkin sijoittaa lomakauden ulkopuolelle, jos kyse on kausiluonteisesta työstä ja loman sijoittaminen lomakaudelle aiheuttaisi olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle. Tällöin kesäloma on kuitenkin annettava saman kalenterivuoden aikana.

Pääsäännön mukaan sekä kesäloma että talviloma annetaan yhdenjaksoisina. Loman pilkkominen on kuitenkin tapauskohtaisesti sallittua, jos työntekijä ja työnantaja niin sopivat tai jos se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä. Kesälomaa on kuitenkin annettava yhdenjaksoisena vähintään 12 lomapäivän verran.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijöille vuosiloman ajankohta viimeistään kuukautta ennen loman alkua. Poikkeustapauksissa aikaraja voidaan lyhentää kahteen viikkoon, jos esimerkiksi työtehtävien luonteen takia lomista ei ole mahdollista ilmoittaa kuukautta etukäteen.

Vuosiloma ei voi alkaa työntekijän vapaapäivänä, jos se johtaisi lomapäivien vähenemiseen. Tästä voidaan poiketa työntekijän suostumuksella.

Voiko työnantaja siirtää jo sovittua työntekijän vuosilomaa?

Työnantajan tulee sitoutua ilmoitettuun loma-ajankohtaan. Työnantaja ei voi yksipuolisesti siirtää tai peruuttaa jo sovittua vuosilomaa ilman työntekijän suostumusta.

Yksipuolisella päätöksellä tehty vuosiloman siirto voi johtaa korvausvelvollisuuteen, jos työntekijä esimerkiksi joutuu peruuttamaan tekemiään hotellivarauksia tai matkalippuja.

Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden takia

Tietyissä tilanteissa työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaansa sovittua myöhempään ajankohtaan.

Näin voidaan tehdä, kun työntekijä on vuosiloman tai sen osan alkaessa työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen takia. Syy siirtoon voi olla myös se, että työntekijä tietää joutuvansa vuosilomansa aikansa sairaanhoitoon esimerkiksi leikkauksen takia.

Jos tapaturma tai sairastuminen osuu kohdalle vuosiloman jo alettua, työntekijällä on oikeus loman siirtoon omavastuupäivien jälkeiseltä osalta. Käytännössä omavastuu koskee vain yli neljän viikon mittaisia vuosilomia, sillä lain mukaan omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Mikäli vuosiloma siis on enintään 24 päivää, lomaa on siirrettävä eteenpäin koko sairauden ajalta, jos työntekijä niin pyytää.

Pisimmillään omavastuu on kuusi lomapäivää. Se koskee työntekijöitä, joilla vuosilomaa on yhteensä vähintään 30 päivää. Käytännössä tällaiset työntekijät voivat siis menettää lomastaan yhden viikon sairasteluun. Omavastuuaika on 1-5 päivää, jos vuosiloman pituus on 25-29 päivää.

Vuosiloman siirtäminen vaatii aina työntekijän pyyntöä, ja työkyvyttömyydestä on esitettävä työnantajalle luotettava selvitys, kuten lääkärintodistus.

Työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta loman siirtämiseen, jos työkyvyttömyys on tahallisesti aiheutettua tai se on johtunut törkeästä huolimattomuudesta. Ehtojen täyttymistä tarkastellaan aina tilannekohtaisesti. Joutuminen tapaturmaan alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena ei vielä automaattisesti tarkoita sitä, että kyse olisi tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta.

Vuosiloman säästäminen ja säästövapaat

Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osuus vuosilomastaan eli käytännössä talviloman osuus. Ehtona on, että tästä ei aiheudu vakavaa haittaa työpaikan palvelu- tai tuotantotoiminnalle. Työnantajan on perusteltava mahdollinen kieltäytymisensä.

Vuosilomalaki antaa kuitenkin työnantajalle ja työntekijälle mahdollisuuden sopia, että yli 18 päivää ylittävä osuus lomasta pidetään seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Säästövapaita hyödyntämällä työntekijä voi halutessaan kerätä talteen lomapäiviä ja pitää myöhemmin lomaa pidemmissä jaksoissa.

Lomapäivien säästäminen on kuitenkin mahdollista lyhyemmälläkin aikajänteellä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 12 arkipäivää ylittävän loman pitämisestä viimeistään vuoden sisällä lomakauden päättymisestä.

Lisäksi työehtosopimuksista voi löytyä omia määräyksiä, jotka tarjoavat työntekijälle yllä kerrottua enemmän joustavuutta vuosilomapäivien säästämiseen.

Lain mukaan vuosiloman säästämisestä on neuvoteltava viimeistään siinä vaiheessa, kun työnantaja kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohtaan liittyvistä toiveista. Työntekijällä on oikeus määrätä, minä kalenterivuonna tai -vuosina hän säästövapaansa pitää.

Vuosilomapalkkalaskelman antaminen ja vuosilomakirjanpito

Kun työnantaja maksaa vuosilomalain mukaiset lomapalkat tai lomakorvaukset, työntekijöille on annettava palkkalaskelma, josta ilmenee maksettujen korvausten määrä ja maksuperuste.

Lisäksi työnantajan on pidettävä kirjaa niin maksetuista lomapalkoista ja -korvauksista kuin myös työntekijöiden:

• vuosilomien ajankohdista ja pituuksista
• mahdollisista lisävapaapäivistä ja niiden ajankohdista
• säästövapaista.

Vuosilomakirjanpito on pyydettäessä pystyttävä esittämään työsuojelutarkastajalle. Myös työntekijöiden luottamusmies tai muu vastaava edustaja voi pyytää vuosilomakirjanpitoa nähtäväkseen.

Työntekijällä itselläänkin on oikeus saada pyynnöstä nähtäväkseen selvitys vuosilomaansa koskevista merkinnöistä. Säntillisesti hoidettu työajanseuranta helpottaa myös vuosilomakirjanpitoon liittyviä rutiineja.

Lisätietoa vuosiloman kertymisestä ja eri toimialojen poikkeuksista

Vuosiloman pitämistä koskevat määräykset työehtosopimuksessa voivat poiketa hyvinkin paljon siitä, mitä vuosilomalaissa ja tässä artikkelissa on kerrottu.

• Oman alan työehtosopimus kannattaa tarkistaa ammattiliiton tai työnantajajärjestön verkkosivuilta. Työehtosopimuksia löytyy myös Finlex.fi:stä.
• Finlexistä löydät myös vuosilomalain ajantasaisen lakisisällön.

• Lainsäädäntö ja verotus
• Yrityksille

Viimeisimmät:

• Arvonlisäveron korotus edessä – kertaa tulevan syksyn ja vuodenvaihteen 2025 alv-muutokset
• Modernilla toiminnanohjausjärjestelmällä ketteryyttä taloushallintoon 
• Sopimusoikeuden ABC – 6 vinkkiä, joilla vältät sopimisen sudenkuopat
• Ilmainen kirjanpito-ohjelma – lataa Excel-pohja yhdenkertaiseen kirjanpitoon
• Vastuullisuus ja ESG-raportointi murroksessa – mihin yritysten on varauduttava?
• Tietosuojaselosteen laatiminen – lataa malli Sopimuskoneesta
• Lomautusilmoitus työntekijälle – miten lomautuksesta ilmoittaminen tapahtuu?

Aiheittain:

• Johtaminen ja raportointi ( 17 )
• Lainsäädäntö ja verotus ( 30 )
• Procountor ( 18 )
• Rahoitus ( 4 )
• Sähköinen taloushallinto ( 17 )
• Tilitoimisto ( 29 )
• Yhdistyksille ( 8 )
• Yleinen ( 5 )
• Yrityksille ( 60 )